Lue keskustelun säännöt.
Asumusero - saanko mitään tukia?
04.05.2012 |
Olemme harkinneet eroa ja mieheni poismuuttoa, asumme vuokralla. Meillä on n.1v lapsi jota olen tähän asti hoitanut kotona, vakituista työpaikkaa mihin palata minulla ei ole.
Jos mieheni muuttaa pois, saanko mitään rahallista tukea mistään esim vuokranmaksuun? Saan nyt kht:n +hoitolisän sekä kuntalisän, riittävät n puoleen vuokrasta.
Kommentit (38)
jos yhden ainoan lapsen kanssa notkuu kotona täysin yhteiskunnan tuilla! Ja kaikki mikä on itsetienattua on parempi vaihtoehto kuin tuet, joten aika törkeää tuo laskeskelusi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannatan lapsen kotona hoitamista, siksi meillä on kotihoidontuki. Ja ap:n tapauksessa yhdistelmä 1v, päiväkoti ja vanhempien ero on aika rankka yhdistelmä.
Töihin menosta vielä, mielelläni tekisinkin osa-aikatyötä vaikka muutaman vuoron kuukaudessa, jotta mies väkisinkin joutuisi osallistumaan lapsensa hoitoon eikä sitten eron tullessa vasta ihan kylmiltään yksinään hoitaisi. Ei ole tähän asti siis hirveästi osallistunut..
Rahallisesti vaan onko oikeasti järkeä saada samanverran palkkaa kuin menettää tukien muodossa? Olen kyllä ehtinyt jo vuosia itsekkin tehdä töitä ja maksaa veroja, ja vaikka en olisikaan niin mielestäni jos on oikeutettu tukiin niin miksi ei niitä hyödyntäisi.
-ap
Turha sitä nyt on ruikuttaa.
Töihin vaan sieltä makuuhaavoja keräämästä!
mutta sun sanat ei saa mua sinne töihin menemään, sori.
Ja niin, pitäiskö mun nyt sanoa että joo olinpa tyhmä tein lapsen ihan väärälle miehelle voivoi??
En kadu tippaakaan että saimme lapsen, enkä kadu myöskään yhteisiä vuosiamme, nyt vaan tuntuu siltä että ero on edessä, voivoi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutat pois. Mars sossuun hakemaan tt-tukea muuttoon ja heti kunnalle vuokra-asuntohakemus menemään.
Näin saat kaikki sinulle kuuluvat tuet heti kun olet uudessa asunnossa kirjoilla. Sossusta saat muuttoon rahallista apua, sekä takuuvuokran ja 1. kuukauden vuokran jos hankit kohtuuhintaisen asunnon.
Älä jää odottamaan miehen häipymistä,muuta itse.
et ole turhan ranttu sijainnin suhteen. Kahdelle ihmiselle riittää kelan mukaan n. 50 neliötä. Ja kohtuuvuokra riippuu kunnasta, se on noin 500€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskaa luuseria ei saa millään ryhdistäytymään.
Minua ei kiinnosta mikä sinua kaduttaa tai ei kaduta.
Surkeaa elämäntapaista räpellät ja lapsesihan tuossa sitten maksumieheksi joutuu.
Laiskaa luuseria ei saa millään ryhdistäytymään. Minua ei kiinnosta mikä sinua kaduttaa tai ei kaduta. Surkeaa elämäntapaista räpellät ja lapsesihan tuossa sitten maksumieheksi joutuu.
ovat niin tärkeitä, että ne hammasta purren jatkavat suhteessa ja antavat ukolle vaikka mieli tekisi itkeä.
Ne on kateellisia kun joku uskaltaa erota ja elää sellaista elämää, jota oikeasti haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tukien varassa jossakin vuokraluukussa häiriintyneen lapsen kanssa eksän kanssa tapellen.
Siinä sitä onkin elämä, joka saa kateelliseksi!
muutat pois. Mars sossuun hakemaan tt-tukea muuttoon ja heti kunnalle vuokra-asuntohakemus menemään.
Näin saat kaikki sinulle kuuluvat tuet heti kun olet uudessa asunnossa kirjoilla. Sossusta saat muuttoon rahallista apua, sekä takuuvuokran ja 1. kuukauden vuokran jos hankit kohtuuhintaisen asunnon.
