Suhde tyokaverin kanssa
Aloin seurustelemaan tyokaverini kanssa noin 6 viikkoa sitten. Homma eteni aika nopeasti siten etta vietimme pari kertaa aikaa kavereina, ja siita nopeasti suhde muuttui vahan tiiviimmaksi. Han oli kovinkin innostunut ja sanoi monta kertaa, etta on iloinen etta vastasin hanen tunteisiinsa. Han olisi halunnut julkistaa suhteemme tyopaikalla ja kutsui minua tyttoystavakseen jo kolmen viikon paasta. Mina vahan toppuuttelin asiaa, koska halusin etta suhteemme on ensin vahan varmemmalla pohjalla. Kuitenkin vietimme aikaa yhdessa paljon, ja tein myos selvaksi etta pidin hanesta kovasti ja viihdyin hanen seurassaan.
No, sitten viime viikonloppuna han alkoi jotenkin etaantya minusta, perjantaina han ei ottanut mitaan yhteytta, lauantaina taas kaikki oli hyvin ja vietimme koko paivan yhdessa. Sunnuntaina taas han tiuski minulle ja tuntui ettei han valittanyt seurastani ollenkaan. Kysyinkin tasta hanelta, ja etta onko han kyllastynyt suhteeseemme, han vaan mumisi etta ei ole.
Kuitenkin sitten muutamaa paivaa myohemmin han ilmoitti etta hanella on liikaa stressia toissa, harrastuksissa ja perheen sisaisia ongelmia, etta han ei halua parisuhdetta, eika pysty antamaan minulle tarpeeksi.
Olen ihan ihmeissani etta miten han voi noin nopeasti muuttaa mielensa, lauantaina han viela puhui tulevaisuudesta, ja yhtakkia hanella on muka niin kova kiire ettei ole aikaa suhteelle. Mista tama voi johtua? Pelastytinko mina hanet jotenkin? Jotenkin en usko noita kiireita ja stressia selitykseksi...
Luuletteko etta talla suhteella on enaa mitaan mahdollisuutta? En ole nyt viikkoon ottanut haneen mitaan yhteytta, nain hanet pikaisesti tyopaikan kaytavalla eilen, vilkutimme toisillemme ja nain silmakulmasta kuinka han seurasi minua katseellaan aika kauan kun kavelin ohi. Ajattelin laittaa hanelle viikonloppuna tekstarin ja toivottaa onnea urheilukilpailuun johon han osallistuu.
Kommentit (6)
Aikuisia ollaan eika kumpikaan naimisissa.
Aikuisia ollaan eika kumpikaan naimisissa.
Sanoit että miehellä oli perheen sisäisiä ongelmia. Ja kirjoitustyylisi ei ole aikuismainen.
et varmasti saa selvää tilanteesta. Jos hän ei lähesty sinua, niin sittenhän se on siinä. Roikkumalla hänessa et saavuta yhtään mitään, kun nolon tilanteen itsellesi ,koska olette samassa työpaikassa.
Voihan hänellä olla jokin ihan järkeväkin sinuun liittymätön syy käytökseensä, tai ehkä on tavannut jonkun toise, jolloin voit olla tyytyväinen ettei suhteenne edennyt tuon pidemmälle.
Perheellaan han tarkoitti isaansa jonka kanssa ei ole puhevaleissa, seka narkomaani-siskoaan... Jaa etta kirjoitustyyli ei aikuismainen, teinithan usein miettivat ihmissuhteitaan tyopsikalla ja sitoutumista... Hmm...
Siis ootteko te jotain teinejä vai onko kyseessä naimisissa oleva perheellinen mies??