Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi raskautta aina salaillaan?
08.05.2012 |
Oon plussannu ja ootan meidän toista vauvaa, oon vasta ekalla kolmanneksella. Oon ajatellu et kerron nyt suurinpiirtein kaikille tästä. Ihan sen takia et oon tosi väsynyt ja pahoinvoiva, enkä näe syitä miksi en kertoisi.
Ihmettelen vaan miksi kaikki olettaa että tätä tietoa pitäisi pantata ja on ihmeissään kun kerron jo nyt. Oon tullut näillä kerroilla helposti raskaaksi, ikää ei ole liikaa (28) jne.. Jos jokin meniskin pieleen niin voisin sen vaan todeta et jatketaan yritystä. Ei olis niin iso juttu.
Onko muut kertonu aikaisessa vaiheessa ja miten te siihen suhtaudutte?
Kommentit (48)
Onneksi olkoon! On se musta ymmärrettävää, että haluaa jakaa onnellista uutistansa heti muille. Itse kerroin kahdesta ekasta heti mutten enää kolmannesta, koska sain monelta taholta niin ikävää kommenttia, että ei tuntunut kivalta. Toisten odotukset kun tuntuu kovasti olevan muiden asia. Ollaan vihaisia tai kateellisia, katkeria, mitä lienee. Varhainen kertominen paljastaa myös jotain intiimiä, jostain syystä myöhemmin kun on jo mahaa ihmiset ajattelee vain vauvaa, ei miten se sai alkunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mulla on ollut 3 keskenmenoa eli tilanne on varmasti tutumpi kuin useimmille teistä. Mua ei haittaa vastata kyselijöille, että se meni kesken. Ei tarvitse esittää täydellistä.
Sinähän se expertti olet tässä asiassa.sinä ja sinun 10 keskenmenoasi olette tietysti paljon tärkeämpiä ja kokeneet kovempia kuin tuo edellinen kirjoittaja 3 keskenmenonsa kanssa. Voi huoh. Ai niin, mutta eihän lapsettomuudestakaan saa valittaa, jos siitä on kärsinyt vaikka vain 3 vuotta ja joku muu 8 vuotta...
En itseasiassa ole kokenut yhtään varhaista keskenmenoa, vain yhden kohtukuoleman viikoilla 37 ja sen jälkeisen kohdunpoiston. En tule koskaan saamaan lapsia.
Ehkäpä minua vain ärsytti ko. kirjoittajan ylimielisyys "Tilanne on varmasti tutumpi kuin useimmille teistä".
Luulen ihan tosissani että tuo tilanne on enemmistölle tuttu, hyvin suuri osa raskauksista nimittäin menee kesken.
ja mulla on ollut 3 keskenmenoa eli tilanne on varmasti tutumpi kuin useimmille teistä. Mua ei haittaa vastata kyselijöille, että se meni kesken. Ei tarvitse esittää täydellistä.
Sinähän se expertti olet tässä asiassa.sinä ja sinun 10 keskenmenoasi olette tietysti paljon tärkeämpiä ja kokeneet kovempia kuin tuo edellinen kirjoittaja 3 keskenmenonsa kanssa. Voi huoh. Ai niin, mutta eihän lapsettomuudestakaan saa valittaa, jos siitä on kärsinyt vaikka vain 3 vuotta ja joku muu 8 vuotta...
En itseasiassa ole kokenut yhtään varhaista keskenmenoa, vain yhden kohtukuoleman viikoilla 37 ja sen jälkeisen kohdunpoiston. En tule koskaan saamaan lapsia.Ehkäpä minua vain ärsytti ko. kirjoittajan ylimielisyys "Tilanne on varmasti tutumpi kuin useimmille teistä".
Luulen ihan tosissani että tuo tilanne on enemmistölle tuttu, hyvin suuri osa raskauksista nimittäin menee kesken.
niin minusta on aika hurja väite tuo, että keskenmenot olisivat enemmistölle tuttuja. Itse en ole tietääkseni ollut kuin kerran raskaana. Kuukautiskiertoni on ollut nuorempana epäsäännöllinen, eli en voi olla varma olenko joskus saanut varhaisen keskenmenon vai en (ihan samalla tavalla menkat myöhästeli myös ennen seksielämän aloittamista). Mutta niin kauan kuin olen nähnyt vain yhden plussan raskaustestissä ja tiedän saaneeni yhden lapsen, en katso tietäväni mitään keskenmenoista. Kai kuulun sitten vähemmistöön?
esim. muutamalle lähimmälle ystävällä, äidille ja isälle miehen lisäksi, mies on saattanut kertoa äidilleen, muille on kerrottu sitten np-ultran jälkeen. Mulla on tullut myös yksi keskenmeno ja siitäkin sitten kerroin näille lähimmille ystäville jne. Yhdellä kertaa vuosin verta ensimmäiset 3kk:tta ja siitäkin kerroin ihan avoimesti, että mikä tilanne on ja että saa nähdä miten raskauden käy. Myös minun läheiset ovat kertoneet minulle heto jos ovat raskaana ja sitten ollaan iloittu yhdessä tai surtu yhdessä, ihan niinku muitakin asioita iloitaan ja surraan läheisten ihmisten kanssa.
Mulla ei ole ollut sitä mahdollisuutta, koska jostain syystä mulla maha pullahtaa HETI esille. Olen muuten tosi hoikka ja mahaton ja se alkuraskauden turvotus jo on mut paljastanut. Tällä kolmannella kerralla jäin kiinni töissä rv 7+3, ei siinä paljon viitsi yrittää valehdellakaan. En siis ole kertonut, ei ole tarvinnut... Joskus rv 18 tjsp olen ollut jo ISO. Hillitön maha.
Onhan se vähän harmittanut, kun kahdessa raskaudessa on ollut vuotoja ja keskenmeno pelottanut. Mutta sellaista se elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan huvikseen ajateltiin miehen kanssa tehä tällä kertaa silleen et katotaan missä vaiheessa joku huomaa. Nyt meen tässä jo muutaman viikon verran yli puolenvälin. Vähän on sukulaiset jotain vihjaillu että koskas teille tulee toinen lapsi, mut mitään en oo myöntäny :D Yksi miehen kavereista tietää, oli pakko käytännön syistä hänelle asia mainita.
Saas nähä, maha alkaa jo kyllä erottua ihan hyvin mutta käytän väljiä vaatteita ja muutenkin kun oon vähän pulskeampi niin ei kukaan varmaan kehtaa sit kysellä :D
Huomaattehan, että on ihan ERI ASIA kertoa RASKAUDESTA kuin KESKENMENOSTA. Niistä puhutaan ihan eri sävyyn ja ihan eri tilanteissa. Tässä tuntuu nyt moni sekoittavan nämä asiat.
Keskenmenoistahan puhutaan jälkikäteen, raskaudesta sen aikana. Keskenmenosta voi siis halutessaan puhua, vaikkei olisi kertonut raskaudesta. Ihan omien fiilisten mukaan. Jos on kertonut raskaudesta, keskenmenosta on pakko puhua, vaikkei haluaisikaan.
Alue: Aihe vapaa
sinä ja sinun 10 keskenmenoasi olette tietysti paljon tärkeämpiä ja kokeneet kovempia kuin tuo edellinen kirjoittaja 3 keskenmenonsa kanssa. Voi huoh. Ai niin, mutta eihän lapsettomuudestakaan saa valittaa, jos siitä on kärsinyt vaikka vain 3 vuotta ja joku muu 8 vuotta...