Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?

Heikkolahjaisiin? Heillehän on myös tarjolla se perustaso, ja jos eivät siihen yllä, niin voi voi.

Tasa-arvon ja hyvinvointivaltion periaatteet. Koulumme on tasapäistävä, koska sen on tietoisesti haluttu olevan sellainen. Malli tuli DDR:stä, valtiosta kehityksen kärjessä, 1970-luvun punaisina päivinä.

Mutta heikkoihin sijoittamisella on toki sosiaalinen ulottuvuutensa. Kannattaa tutustua maihin, joissa koululaitos on perinteisesti järjestetty eri lailla.

Esimerkiksi Britanniassa on tämän seurauksena päässyt syntymään melkoisen kaamea sosiaalinen ongelmavyyhti, siellä jo ties monennessa polvessa syrjäytymään päästetyt henkilöt ghettoutuvat täysin normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle omiin oloihinsa. Uskomatonta mutta totta, aika moni näistä osaa hädin tuskin lukea. Suomessa ei todellakaan ole mitään vastaavaa.

Ei liene epäselvää, mikä sosiaalinen ryhmä oli pääosassa viime kesän Lontoon mellakoissa.

Tämän jälkeen opettaja on tytölle antanut vähän haastavampia lisätehtäviä.

En lukenut koko ketjua, mutta oletko ap kysynyt opettajalta voisiko lapselle antaa jotain lisätehtäviä?

Niiden tehtävien on oltava haastavampia, sillä jos ne ovat edelleen sitä samaa, käy joillekin kuten minulle: viivyttelin tahallani tehtävien viimeistelyä, ettei tulisi lisää töitä, koska ne eivät kumminkaan olleet sen kummempia kuin siihen asti tehdyt tehtävät.

Ongelma on tietysti se, ettei yleensä voida mennä seuraavan tunnin asioihin etukäteen, tai muuten ollaan vielä isommissa vaikeuksissa seuraavalla tunnilla.

Mainittakoon myös, että minun aikanani olivat vielä tasokurssit, ei niissä juuri havaittu sosiaalista eristäytymistä eri ryhmien välillä.

vastaavaa tekemistä. Ei kyse ole kasvatuksesta tai käytöksestä: turhautunut ihminen voi käyttäytyä sangen hyvin, olla iloinen jne. Mutta älyllisesti ihminen turhautuu ja pidemmän päälle laiskistuu, jos omantasoisia haasteita ei ole tarpeeksi.

Helposti sitä alkaa myös kuvitella olevansa automaattisesti kaikessa hyvä, kun kerran parhaat mahdolliset numerot tulevat noin vain (kuten peruskoulussa parhaille tulevat). Myöhemmin elämässä tuleekin sitten vastaan aika, jolloin näin ei ole olekaan, ja monet luovuttavat, koska eivät ole oppineet kovaa työntekoa.

Joillain onnekkailla toki on vanhemmat, jotka kykenevät omalla osaamisellaan tai rahalla tarpeeksi lisähaasteita tarjoamaan koulun "päälle". Kaikilla näin ei ole. Peruskoulun tehtävä olisi tarjota lapsille VANHEMPIEN VARALLISUUTEEN TAI ÄLYKKYYTEEN katsomatta tasa-arvoiset lähtökohdat - nyt näin ei ole ainakaan lahjakkaiden lasten kohdalla.

Asennekasvatusta lapsillenne mammat hyvät! Ei kukaan hyvin kasvatettu lapsi turhaudu koulussa vaan on iloisesti mukana kaikessa opetuksessa ja osaa suhtautua siihen tyytyväisenä, että useimmat aineet ovat hänelle helppoja ja että koulun käyminen on hauskaa ja vaivatonta.

Ihan taas niin pohjattoman turhaa kitinää aloittajan aihe kun vana olla voi. Peruskoulun jälkeen on mahdollisuus sydämensä kyllyydestä opiskella niin paljon lisää kuin ikinä haluaa. Ja jo peruskoulun aikana jos vanhemmat niin haluavat.

kantapaan kautta sen, että ne peruskoulu- ja lukioaikoina "noin vain" saadut kympit eivät taanneetkaan menestystä muuten elämässä. Siihen tarvittiin kovaa älyllistä työntekoa, jota koulussa en koskaan oppinut.