Älä jää odottamaan miehen häipymistä,muuta itse.
En vaan haluaisi luopua tästä asunnosta, mies tätä inhoaa :/ Mutta pistän mietintään. Tämäkin on vaan kaksio ja vähän yli 50neliötä.
Tälle yhdelle nillittäjälle tiedoksi vielä että laiska en mielestäni ole, koko työssäoloikäni olen tehnyt kahta työtä samaan aikaan, 40h viikossa päivätyötä ja siihen päälle satunnaista ilta ja viikonlopputyötä. Myös raskausaikana. Ja jos satuit huomaamaan niin tarkoitus olisi lapsi laittaa joka tapauksessa vähän yli vuoden päästä hoitoon, ja lähteä itse opiskelemaan.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tukien varassa jossakin vuokraluukussa häiriintyneen lapsen kanssa eksän kanssa tapellen. Siinä sitä onkin elämä, joka saa kateelliseksi!
SINUN mieheesi ja ukkosi jättää sinut ja ottaa ap:n. Ja osituksessa puolella omaisuudetanne ostaa ap:n kanssa asunnon?
Ehkä se oletkin sinä, joka siellä vuokraluukussa häiriintyneistä pennuista exäsi kanssa tappelet.
tukien varassa jossakin vuokraluukussa häiriintyneen lapsen kanssa eksän kanssa tapellen.
Siinä sitä onkin elämä, joka saa kateelliseksi!
mutta mitä nyt tähän asti ollaan keskusteltu miehen kanssa niin en usko että juurikaan tarvitsee mistään tapella. Ja kenelläköhän se häiriintynyt lapsi on, ei täällä ainakaan?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirissäni on tapaus, jossa mies oli avioliiton myötä elatusvelvollinen myös vaimostaan avioeron harkinta-ajan, sen 6kk. Tässä tapauksessa ainoa lapsi oli tuolloin jo 7v ja miehellä oli kyllä hyvät tulot, vaimo puhtaasti kotirouva. Vaimo ei tietääkseni saanut ennen virallista eroa ainakaan asumiseen tukia, kun mies vastasi vaimon ja lapsen elatuksesta. Tämä ero sattui vuonna 2007.
Mies maksoi harkinta-aikana yhteisen talon asumiskulut sekä maksoi vaimon tilille säännöllisesti rahaa. Vaimo muutti lapsen kanssa yhteisestä talosta pois heti kun avioero sai lainvoiman ja lapsen lopullinen elatusmaksu käräjöitiin vasta muuton jälkeen vastaamaan uutta, vakiintunutta tilannetta. Ja tämä järjestely ei käsittääkseni ollut miehelle vapaaehtoinen, koska olihan se selvä, että elatusta joutui maksamaan kun hänellä oli tuloja ja vaimolla ei. Asianajajien kesken neuvottelivat käytännön toteutuksen.
Tarkista ihmeessä tämä asia jostakin virallisesta instanssista tai asianajajalta, että olisiko miehesi työssäkäyvänä elatusvelvollinen sinustakin, kun lapsi on vielä noin pieni joten oikeuskäytännön mukaan aivan pätevä syy olla pois työelämästä. Eron saatua lainvoiman tietysti vastaat jatkossa omasta elatuksestasi yksin.
Avioliittolaissa kun tuo puolisonkin elatusvelvollisuus mainitaan, sen kai jokainen avioliitossa olevan luulisi tietävän.
Luin jostain kerran, että alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmilta pitäisi ero kieltää lailla. Ei siinä puolisot ole omia itsejään kun on väsymystä ja hormonimuutoksia jne. Suosittelisin mieluummin hakemaan reippaasti apua. Lapset kärsivät aina erossa. Jäljet voivat näkyä vasta aikuisiällä. Lapsien kasvettua ei sitten tarvitse sanoa, että oli turha ero niinkuin kaverini sanoi. Asumuseroon kannattaa mennä vasta jos on tosi aikomus yrittää palata vielä yhteen. Ja haluaa tilanteen saada rauhoittumaan.Tämä kirjoitus ei koske avioliittoja joissa on jatkuvaa alkoholin liikakäyttöä tai henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Aina kannattaa kaikin keinoin hakea tukea ja apua, että lapset saisivat pitää oman äidin ja isän saman katon alla.
