Miten piilovittuiluun voi vastata??

kysy kohteliaasti "anteeksi kuinka, en nyt kuullut kaikkea?"



Loukkausta on vaikea toistaa, olipa se piilotettu tai avoin.



Jos henkilö kuitenkin toistaa lausumansa, sano hetken hiljaisuuden jälkeen että "en edelleenkään ymmärrä, miten tämä minuun liittyy. Voisitko laajentaa?"



Jos vittuilu jatkuu, poistu seurasta pää pystyssä. Kukaan ei ihan oikeasti keksi elokuvamaisia takaisiniskurepliikkejä silloin, kun tilanne on päällä.

Jos se ei osaa selittää, sanot että se ei tunnu kovin mukavalta ja loukkaa sinua,

oletat että jos hän ei osaa selittää niin sellainen sitten loppuu.

Voisit kokeilla kysyä asiallisen neutraalisti "voisitko vähän tarkentaa mitä tarkoitat" tms. Sekin tietty on ainakin mulla joskus ongelmana, että menen jotenkin jumiin tai tajuan koko vittuilun vasta viiveellä eli en osaa sillä sekunnilla sanoa siihen yhtikäs mitään.

"anteeksi, mitä tarkoitit?"



vastapuoli nolaa vain itsensä ja sinä voit julkisesti puolustaa kantaasi.

tarttuu asiaan ja haluaa piilovittuilijalta kunnollisia perusteluja vittuiluheitolle. Meillä mies valitettavasti harrastaa juuri tuota piiloveetuilua, mutta tällä jankkaamiskeinolla olen saanut minimoitua hänen paskamaista piirrettään!

tai sitten tosiaan tajuan sen vittuilun liian myöhään. Pistän korvan taakse tuon tarkennuksen pyytämisen.



Miten sitten voisi vastata sellaiseen kehu-piikki-kehu-vittuiluun? Eli esim. seuraava lause hymyillen sanottuna: ap on kyllä todella kärsivällinen kun jaksoi odottaa asiakasta näin pitkään, en minä pystyisi vaan (tässä tulee se piikki, olisi pitänyt toimia toisin mutta en nyt kerro tässä sen enempää).. mutta pitää kyllä nostaa hattua ap:lle kärsivällisyydestä!" Ja taas loppuun hymy niin että lause päättyy mukamas kehuun ja tuohon on aika hankala käyttää tuota "mitä tarkoitat?"..

hieman kyllä asiaa sivuuttaen... koulussa minua kiusattiin alkuluokilla, mutta lopetin välittämästä törkeistä kommenteista. käänsin asian omalta kannaltani erilaiseen suuntaan (olin siis pieni kokoinen), eli kerroin että jos ei syö aamupuuroa niin kasvaa yhtä isoksi kuin minä. eli nykyäänkiin olen 160cm ja mies.



kiusaamisen lopettamiseen on monia tapoja ja olen aina auttamassa jos voin. vanhemmille ja opettajille/pomollo sanominen harvoin auttaa. (tietenkin pomon on puututtava, sillä muuten hän saa syytteen) usein se vaatii itse kiusatulta toimenpiteitä. 1. ei välitä 2. sarkasmi. niillä pääsee pitkälle.



ps. entinen kiusattu ja myös entinen (katuva) kiusaaja

Miten sitten voisi vastata sellaiseen kehu-piikki-kehu-vittuiluun? Eli esim. seuraava lause hymyillen sanottuna: ap on kyllä todella kärsivällinen kun jaksoi odottaa asiakasta näin pitkään, en minä pystyisi vaan (tässä tulee se piikki, olisi pitänyt toimia toisin mutta en nyt kerro tässä sen enempää)

olisiko tuossa siis oikeasti pitänyt toimia toisin? Vai oliko se tapasi vaan erilainen mutta yhtä oikea tapa toimia? Jos oli niin voisit sanoa vain, että niin no, minä nyt tein näin. Tai "niin, näin tämä nyt meni tällä kertaa" tms mikä osoittaa, että seisot tekemistesi takana. Ja oikeastaan, vaikka olisikin tapahtunut virhe niin silloinkin voi todeta jämäkästi juuri jotain tuollaista että näin se nyt vaan meni (eikä sille enää mitään voi). Jos se piikki on ilmeinen niin voi myös osoittaa huomanneensa sen mun mielestä.

Tai sitten sanoa neutraalin toteavasti tai merkitsevästi, että "niin enkös olekin kärsivällinen."

Miten sitten voisi vastata sellaiseen kehu-piikki-kehu-vittuiluun? Eli esim. seuraava lause hymyillen sanottuna: ap on kyllä todella kärsivällinen kun jaksoi odottaa asiakasta näin pitkään, en minä pystyisi vaan (tässä tulee se piikki, olisi pitänyt toimia toisin mutta en nyt kerro tässä sen enempää)

olisiko tuossa siis oikeasti pitänyt toimia toisin? Vai oliko se tapasi vaan erilainen mutta yhtä oikea tapa toimia? Jos oli niin voisit sanoa vain, että niin no, minä nyt tein näin. Tai "niin, näin tämä nyt meni tällä kertaa" tms mikä osoittaa, että seisot tekemistesi takana. Ja oikeastaan, vaikka olisikin tapahtunut virhe niin silloinkin voi todeta jämäkästi juuri jotain tuollaista että näin se nyt vaan meni (eikä sille enää mitään voi). Jos se piikki on ilmeinen niin voi myös osoittaa huomanneensa sen mun mielestä.