Omille lahjakkaille lapsillemme meillä on onneksi mahdollista (rahaa ja osaamista) tarjota lisähaasteita, mutta sääliksi käy niitä perheitä, joissa asia ei näin ole.

kommentoisin tuohon, että Suomessa ainoastaan liikunnalliseen lahjakkuuteen ja muihin taitoaineisiin panostetaan koulumaailmassa. Mielestäni tämä ei ihan pidä paikkaansa.



Yleensä se luokan paras juoksija tai luistelija tai voimistelija tai jalkapalloilija on hankkinut sen erityistaitonsa vapaa-ajalla vanhempien kustantamassa harrastuksessa. Samoin musiikissa lahjakas on luultavasti käynyt soittotunnilla ihan pienestä pitäen. Alakoulussa kaikki tekevät liikuntatunnilla sitä ihan samaa, ei siellä lahjakkaille ole mitään omaa ohjelmaa.



Yläkoulun voi toki sitten valita liikuntapainotteisista, mutta onhan näitä muidenkin alojen painotettuja kouluja ja lukioiässä kaikki on mahdollista ulkomaita myöten.



Miksi siis esim. matemaattisesti lahjakas lapsi ei alakouluikäisenä voisi koulun lisäksi harrastaa sitä matematiikkaa vapaa-ajalla ja kehittyä siinä erinomaisuudeksi samalla lailla kuin se jalkapalloilija treenaa sitä futista 5 x viikossa?



En tiedä onko paikkakuntakohtaista, mutta lapseni koulussa käy yliopistolta opettaja 2 x viikossa pitämässä kolmelle matemaattisesti erityislahjakkaalle matematiikkaa. Mielestäni tämä jos mikä on lahjakkaiden huomioimista nimenomaan varsinaisissa kouluaineissa. Eipä siellä ole saksalaista futisvalmentajaa näkynyt opettamassa futaajille ekstraa (eikä tietenkään pitäisikään olla, mutta näin kärjistettynä esimerkkinä). Lisäksi ihan ekasta luokasta alkaen tavallisetkin lapset, sellaiset ns. nopeat oppijat omat lapseni mukaan lukien ovat saaneet lisätehtäviä esim. matematiikassa ja äidinkielessä ihan omalta opettajalta.

Täällä on paljon äitejä, joilla on älykkäitä lapsia. Älykäs ihminen on älykäs. Älyä ei voi toisen päähän takoa tai tehdä, se joko on siellä tai ei.



Älykkäälläkin ihmisellä voi olla rajoituksia, jotka estävät häntä toteuttamasta itseään. Esim. hän voi olla ujo, tai vaikkapa aistivammainen. Näihin rajoituksiin älykäs lapsi saa tukea ja apua koulussa.



Älykäs ihminen oppii asian kuin asian yhdellä kertaa. Heikkolahjaiselle voidaan opettaa sata kertaa ennen kuin asia menee perille.



Yhteiskunnassamme on katsottu tarpeelliseksi, että mieluummin kuin että älykäs ihminen oppii sata asiaa, niin sekä älykäs että heikkolahjainen lapsi oppivat yhden asian. Tämä halutaan varmistaa peruskoulutuksessa.



Mitä hyötyä tästä sitten on yhteiskunnalle? Mitä hyötyä tästä on älyköille, jotka lystin kuitenkin maksavat? Sitä voisi jokainen marmattaja miettiä.



Onko kuitenkin parempi että melkein kaikki osaavat lukea? Oppivat laskennon perusteet, käyttäymisen alkeet, biologian perustiedot. Vai onko älykön kannalta parempi että hän on "jotain suurta" ja että heikkolahjaisuus hänen maailmassaan on turva-aitojen takana. Jotain, jonka ohi hän ajaa vauhtiaan kiihdyttäen ja panssarilasi-ikkunat kiinni matkallaan loma-asunnolleen? Onhan tällaisiakin yhteiskuntia tarjolla, sinne vaan.

Tajuat kai, että olet itse erittäin itsekäs.

Kyllä lahjakas pärjää ilman tukeakin. Se on hyvä, että lahjattomia autetaan, lahjakkaat eivät mitään erityisapua enää tarvitse. Ihmeellisen kiittämättömiä ja itsekkäitä on jotkut vanhemmat! Olisivat onnellisia fiksuista lapsistaan!

