Vartalostani (sis. kuvan)
http://i4.aijaa.com/b/00351/10126399.jpg
Minulla on syömishäiriö.. Ajoittain olo on ihan hyvä mutta aina jossain vaiheessa ahdistus nousee ja vihaan itseäni.
Nälkiinnytän, oksennan, jumppaan..
Vahdin orjallisesti kaloreita ja punnitsen itseni useita kertoja päivässä. Kierre jatkuu aina kunnes olen saanut pois keskimäärin 7kg ja sen jälkeen en halua ajatella asiaa eli työnnän sen pois mielestäni. lihon takaisin sen seitsemän noin vuodessa.
Tämä on jatkunut sen 8 vuotta jonka olen ollut äiti jota ennen syömishäiriöni oli enemmänkin anorektista ja painoin jatkuvasti 45-52kg.
Painoni on kuvassa 82kg ja olen 173cm pitkä.
Olen käynyt kehon koostumuksen mittauksessa ja minulla on sen mukaan 13kg liikaa ihraa.
Millainen SINÄ ajattelet kertomuksestani ja kuvastani?
Ihan rehellisesti?
Kommentit (23)
Rehellinen vastaus : Sinulla on ylimääristä mutta ei liikaa. Noi ylimääräiset on helppo muokata lihakseksi jos tahdot niin koska alkutilanne ei ole niin paha.
Vaikutelma minkä saan on se että olet hiekkalaatikko mamma,elät lapsillesi ja niin sun pitääkin. Älä ota painostasi stressiä.
Lopeta se tarkkailu ja ala syömään normaalisti,älä laske kaloreita vaan pidä annoskoot pienenä.
ketjua lukiessa alkaa epäilyttää että aikuiset naiset ei tiedä missä on lantio... -.-
Ajattelen itse kuvastasi että ulkonäössäsi ei ole vikaa. Olet aivan tavallisen näköinen ja kokoinen nainen. Näytät kilojasi hoikemmalta, olisin siis arvioinut sinut kevyemmäksi. Et ole mallin mitoissa, mutta mitään rumaa en kropassasi näe. Päinvastoin, olet monesta kohtaa kaunis ja yleiskuva on sopusuhtainen.
Kertomuksesi sen sijaan on surullinen. Olen itsekin sairastanut syömishäiriötä ja tiedän kuinka todellisia noi asiat on. Ja nyt terveenä tiedän kuinka vääristyneeltä nuo ajatukset vaikuttavat terveen silmään.
Neuvoni sinulle on sama kuin lainaamallani kirjoittajalla. Unohda ne kilot ja hyväksy se, että laihuus ei tuo onnea vaan hyvä olo ja terve rakkaus itseä kohtaan. Olen itse ollut sekä lihava, normaali ja reippaasti alipainoinen, jolloin näytin mielestäni -ja monien muidenkin mielestä, ikävä kyllä- tosi hyvältä. Nyt, vähän pyöreänä olen kuitenkin kaikkein onnellisimmillani. Liikun paljon ja olen hyvässä kunnossa, mutta ulkonäkö ei ole aivan priima. Ja onnen salaisuus on se, että olen oivaltanut ja sisäistänyt, että onni tulee aivan muualta kuin peilistä. Toivon sulle, ap, voimaa laittaa elämäsi kuntoon ja rohkeutta käydä läpi nuo omat kipupisteesi.
Ja näille kirjoittajille, jotka kehottavat selkeästi ongelmaista, painoltaan tervettä ihmistä laihuttamaan kymmenen kiloa... No, toivon teillekin ihan samaa, toivottavasti saatte elämänne kuntoon.