Miten YH voi seurustella tai tapailla ketään?
Olen kolmekymppinen kaksivuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Erosta alkaa olla kohta vuosi, ja olisi mukavaa käydä treffeillä tai tapailla jotakuta. Tulevaisuudessa haluaisin ehkä tavata jonkun, jonka kanssa voisin jakaa arjen ilot ja surut.
Mutta miten? Mukavia miehiä on tullut vastaan useitakin, mutta en kertakaikkiaan tiedä miten voisin lähteä minkäänlaiseen deittailuun mukaan, kun vapaa-aikaa on niin vähän. Olen "vapaalla" joka toisen viikonlopun sekä yhden arki-illan viikossa, jolloin lapseni tulee kuitenkin yöksi kotiin. Ei kai mikään suhde voi toimia niin että tapaamisia on vain kerran kahdessa viikossa, ainakin itse haluaisin niin. Toisaalta en halua ketään miestä mukaan lapseni elämään, ennenkuin suhde on oikeasti vakiintunut ja voin olla varma siitä ettei se ole ihan heti lopahtamassa. Kuka mies haluaa naisen, joka ehtii tavata vain joka toinen viikko tai jonka kanssa treffit ovat vaipanvaihtoa ja nenän niistämistä? Kaikki tapaamani miehet ovat olleet lapsettomia, enkä edes tiedä muita eronneita isiä kun oman lapseni isän, jonka kanssa normaali suhde ei valitettavasti onnistu.
Pari kuukautta sitten kävin yhden miehen kanssa pari kertaa syömässä, mutta se, että minulla on lapsi, oli hänelle kuitenkin liikaa, vaikka muuten meillä synkkasi hyvin. Muuten minulla "riittää vientiä" sen verran etten toivottavasti joutuisi tyytymään siihen ainoaan joka minut hyväksyy. Ellei se, että minulla on lapsi sitten muuta asiaa?
Miten te muut yksinhuoltajat olette onnistuneet tapaamaan ketään? Pitäisikö odotella kunnes lapseni menee kouluun ja tapaa iltaisin kavereitaan ja on muutenkin omatoimisempi? Onko nainen jolla on lapsi automaattisesti hylkiö "deittimarkkinoilla"?
Kommentit (42)
tarkoittaa sitä että olen vapaa töiden jälkeen seitsemään asti. Ehtiihän siinä kahville ihan hyvin, vaikka ensitreffien merkeissä, mutta miten sitten jos suhde jatkuu? En usko että kovin moni mies jaksaa seurustella naisen kanssa kahvilassa istuen.
Neljä vuotta elin tyytyväisenä sinkkuna, en edes kaivannut ketään elämääni.
Sitten naapuri vei jalat alta. Naapuria oli helppo tapailla. Istuimme pihalla lapsen touhutessa tai hän tuli kylään lapsen nukkuessa. Lisäksi 6v oli jo muutenkin helpompi.
En ole yh, mutta kommentoin kuitenkin!
Onko sinulla ketään tuttavia, jotka voisivat ottaa lapsen kerran pari viikossa iltakylään? (: Tai tulla vaikka teille hänen kanssaan leikkimään niin pääsisit tapaamaan miestä.
Itse olen ollut kaukosuhteessa ja siinäkin sai järjestellä tapaamisia. Suhdetta hoidettiin aika paljon puhelimitse alussa ja lyhyin tapaamisin. Siitä se sitten kuitenkin syveni pikkuhiljaa, kunnes muutettiin yhteen!
Siihen, että miehet arastelevat yh-äitejä löytyy kyllä syitä. Minä olen itse ollut äitipuolen roolissa ja se oli todella vaikeaa, koska minun roolini tehtiin täysin mahdottomaksi. Miehet voivat pelätä joutuvansa vaikeaan tilanteeseen. Täytyy antaa aikaa totutella ajatukseen. Hitsit en osaa selittää tätä nyt kunnolla! Jos mietin omalta kohdalta, olisin toivonut vähän erilaista totuttelua siihen lapsiperhe elämään. Minut jätettiin ulkopuoliseksi kaikesta..
Niin ja piti sanoa, että vaikutat todella ihanalta äidiltä! Ajattelet lapsesi parasta, etkä tuo heti jokaista miestä kotiin. Tiedän erään äidin, joka muuttaa jopa parin viikon seurustelun jälkeen aina yhteen miehen kanssa, eroaa ja taas sama uudestaan. Muuttavat lapsen kanssa 3-4 kertaa vuodessa. Tuollaiset mamit antaa huonoa mainetta kaikille yksinhuoltajille..
itse olen yh, jolla lapset täyttävät heinäkuussa jo 10 ja 12 ja ovat menossa ulkona kavereitten kanssa...tosin ei mullakaan yövierasviikonloppuja ole kuin se kaksi kuukaudessa, että vähään täytyy tyytyä...
mutta aika aikaansa kutakin. nauti lapsestasi ja deittaile sitten muutaman vuoden päästä...no huono neuvo, mutta en nyt muutakaan keksi.