Mutta verovaroillani en halua olla tukemassa lahjakkaiden lisäkoulutusta vana mieluummin tuen heikkolahjaisia ja apua tarvitsevia. Missään tapauksessa en suostu verovaroilla tapahtuvaan lahjakkaiden hyysäämiseen! Jos sitä haluatte, saatte tehdä sen ihan omasta pussistanne.

Jos joku sattui kuuntelemaan eilistä Jumalanpalvelusta radiosta niin saarnan oli aivan erinomainen. Aiheena juuri itsekkyys ja lähimmäisen auttaminen.

enää resurssit riitä sillä vähllä vapaa-ajalla hoitamaan kotona niitä asioita, mitä koulun pitäisi hoitaa.

Meillä kun vanhemmat käyvät töissä, että saadaan maksettua veroja, jotta saadaan teidän jälkeenjääneille ne avustajat sinne kouluun.

Meillä on tarjolla yhteinen peruskoulu kaikille, se riittää. Ota tai jätä.

Että huomaa kyllä mistä lapsesi on perinyt omat lahjansa...

Tiedätkö, asiat voivat muuttua, ja yksi osa sitä muutosta on tyytymättömyys, joka johtaa keskusteluun, ja keskustelu joka kohtaa tekoihin.

En minä ole vaatimassa, että heikompia oppilaita ei saisi tukea. Sitä olen vaatimassa, että lahjakkaille oppilaille tarjotaan myös oikeita haasteita, jotta kaikki saavat koulussa tehtäviä kykyjensä mukaan. Jos opetussuunnitelmaa voidaan mukauttaa heikomman oppilaan mukaan, miksi sitä ei voisi mukauttaa paremman mukaan? Ei syynä taida olla juuri mikään muu kuin perisuomalainen kateus ja into tasapäistää kaikki.

Joten sinuna olisin ihan hiljaa vaan.

Minä pystyn kyllä keskustelemaan, toisin kuin sinä. Sinä pystyt vain möläyttelemään yhden lauseen ihmeitä, joissa ei keskustelun siemen idä.

Mutta toivottavasti tosiaan lapsesi ovat perineet äitinsä järjen, kun äidillä itsellään ei näytä olevan enää sitä jäljellä.

vastapuolen tahallinen loukkaaminen niin ei sillä pitkälle pötkitä. Keskustelussa, ystävä kallis ei mennä henkilökohtaisuuksiin eikä asiattomuuksiin vaan pysytään annetussa aiheessa. Olet jo kahdesti ryhtynyt haukkumaan minua henkilönä ja lapsiani myöskin. Ei sellainen ole keskustelua.

ole pitkään aikaan kiinnostanut sun kanssasi keskustelu, kun ei sulla ole ollut alun alkaenkaan mitään annettavaa, muuta kuin " ota tai jätä".

Ei se ole mitään keskustelua sekään.

Sehän on ihan random-peruste. Todellisuudessa samanikäiset lapset ovat aivan eri tasoilla eri aineissa. Miksei kussakin aineessa opetusryhmää voisi muodostaa lapsen osaamistason perusteella? Silloin lahjakkaat saisivat itselleen sopivia haasteita niissä aineissa joissa ovat lahjakkaita, mutta voisivat mennä normaalitahtia aineissa, joissa ovat normaalitasolla (harva lahjakas on yhtä lahjakas joka aineessa). Samoin hitaammat saisivat opetusta, joka sopii juuri heille, eikä tulisi liian kovia paineita pärjätä ja osata samalla tavalla kuin omat ikätoverit (liiat paineethan vaikeuttavat tutkitusti oppimista).



Opettajalta ei tässä mallissa vaadittaisi yhtään ylimääräistä panostusta. Päin vastoin, hän ehtisi keskittyä kaikkiin oppilaisiin paremmin, kun koko ryhmä olisi suunnilleen samalla osaamistasolla.



Osaaminen voi joissakin tapauksissa myös taantua tai kiihtyä. Osaamistasoon perustuvissa ryhmissä olisi helppo siirtyä ryhmästä toiseen sen mukaan, miten oma osaaminen kehittyy. Ketään ei olisi tuomittu loppuiäkseen tietyn "tasoiseksi", vaan oma motivaatio ja ahkeruus vaikuttaisivat eniten.

Täällä on paljon äitejä, joilla on älykkäitä lapsia. Älykäs ihminen on älykäs. Älyä ei voi toisen päähän takoa tai tehdä, se joko on siellä tai ei.

