Lapsen kummit
Haluaisin saada mielipiteitä koskien lapseni kummia, odotanko tosiaan liikoja?
Lapsellamme ( 4kk ) on siis kaksi kummia, toinen pikkuveljeni ja toinen paras ystäväni. Pikkuveljeni asuu 100 km päässä ja ystäväni 150km päässä meistä. Pikkuveljeni ja hänen tyttäystävänsä ovat olleet monta kertaa meillä, ovat hirmu kiinnostuneita lapsestamme ja rakastavat häntä silminnähden paljon. Kun taas tämä ystävi on nähnyt lapsemme kaksi kertaa, viikkoa ennen nimiäisiä ja nimiäisissä. Itse olen yrittänyt olla aktiivinen kummien suuntaa, lähettänyt kuvia lapsestamme, kertoillut kuulumisia ja kuinka on kehittynyt, mitä oppinut yms. Ystävältäni tulee aina vastaukseksi "voi kun söpöp, onpa kasvanut" tms. Itse ei koskaan kysele kuulumisia, minun kylläkin muttei lapsen. Olen melkostalailla tuohtunut ja kypsynyt tilanteeseen! Varmistin monta kertaa, haluaako kummiksi, ja tein selväksi mitä kummeilta odotan. Kaksi kertaa on nyt olu tulossa tyttöä katsomaan, kummatkin kerrat on viime hetkellä perunut.
Vedänkö nyt siis herneet nenään turhasta? Olen todella loukkaantunut tähän ystävääni.
Toivoisin asiallisia kommentteja=)
Kommentit (95)
Meillä on 3 lasta.
vanhemmat ovat käyneet meillä seuraavasti:
- 3 x ristiäisissä
- 3 x rippijuhlissa
- 2 x lakkiaisissa
- äiti yhden kerran kun oli muuten Helsingissä
Eli 10 kertaa 21 vuoden aikana.
Me ollaan vastavuoroisesti käyty heidän luonaan useamman kerran vuodessa.
Eikä kysymys ole siitä, etteivätkö lapsenlapset kiinnostaisi. Kotoa lähteminen vaan on vaikeaa.
Tässä valossa jos kummi käy 2 kk välein, niin sehän on valtavan tiheä tahti.
Meillä on 3 lasta.
vanhemmat ovat käyneet meillä seuraavasti:
- 3 x ristiäisissä
- 3 x rippijuhlissa
- 2 x lakkiaisissa
- äiti yhden kerran kun oli muuten Helsingissä
Eli 10 kertaa 21 vuoden aikana.
Me ollaan vastavuoroisesti käyty heidän luonaan useamman kerran vuodessa.
Eikä kysymys ole siitä, etteivätkö lapsenlapset kiinnostaisi. Kotoa lähteminen vaan on vaikeaa.
Tässä valossa jos kummi käy 2 kk välein, niin sehän on valtavan tiheä tahti.
ennen en oo nettiä käyttäny. Ja aika jännä vauva mulla, ku pystyn koko päivän keneella istuun :DDDD
ONPA JÄNNÄT VAUVAT MEILLÄ MUILLAKIN, KUN TÄÄLLÄ ROIKUTAAN. AP YRITTÄÄ VÄITTÄÄ OLLEENSA PROVO, KUN OLI OIKEASTI VAIN VITUN TYHMÄ JA LÄSKI AV-MAMMA. :D SELI SELI. KUUNTELE SITÄ RATIOTA NYT VAIKKA VÄHÄN. ESKO EERIKÄISTÄ JA KATAJAA VAIKKA VAI IHAN RENNEÄ?
ennen en oo nettiä käyttäny. Ja aika jännä vauva mulla, ku pystyn koko päivän keneella istuun :DDDD
Kannattas laittaa vaikka puhelimeen muistutus siitä lääkityksestä.
Jos provoa yrität, niin tällä palstalla ollaan sillä saralla ammattilaisia, ettei tuo yrityksesi oikein jaksa innostaa.
täällä muiden tulla "lällättelemään".
Asiallisia vastauksia mielestäni ovat olleet kaikki nuo, missä on omia mielipiteitä/kokemuksia asiaan liittyen olleet! Asiatonta mielestäni edelleen on noi haahahahha sun muut.
Ilmeisesti siis olen vetänyt herneen nenään turhasta,ja ehkäpä nyt yritän saada sen sieltä pois:)
Toi pikkusisko kompleksi tosin vähä alko naurattaa:D
Ap
että kun saat kommentteja, vatsile vaan niihin asiallisiin ja kommentoi niitä. jätä nuo lällättelijät ja asiattomat huomiotta.
Hohhoijaa
Ja jos ei halua osallistua alusta asti, miksi myöhemminkää?
"ei osaa olla vauvan kanssa" no sehän se vasta vaikeaa onkin!Ap
Pyydät kommentteja, mutta et ilmeisesti osaa ajatella asioita kuin omasta kulmastasi? Taidat olla aika nuori joten ehkä vielä opit.
Kyllä se jollekin voi olla vaikeaa, syystä tai toisesta.
Kanssasi on aika erilaista nyt kun olet pienen vauvan äiti kuin aiemmin. Teitte ja juttelitte aivan eria asioita. Huomaat sen kun lapsesi kasvaa ja alat muuttua taas enemmän samaksi ihmiseksi kuin aiemmin. Nyt sitä ei vaan tuossa vaiheessa itse huomaa. Joskus myös oma lapsettomuus voi tehdä kipeää. Eikä siitä välttämättä ole vielä valmis puhumaan.Ajattele miltä sinusta tuntuisi jos olisikin niin, että toivoisit ihan hirveästi olevasi äiti ja et sitä kuitenkaan voisi vielä ainakaan olla. Sitten menisit sitä kipeää tekevää unelmaa toisen luokse katsomaan ja sitä ihanuutta kuuntelemaan.