Itsellä oli sama tilanne kuin sulla, ap. Olin 35v yhden miltei 2-vuotiaan yh, ja mies oli 42v (lapseton). Käytiin ensin miehen kanssa treffeillä aina kun olin "vapaalla". Tein miehellä alusta asti selväksi, että tilanne on nyt tämä, ja että lapsi tulee aina olemaan ykkönen, tapahtui mitä tapahtui. Mies tyytyi tähän, aikuinen ja fiksu ihminen kun on. Pari kuukautta meni näin, ja sitten tapasivat lapsen kanssa. Tuossa vaiheessa oltiin jo varmoja, että suhde tulee kestämään pitkään, ja että ollaan vakavissamme. Nyt meillä on yhteinen omakotitalo, ja ollaan kaikki onnellisia.
Kohta pari vuotta sinkkuna ja vasta nyt voisin EHKÄ tapailla miehiä, jos joku kiva sattuu kohdalle.
Tosin en millään viittis tuhlata vapaa-aikaani miehiin, mieluummin makaan vaikka sohvalla ja katon telkkaria.
tarkoittaa sitä että olen vapaa töiden jälkeen seitsemään asti. Ehtiihän siinä kahville ihan hyvin, vaikka ensitreffien merkeissä, mutta miten sitten jos suhde jatkuu? En usko että kovin moni mies jaksaa seurustella naisen kanssa kahvilassa istuen.
Kay treffeille sen minka pysyty, ole aktiivinen. Ala jaa kotiin nokottamaan silla asenteella etta ei tasta kuitenkaan mitaan tule. Pida hauskaa niina iltoina kun paaset ulos, unohda muu. Kaikki jarjestyy kylla.
Totaaliyksinhuoltajalla ei ole vapaa-aikaa.
Enää ei kiinnosta kukaan. Onneksi tunteet miehiä kohtaan katoavat ajan kanssa lopullisesti.
t. yh
kun ex sai tietää että nainen on tavannut toisen miehen, ex kieltäytyi enää ottamasta lasta luokseen. Siinä meni äidin vapaat viikonloput.
Totaaliyksinhuoltajalla ei ole vapaa-aikaa.
Enää ei kiinnosta kukaan. Onneksi tunteet miehiä kohtaan katoavat ajan kanssa lopullisesti.
t. yh
Kaksi lasta 6- ja 8- vuotiaat. En halua ketään vierasta miestä meille asumaan, se ois lapsia kohtaan väärin. En halua alkaa mihinkään uusioperhehömpötykseen. Lisäksi mulla ainakin aina sekä energia menee työelämään ja lapsiin. Mies vaatisi aina oman osansa ja aikansa. Kokemusta on, suhteet kaatuneet siihen, että mies ois tarvinnu mun aikaa enemmän kuin ehdin ja jaksoin. Mitkään seksisuhdejutut ei kiinnosta. Olen siis yksin ja seksiäkään ei ole. Ajan myötä helpottaa, ei edes kaipaa seksiä. Ehkä sitten, kun lapset muuttaa kotoa pois. Ehkä. Nautin omasta ajasta ja elämästä.
että kävin treffeillä silloin kun lapsi oli mummolassa käymässä tai esim. lomamatkalla isovanhempiensa kanssa. Tein heti miehelle selväksi, että mulla on lapsi, että aika harvoin voin tavata. Saatoin pyytää myös miestä meidän luo illalla kahville (kun lapsi jo nukkui) mut kannattaa tehä selväksi että oikeesti ihan vaan kahville :) Silloin kun nykyisen mieheni tapasin niin hänelle tämä sopi hyvin, koska ei tuntenut, että häntä olisi painostettu perhe-elämään heti kättelyssä, kun nähtiin vähän harvemmin. Noin 5kk:den päästä sitten lapsi ja mieskin tapasivat toisensa. Nykyään ollaan naimisssa :)
Totaaliyksinhuoltajalla ei ole vapaa-aikaa.