Älykkäälläkin ihmisellä voi olla rajoituksia, jotka estävät häntä toteuttamasta itseään. Esim. hän voi olla ujo, tai vaikkapa aistivammainen. Näihin rajoituksiin älykäs lapsi saa tukea ja apua koulussa.

Älykäs ihminen oppii asian kuin asian yhdellä kertaa. Heikkolahjaiselle voidaan opettaa sata kertaa ennen kuin asia menee perille.

Yhteiskunnassamme on katsottu tarpeelliseksi, että mieluummin kuin että älykäs ihminen oppii sata asiaa, niin sekä älykäs että heikkolahjainen lapsi oppivat yhden asian. Tämä halutaan varmistaa peruskoulutuksessa.

Mitä hyötyä tästä sitten on yhteiskunnalle? Mitä hyötyä tästä on älyköille, jotka lystin kuitenkin maksavat? Sitä voisi jokainen marmattaja miettiä.

Onko kuitenkin parempi että melkein kaikki osaavat lukea? Oppivat laskennon perusteet, käyttäymisen alkeet, biologian perustiedot. Vai onko älykön kannalta parempi että hän on "jotain suurta" ja että heikkolahjaisuus hänen maailmassaan on turva-aitojen takana. Jotain, jonka ohi hän ajaa vauhtiaan kiihdyttäen ja panssarilasi-ikkunat kiinni matkallaan loma-asunnolleen? Onhan tällaisiakin yhteiskuntia tarjolla, sinne vaan.

päässä olla "joko tai".

Ei tässä olla repimässä kaikkia resursseja pois heikkolahjaisilta, ymmärrätkö?

Sen sijaan joidenki resurssien osoittaminen myös sinne terävimpään päähän ja lahjakkuuden todellinen tunnustaminen ja tunnistaminen ilman että siihen heti liitetään tuollaisia asioita mitä tässä ketjussa on tehty ( lahjakkuus= kusipää, empatiakyvytön, älykkäiden, kovien ja kylmien ihmisten samanlainen lapsi)on asioita, joita tässä haetaan.

Enemmän tässä on kysymys opetuskulttuurista kuin edes niistä resursseista. Lahjakas lapsi pystyy usein toimimaan hyvin itsenäisestikin, kunhan hänelle annetaan ne haasteet ja autetaan alkuun. Ei lahjakas lapsi tarvitse avustajaa viereensä istumaan tunnista toiseen.

Eli sanoisin, että lahjakkaiden lasten lapsi saataisiin käyttöön huomattavasti pienemmällä resursoinnilla, kuin millä saadaan niitä heikkolahjaisia edes välttävälle tasolle.

Ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että jos älykkäisiin lapsiin panostettaisiin edes hieman enemmän peruskoulussa, seurauksena olisi automaattisesti piikkilankayhteiskunta, jossa heikommat jätettäisiin täysin retuperälle?

Minä (entisenä älykkäänä lapsena ja älykkäisen lasten vanhempana) maksan mielelläni veroni Suomeen. Mutta suomalaisessa koulujärjestelmässä olisi paljonkin parannettavaa - nykyisellään se kannustaa vieläkin ihan liikaa ulkoaopetteluun ja -ohjautuvuuteen, ja hukkaa erilaisen luovuuden massaan (älykkäiden lasten asema on osa tätä).

Täällä on paljon äitejä, joilla on älykkäitä lapsia. Älykäs ihminen on älykäs. Älyä ei voi toisen päähän takoa tai tehdä, se joko on siellä tai ei.

Älykkäälläkin ihmisellä voi olla rajoituksia, jotka estävät häntä toteuttamasta itseään. Esim. hän voi olla ujo, tai vaikkapa aistivammainen. Näihin rajoituksiin älykäs lapsi saa tukea ja apua koulussa.

Älykäs ihminen oppii asian kuin asian yhdellä kertaa. Heikkolahjaiselle voidaan opettaa sata kertaa ennen kuin asia menee perille.

Yhteiskunnassamme on katsottu tarpeelliseksi, että mieluummin kuin että älykäs ihminen oppii sata asiaa, niin sekä älykäs että heikkolahjainen lapsi oppivat yhden asian. Tämä halutaan varmistaa peruskoulutuksessa.

Mitä hyötyä tästä sitten on yhteiskunnalle? Mitä hyötyä tästä on älyköille, jotka lystin kuitenkin maksavat? Sitä voisi jokainen marmattaja miettiä.