Ei siihen, että yhteiskunta elättää lapset, kunnes nämä ovat mamman mielestä tarpeeksi vanhoja hoitoon/kouluun/yliopistoon.
Jos olet tehnyt kahta työtä jopa raskausaikanasi, kuvittelisin, että siitä olisi jäänyt jotain säästöönkin. 50 neliön vuokra kahden maksamana ei ole varmasti vienyt kaikkia rahojasi. Jos taas olet elänyt niin, että kaikki, mikä tulee, myös menee, niin ihan oma vikasi enkä käsitä, miksi meidän muiden veronmaksajien pitäisi rahoittaa elämäntyylisi.
Meillä kaikilla on varmasti tietyt arvot eikä kukaan haluaisi sitä omaa lastaan laittaa 1-vuotiaana päiväkotiin. Kaikilla ei kuitenkaan ole valinnanmahdollisuutta. En ottanut pienipalkkaisesta miehestäni eroa, joten pärjäämisen vaihtoehtona oli se, että piti mennä töihin, kun lapseni oli 1,5-vuotias. Inhottaa, että me kaksi pienituloista maksamme verorahoistamme tällaisten taktikoijien kotonalorvailun, kun on kannattavampaa lorvata yh:na kotona kuin mennä töihin. Niin, nyt varmaan joku toitottaa, että olisitte tehneet saman ratkaisun eli erottaisiin ja nyhdettäisiin yhteiskunnalta elatusta valintoihimme. Hmmm, ja sitten ihmetellään, kun lapsettomat ovat niin katkeria kotonalorvailijoille... Ei, meillä on omat arvomme, ja niihin ei kuulu se, että laitamme muut maksamaan oman elämäntapamme kustannukset. Säästöjä yritettiin hankita etukäteen, mutta aina ei kaikki suju suunnitelmien mukaan.
Ap, sinänsä ei ole mitään väärää, että haet asumistukea ja apua esim. sossusta muuttoosi. On ihan hyväksyttävää, että ison muutoksen edessä on saatava yhteiskunnalta apua. Väärää on minusta se, että oletat ilman muuta, että voit laittaa "ne muut" maksamaan omista valinnoistasi pidempäänkin. Itse soisin sinulle muutaman kuukauden tuet ja sopeutumisajan, maksimissaan sen 6kk. Sen jälkeen olisi aika miettiä, kuka maksaa sinun valinnoistasi. Ei se nyt ihan niin mene, että nyhdetään yhteiskunnalta kaikkea mitä saadaan. Kohta kirstunpohja häämöttää, ja eipä riitä sitten enää niillekään, jotka todella ovat työkyvyttömiä tai avuttomia esim. sairaat.
Jokainen työssä käyvä elättää 1,7 ihmistä eli itsensä (kaikki kulut lapsuudesta saakka). Työura tässä tarkoittaa yli 35 vuotta. Et siis satunnaisilla töilläsi ole vielä edes rahoittanut omia koulumaksujasi etkä voi sanoa, että verorahoillasi nyt kustannetaan sinun asumistasi.
Myös pienten lasten vanhemmilta pitäisi löytyä enemmän selkärankaa. Kuka ne lapset on halunnut? Sitä omaa vastuuta omista lapsista tässä penään. MInä en ole lapsiasi halunnut enkä halua siksi niitä elättää enkä ainakaan halua rahoittaa sinun kotona makoiluasi, kun oma lapseni on päiväkodissa. Yhteiskuntamme ei toimisi, jos kaikki olisivat yhtä itsekkäitä kuin yh:t. Jonkun kun pitäisi siellä töissäkin käydä.
Mene töihin... olen itse yrittänyt jo 2 vuotta saada töitä tuloksetta. Mutta jos kerrot mihin menen töihin niin ilmoita toki,olisin hyvin kiitollinen!
[/quote]
kertoo kaiken, mitä sinun tulee tässä asiassa tietää. Tosiaan tuon asumistuen ja lapsilisän yh-korotuksen voit hakea vasta sen jälkeen kun miehesi on tehnyt muuttoilmoituksen. Minun mieheni kiusasi tällä asialla, vaikka asui toisen naisen luona käytännössä.