Anna aikaa ja välitä kaveristasi. Pienin askelin hyvä tuo hyvän myös teillepäin, kun kaverisi näkee, että sinä välität myös hänestä kaverina (ja ne hänen pienet asiansa ovat hänelle suuria)etkä koe häntä vain lapsesi kummina. 4kk on kaverillesi niin lyhyt aika, että ei voi varmasti sinun ajatuksiasi tajuta. Odottelee, että vauva kasvaa ja pääsee huvipuistoon, jätskille, elokuviin jne. Lapsettomat haaveilee yhteisistä kivoista hetkistä. Eikä ne ekaks ole kakkavaipparallia yövalvomisella. ;-) Me muut äidit tiedetään sun tunteet lastasi kohtaan aika hyvin ja luotat vaan tähän ketjun sanomaan. Kaikki aikanaan. Älä pakota ja painosta. Hän varmasti hoitaa kummiutensa kunhan lapsi on sellaisessa iässä, että ei tule tunne, että vauva hajoo käsiin.
Tosi naurettavaa tollanen vouhkaaminen kummien velvollisuuksista. Miksi ihmeessä kummin pitäisi kokoajan hyöriä sen kakaran ympärillä ja ihmetellä ja ihastella ihan kaikkea mitä se tekee? Taitaa olla vika ihan itsessäsi kun kokoajan olet vaatimassa siltä kummilta täydellistä paneutumista sen kakarasi olemiseen. Ehkäpä onkin niin että kummilla on ihan omakin elämä.
kerroit että edellytät kummeilta kiinnostusta ja osallistumista, niin havainnollistitko sitä esimerkein tai vaikkapa kertomalla mikä on minimi määrä tapaamisia kuukaudessa?
Ellet, kummit eivät varmaankaan ole ymmärtäneet että eivät ole täyttäneet standardejasi.
Kenen tahansa mittapuulla kertomasi mukainen kummius vastaa täysin ihannetta.
Olisit tehnyt kummin kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa olisi lukenut vaadittavat tapaamiskertojen määrät, lahjojen määrä ja rahallinen arvo, kuukaudessa lähetettävien kuulumiskyselyjen (tekstarien, mailien ja puhelinsoittojen) määrä, oikeat vastaukset sinun lähettämiisi paino- ja pituustietoihin jne.
Olet saanut jo vaikka kuinka monta asiallista kommenttia, mutta koska ne eivät sinulle kelpaa niin ei ihme, että tähän on alkanut tulla asiattomampiakin vastauksia.
Siviilikummin voi erottaa, "oikeaa" kummia ei. Eli mitä valitat, tartu toimeen.
Etukäteen toivoin, että olisi mukana lapsen elämässä siis tapaisi lasta ja olisi kiinnostunut lapsen elämästä ylipäätään. Että lapsi tuntisi kumminsa, eikä kummit olisi vain joitain joita tapaa joskus ja jouluna. Olisivat tärkeä osa lapsen elämää.
Ap
Ehkä kummi ei halua/jaksa/ehdi olla tärkeä osa lapsen elämää? Itselläni on 8 kummilasta, ja jos olisin "tärkeä osa" heidän elämäänsä, loppuisivat viikonpäivät kesken. Jokainen olkoon kummi omalla tavallaan, eikä siihen kannata vanhempien lähteä esittämään vaatimuksiaan. Tai jos haluaa superkummin, joka käy jo vauvaikäistä säännöllisesti silittelemässä, niin kertoo sitten ainakin etukäteen!
Etukäteen toivoin, että olisi mukana lapsen elämässä siis tapaisi lasta ja olisi kiinnostunut lapsen elämästä ylipäätään. Että lapsi tuntisi kumminsa, eikä kummit olisi vain joitain joita tapaa joskus ja jouluna. Olisivat tärkeä osa lapsen elämää. Ap
Kummin tehtävä on antaa lapsille kristillistä kasvatusta vanhempien apuna. Nimiäisistä päätellen ette ole kristittyjä. Miksi siis pitää olla kummi?
KUINKA monta kertaa hänen olisi pitänyt reissata 2h suuntaansa tämän käärön takia, joka ei itse ota vielä mitään kontaktia tuohon kummiin että SÄ oisit tyytyväinen? Onko kummilla esim omia lapsia, jotka silloin tällöin vaativat vähän hänen läsnäoloaan?
suostuu kummiksi jos ei halua/jaksa tms. Varsinkin kun tiesi odotukseni. Toisekseen rutisee aina kuinka hänen toisen kummilapsensa vauva-aika meni häneltä aivan ohi. Ja nyt kun olisi mahdollisuus olla mukana ja osallistua niin ei.
Toisekseen, pikkuveljeni on alaikäinen opiskelija ja ystävä autollinen, kortillinen työssä käyvä ihminen, niin vähän ihmetyttää ku hänen niin vaikea päästä meille tulemaan mutta pikkuveljeni kyllä pystyy tulemaan
Ap
Samalla tahdilla näkee vuoden aikana kuusi kertaa. Se on kuule paljon useammin kuin monet näkevät edes isovanhempiaan. Kuulostaa loistavan aktiiviselta kummilta mun mielestä! Etenkin kun lapsi ei tajua kummista vielä yhtään mitään.
ennen en oo nettiä käyttäny. Ja aika jännä vauva mulla, ku pystyn koko päivän keneella istuun :DDDD