Onko kuitenkin parempi että melkein kaikki osaavat lukea? Oppivat laskennon perusteet, käyttäymisen alkeet, biologian perustiedot. Vai onko älykön kannalta parempi että hän on "jotain suurta" ja että heikkolahjaisuus hänen maailmassaan on turva-aitojen takana. Jotain, jonka ohi hän ajaa vauhtiaan kiihdyttäen ja panssarilasi-ikkunat kiinni matkallaan loma-asunnolleen? Onhan tällaisiakin yhteiskuntia tarjolla, sinne vaan.

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.



Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.

Näin tuo asia on. Peruskoulun tehtävä lopulta on antaa kaikille vain sellainen peruslähtötaso, jonka päälle itse sitten rakennetaan lisää jos rakennetaan. Koulussa resurssit eivät valitettavasti riitä lahjakkaiden lapsien kunnolliseen haastamiseen, voimat menevät haasteellisiin oppilaisiin. Itse olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni siitä, että kodissamme oli erittäin sivistysmyönteinen ilmapiiri ja lukemaan todellakin kannustettiin. Tuo on näkynyt kaikkien sisarusteni elämässä erittäin positiivisesti.

Heikkolahjaisiin? Heillehän on myös tarjolla se perustaso, ja jos eivät siihen yllä, niin voi voi.

Niin, eikös tämä ole vähän sama kuin laitettaisiin vesihana puuhun. Ne, jotka eivät sinne pääse niin se on "voi voi". Siellähän se on tarjolla kaikille.

Reilua? Sivistynyttä? ÄLYKÄSTÄ?

se, että jätetään lahjakkaiden lahjat hyödyntämättä on yksisilmäistä, taannuttavaa ja heikkolahjaista.

En olisi ikinä uskonut, että tämä keskustelu saa heikkolahjaisten äidit näin takajaloilleen. Mä en edes usko, että tässä on taustalla mikään todellinen pelko sosiaalisesta eriarvoistumisesta, koska sitähän ei tarvitse tapahtua.

Tässä on kyse siitä, että jos mun lapsi ei pärjää, niin ei tarvitse kenenkään muunkaan lapsen pärjätä.

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.

Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

lahjakkaita lapsia. Sulla on tavislapsia, jolle koulussa on ollut tarpeeksi haastetta.

Et siis tiedä mistä puhutaan.

T: äiti jolla lahjakas ja kaksi tavallista menestyvää lasta.

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.

Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

lahjakkaita lapsia. Sulla on tavislapsia, jolle koulussa on ollut tarpeeksi haastetta.

Et siis tiedä mistä puhutaan.

T: äiti jolla lahjakas ja kaksi tavallista menestyvää lasta.

kyllä sellaisen avustajan pitäsi riittää sunkin "lahjakkaalle" eristyislapsellesi.

musiikki-, kuvaamataito- tai vaikka käsityötaitoja.



eikos vaikka yksinluistelua harrastaville voisi tulla oikea luisteluopettaja pitämään tunteja ja loput voisivat opetella pystyssä pysymistä. Sama jääkiekon ja ringeten kanssa.



Entäpäs jos lapsi osaa jo nuotit ja soittaa soitinta/ käy kuorossa. Voisiko koulu hankkia heille soiton-/laulunopetajan? Turha heitä on samalla musiikkiluokalla pitää nuotin vierestä laulajien kanssa.



Tai jos lapsi on kuvaamataidoissa lahjakas. Eikun taitelija luokaan ja opettamaan näitä lahjakkaita lapsia jne.





Miksi tässä ketjussa puhutaan vain älyllisestä lahjakkuudesta? Lahjakkuutta on niin paljon muutakin.



Peruskoulu ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan kaikille yksilöllistä opetusta. Sen estää ennen kaikkea raha, mutta myös pätevien ja monitaitoisten opettajien puute. Yhtä opettajaa ei kannata lähettää kauaksi yhden tunnin takia. Suomessa on vieläkin paljon pieniä kouluja kaukana toisistaan ja tasa-arvo pitää toteutua läpi Suomen ei ainoastaan suurissa kaupungeissa.

sitä voi mennä euroopasta katsomaan miten käy kun lapsien koulunkäyntiin ei satsata. On slummeja melkkoita jne.

ihmettelen miksi vanhemmat laittavat aina kaiken vastuun koululle. kyllähän lahjakkaalle lapselle voi kotonakin keksiä virikkeitä. tiedän erään oikein lahjakkaan ekaluokkalaisen tytön, joka oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan. kuitenkin vanhemmat pistivät tytön kouluun normaalin vanhana. koulunkäynti onkin ollut tytölle kuin leikkiä, menee kouluun pääsääntöisesti vain sosiaalistumaan ... kotona sitten opiskelellaan ylimääräistä matematiikkaa ja luetaan vaativampia kirjoja. toimii hyvin!

