Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis MITEN te toimitte 3v uhmaikäisen kanssa, joka EI tottele!!???!
06.05.2012 |
ARGGGHHHHH!
Auttakaa nyt hyvät ihmiset! Miten te toimitte omien uhmaikäisten kanssa, joille sana ei tehoa.
Esim. tänään kauppareissulle lähtiessä avasin auton oven, ja laskin poja sisälle. Mutta p**kat se mihinkään istuimeensa mennyt, vaan vääntäytyi sinne istuimensa ja siskonsa turvakaukalon väliin. Ja kun ei itse viitsisi änkeä sinne (eikä edes mahdu) eikä sana kuulu, eikä uhkailla enää viitsi (meillä muutenkin periaate, että turhia ei uhkailla, mutta jos niin tehdään, se todellakin toteutetaan jos tarve vaatii) niin mitä teen???
Ja kun päivässä on miljoona samanlaista tilannetta; ei tule syömään, ei riisu vaatteita, ei pue, ei vie purkkaa roskiin, vaan pudottaa lattialle, eikä suostu sitä viemään pyynnöstä huolimatta jne jne... Kun jos aina äiti/isä tulee ja pakottaa fyysisesti jonkun asian hoitamaan, niin kai siitäkin lapsi oppii, että kohta joku tulee ja asian hoitaa. Ei tarvitse mitään koskaan uskoa.
Joo-o. Ohimenevä vaihe, mutta kiinnostaisi ihan tsempityksenä tietää, miten teillä toimitaa`? :)
Kommentit (24)
jutustasi tuli hyvä mieli. Meillä on yksi lapsi ja jotain liian tuttua oli kertomuksessasi. Tämä ainokainen tuli vuosien odotuksen jälkeen ja emme varmaan ole tarpeeksi tiukkoja. Kunpa lisääkin lapsia tulisi, niin näkisi, viisastuisiko sitä yhtään kokemuksen kasvaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HAASTA lapsesi positiiviseen sävyyn. "Kuinka taitavasti sinulta nyt kävikään se turvaistuimeen kiipeäminen?" "Se on kyllä hienoa miten hyvin sinä jo osaat syödä!" "Näytätkö vielä miten hyvin osasitkaan sen ja sen..."
Kehu lasta myös muille. "Et usko miten taitava X on siinä ja siinä".....
Tee vaatteista tehtävärata vaikka lattialle ja ota aikaa. (siis vaatteet jonoon/riviin siinä järjestyksessä kuin missä ne puetaan) Lapsi on ehkä voimakastahtoinen joten sen sijaan että sinä alat taistelemaan häntä vastaan, pistä hänen voittamaan itsensä.
heti kun kaikki ovat oikealla paikalla. Istun odottamassa että tämä tapahtuu. Joskus on mennyt puolikin tuntia. Jos lapsi ei odottelusta huolimatta mene paikalleen niin peruutan koko kauppareissun.
Syödään sitten vaikka puuroa. Yritän välttää hermostumista niin että tapauksesta ei tule uhmaikäisen show.
Alue: Aihe vapaa
on tullut uhkailija ja joskus aika ilkeä sellainen. En huuda mutta sanon hyvin napakasti. Leluja on takavarikoitu oikein urakalla sun muuta lapselle tärkeää. Toimii kun uhkaukset ovat toteutettavissa. Ruokailuongelmatkin ratkesivat kun äiti muutti komentoa. Uhman ennakointi on myös tärkeää, mutta ei siten että lapsi tuntee voittaneensa. Meillä lapsi ei voita taistelua koskaan. On sen verran hurjaluontoinen, että seuraukset olivat hirveät kun mummo kerran antoi kiukuttelijalle periksi. (en ollut paikalla: lapselle sanottiin että noutaa ulkovaatteet, ei halunnut, isi otti vaatteet, lapsi suuttui kun ei saanutkaan hakea vaatteita, mummo vei vaatteet takaisin jotta lapsi saa hakea vaatteet, huoh) Ruotuun palauttaminen oli hermoja raastavaa kaikille. Jos lapsi ei mene jonnekin mihin pitäisi, minä kannan väkisin ja puhun samalla miksi ja mitä teen. Keskustelen myös jälkikäteen. Tämäkin kantaa satoa, jos pysyy johdonmukaisena. Huomaan, että on lapsellekin helpompaa kun äiti on tiukka ja jämäkkä niin ei tarvitse joka asiasta kinata äidin sanaa vastaan. En kuitenkaan mielestäni ole kohtuuton ja halailen paljon sun muuta noin vastapainoksi. On kauheaa kun äitini tuntee sääliä lastani kohtaan kun "X on niin herkkä" ja ettei vain tule paha mieli. Voi voi. Tietysti minustakin tuntuu pahalta silloin kun lapsestakin, mutta näin toimimalla olen minimoinut tilanteet joista paha mieli tulee. Lapsi on huomannut että vallasta ei kannata taistella, se kun ei johda mihinkään hyvään.