Tai sitten sanoa neutraalin toteavasti tai merkitsevästi, että "niin enkös olekin kärsivällinen."

Itse olisin tuossa vastannut jotain tyyliin "eikös se kärsivällisyys maan peri?" tms. samalla hieman hymyillen.

Itselläni on aika usein se että hymyilen noissa tilanteissa sillälailla "puolella suull" (tämä olikin vaikeampaa selittää) mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan.

Osoitan siis että piikki on tajuttu, mutta osoitan myös että se piikki ei osunut.

Itse yleensä alan "leikkimään tyhmää" noissa tilanteissa. Hymyilen suloisesti ja kysyn että "Voisitko perustella miksi sanot näin". Yleensä teen selväksi katseella että olen kyllä tajunnut sen vittuilun ja tarkoituksenani on enää nolata se vittuilija.

Piiloloukkaannu?

Viimenen lause on ainoo hyvä keino:DD mut kai noi sun toimii sitte

"nyt en ihan ymmärtänyt?"

En saa sun puheesta nyt kyllä mitään selvää.

En saa vieläkään, artikuloi selkeämmin.

Opettele puhumaan kuin normaalit ihmiset, eihän tosta tule mitään.

Tarkoititko nyt loukata minua? Oliko tarkoitus vain nälviä? Miksi?

Jälki käteenkin voi käydä nälvijältä kysymässä, mitä hän oikeasti tarkoitti.

" Hei sanoit tuossa vähän aikaa sitten mulle nännän nää mömmöm möö.. jäin miettimään oliko sinulla vain tarkoitus saada minulle paha mieli?"

Et kai ap asu savossa?

Vierailija kirjoitti:

Jälki käteenkin voi käydä nälvijältä kysymässä, mitä hän oikeasti tarkoitti.

" Hei sanoit tuossa vähän aikaa sitten mulle nännän nää mömmöm möö.. jäin miettimään oliko sinulla vain tarkoitus saada minulle paha mieli?"

Missään tapauksessa ei näin. Se tajuaa että sai loukattua sua ja onnistui. Omaa heikkoutta ei saa näyttää

Parasta on melkein antaa piilovittuilijan luulla etta osui ja upposi ja sen jalkeen kun han myhailee tyytyvaisena niin pudottaa korkealta niin etta nolaa hanet taysin joko super piilivittuilulla takaisin tai sitten lataamalla tayslaidallisen suoraa asiaa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

tarttuu asiaan ja haluaa piilovittuilijalta kunnollisia perusteluja vittuiluheitolle. Meillä mies valitettavasti harrastaa juuri tuota piiloveetuilua, mutta tällä jankkaamiskeinolla olen saanut minimoitua hänen paskamaista piirrettään!

Joo ja tuosta perheenjäsenten harrastamasta piilo- tai suoravittuilusta minäkään en sitten tykkää yhtään. Miehelle pistän jauhot suuhun heti ja sanon, etten käytöksestä pidä, se on loukkaavaa ja haluan että se loppuu. Toiminut aika hyvin. Välillä hän "unohtaa", mutta sitten taas käydään sama palautuskeskustelu, puolin ja toisin. Kyllä minäkin osaisin häntä alentaa, ja vielä pahemmin, jos haluaisin. Mutta onneksi olen tajunnut, että niinä hetkinä minulla itselläni on yleensä ollut paha olo eli käyttäisin häntä lähinnä sijaiskärsijänä.

Miehen kanssa pärjää, mutta sisko ja isä olivat/ovat pahempi pala. Siskon kanssa välit lähes totaalipoikki, kun sanoin hänelle ettei tarvi ottaa yhteyttä, jos ei ole muuta sanottavaa kuin haukkuja ja vittuilua. Ei ole ottanut yhteyttä, eli hänellä ei ilmeisesti ole minulle mitään normiasiaa?

Voit todeta: Vittuilu on maailman helpoin urheilulaji, mutta se että osaa olla vittuilematta

vaatii jo jotain.

Minä olen ihan vetänyt kahvipöydän nurin pyyhkäisemällä kädellä kaiken lattialle ja rääkynyt kiusaajille selvät sanat. Jos joku sen jälkeen vielä aukoo niin voi käydä käsiksi ja vedota myöhemmin työstressiin ja kiusaamiseen työpaikalla.

Olen todella herkkä suuttumaan. Kerran minut irtisanottiin kun reagoin piilovittuiluun heittämällä kahvimukin vittuilijan pään vierelle seinään. Hän sai kahvit kaulaliinalle ja olkapäälleen. Sirpaleita ei lentänyt kasvoille ja mitään ei tapahtunut. Hän vain säikähti ja pyysi anteeksi, mutta potkut tuli.