Meidän perheessä oli/on sellainen "hauska" tilanne, että minulla on poikkeuksellisen korkea äo, kun taas pikkusiskoni taitaa kuulua näihin jotka luokittelette lahjattomiksi. (Niin, koulutuksen näkökulmasta sosiaalinen älykkyys useimmiten on toisarvoista) Oli miten oli, en ole itse nähnyt ongelmana sitä, että siskoni luotsaamisen peruskoulun läpi käytettiin varmasti sekä kodin että koulun osalta enemmän resursseja kuin minun. Ehkäpä ilman sitä hänellä ei nyt olisi ammattia jne? Toisaalta, enhän tiedä mitä tällä lahjakkuudella lopulta tarkoitatte, hieman keskimääräistä älykkäämpää lasta vai lähes neroa? Itse kuitenkin osasin jo alaluokilla hakea ne haasteet muualta kuin opettajan kädestä;) Eli, jos on pakko valita, mieluummin satsataan niihin heikommin pärjääviin, sillä todella lahjakkaiden on helpompaa selviytyä opinnoistaan ilman erityispanosta kuitenkin...

erityistä tukea.

Joistakin äiskistä vaan olisi niin kivaa kehuskella lapsillaan mutta nyt ei voi kun kaikkien pitää käydä vaan sitä samaa peruskoulua eikä sielläkään ole mitään erityisluokkaa huippulapsille.

Olen omat lapseni kohta kouluttanut ja he ovat pärjäneet koulussa hyvin ihan vaan mun ja mieheni tsemppauksen voimin. Ei lahjakkaan lapsen kouluttamiseen mitään ihmetemppuja tarvita.

lahjakkaita lapsia. Sulla on tavislapsia, jolle koulussa on ollut tarpeeksi haastetta.

Et siis tiedä mistä puhutaan.

T: äiti jolla lahjakas ja kaksi tavallista menestyvää lasta.

on kaikilla osa-alueilla lahjakas. Osaako esim. laulaa nuotilleen entä sujuvatko kaikki urheilulajit 5% parhammiston joukossa jne.?

musiikki-, kuvaamataito- tai vaikka käsityötaitoja. eikos vaikka yksinluistelua harrastaville voisi tulla oikea luisteluopettaja pitämään tunteja ja loput voisivat opetella pystyssä pysymistä. Sama jääkiekon ja ringeten kanssa. Entäpäs jos lapsi osaa jo nuotit ja soittaa soitinta/ käy kuorossa. Voisiko koulu hankkia heille soiton-/laulunopetajan? Turha heitä on samalla musiikkiluokalla pitää nuotin vierestä laulajien kanssa. Tai jos lapsi on kuvaamataidoissa lahjakas. Eikun taitelija luokaan ja opettamaan näitä lahjakkaita lapsia jne. Miksi tässä ketjussa puhutaan vain älyllisestä lahjakkuudesta? Lahjakkuutta on niin paljon muutakin. Peruskoulu ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan kaikille yksilöllistä opetusta. Sen estää ennen kaikkea raha, mutta myös pätevien ja monitaitoisten opettajien puute. Yhtä opettajaa ei kannata lähettää kauaksi yhden tunnin takia. Suomessa on vieläkin paljon pieniä kouluja kaukana toisistaan ja tasa-arvo pitää toteutua läpi Suomen ei ainoastaan suurissa kaupungeissa.

mielestä OK. Mutta peruskoulussa ei saa olla luokkia, joihin pääsyyn tarvitaan tietty keskiarvoraja, esim. 9.0, koska sen katsotaan eriarvoistavan lapsia. Eli motivoituminen, oppiminen ja osaaminen eivät saa olla kriteerinä koululuokkajaolle. Tiedollisesti lahjakas ei saa saada parempaa opetusta kuin muut, mutta musiikillisesti lahjakas pääsee ryhmään, jossa on muita musikaalisia.