Enää ei kiinnosta kukaan. Onneksi tunteet miehiä kohtaan katoavat ajan kanssa lopullisesti.
t. yh
Kaksi lasta 6- ja 8- vuotiaat. En halua ketään vierasta miestä meille asumaan, se ois lapsia kohtaan väärin. En halua alkaa mihinkään uusioperhehömpötykseen. Lisäksi mulla ainakin aina sekä energia menee työelämään ja lapsiin. Mies vaatisi aina oman osansa ja aikansa. Kokemusta on, suhteet kaatuneet siihen, että mies ois tarvinnu mun aikaa enemmän kuin ehdin ja jaksoin. Mitkään seksisuhdejutut ei kiinnosta. Olen siis yksin ja seksiäkään ei ole. Ajan myötä helpottaa, ei edes kaipaa seksiä. Ehkä sitten, kun lapset muuttaa kotoa pois. Ehkä. Nautin omasta ajasta ja elämästä.
Ihanaa että joku muukin ajattelee näin. :)
Totaaliyksinhuoltajalla ei ole vapaa-aikaa.
Enää ei kiinnosta kukaan. Onneksi tunteet miehiä kohtaan katoavat ajan kanssa lopullisesti.
t. yh
Kaksi lasta 6- ja 8- vuotiaat. En halua ketään vierasta miestä meille asumaan, se ois lapsia kohtaan väärin. En halua alkaa mihinkään uusioperhehömpötykseen. Lisäksi mulla ainakin aina sekä energia menee työelämään ja lapsiin. Mies vaatisi aina oman osansa ja aikansa. Kokemusta on, suhteet kaatuneet siihen, että mies ois tarvinnu mun aikaa enemmän kuin ehdin ja jaksoin. Mitkään seksisuhdejutut ei kiinnosta. Olen siis yksin ja seksiäkään ei ole. Ajan myötä helpottaa, ei edes kaipaa seksiä. Ehkä sitten, kun lapset muuttaa kotoa pois. Ehkä. Nautin omasta ajasta ja elämästä.
Uusioperhe ei kiinnosta, tapailemiseen ei ole työpäivän jälkeen enää aikaa eikä energiaa ja haluan viettää vapaa-ajan lapseni kanssa.
Pelkkä seksi ilman rakkautta ei ole minua koskaan kiinnostanut, en halua enkä ymmärrä satunnaisia suhteita.
Ravintoloissa en viihdy ja netin kautta en uskalla tutustua, kavereiden kauhutarinat siltä osin riittävät kokemukseksi. Vaikka olen vielä nuori ja nättikin niin uskon että tulen olemaan loppuelämäni ilman parisuhdetta.
Totaaliyksinhuoltajalla ei ole vapaa-aikaa.
Enää ei kiinnosta kukaan. Onneksi tunteet miehiä kohtaan katoavat ajan kanssa lopullisesti.
t. yh
...pitäisköhän sun päästä rentoutumaan joskus...
Niin monta yh:ta tiedän, jotka on tapailleet miehiä lapsen mentyä nukkumaan! Mies tulee hiljaa, kun lapsi on nukkumassa ja näin ovat jatkaneet kuukausia, kunnes ovat olleet varmoja suhteen pysyvyydestä ja mies on tavannut lapsen. Kyse on ollut pienistä lapsista, joita on aika helppo huijata, vaikka heräisivätkin. Eihän ne erittele, jos kaveri on kylässä ja makkariin voi laittaa oven tielle jotain, ettei lapsi pääse sinne tassuttelemaan yllättäin. Jos herää, niin 2-vuotiasta voi äiti kipaista hyssyttämään ja nukuttamaan omaansa takaisin. Siis tietenkin oletus on, että tuo 2-vuotias nukkuu pääsääntöisesti aamuun.
se kyllä järjestyy. Sitäpaitsi, ne jotka eivät hyväksy lapsen ovat itse aika lapsellisia. Ja onhan myös sellaisia miehiä jolla on omat lapset.
Itse olen yh. Ex tapaa lapsia tosi satunnaisesti. Välillä monesti kuussa ja välillä ei kertaakaan.
Minulla on vasta erosta vuosi, niin en mitään pysyvää suhdetta edes etsi. Se tulee kohdalle jos tulee. En silti aio elää ilman seksiä ja treffejä.
Ei kaikki miehetkään halua alussa tavata joka päivä. Voi soitella päivittäin ja laittaa viestejä, mutta ei tarvi treffata. Töitten jälkeen käy pikaisesti kahvilla. Ja kun on vapaata enemmän niin panostaa enemmän yhteiseen aikaan miehen kanssa.
Montako kertaa haluat vielä päästä hakkaamaan päätäsi seinään?
onni onnettomuudessa: vanhin lapseni on jo täysi-ikäinen, hän sillon tällön katsoo sisaruksiaan ja minä pääsen tuulettumaan.
eikä parisuhde kiinnosta, liian vaikeaa liian monimutkaista, ja olen ihan liian itsenäinen
Minulla 3v ja 4v jotka eivät tapaa isäänsä ollenkaan, joten miesten tapailu on lähes mahdotonta. Lapset on mummilla yötä kerran kuussa, joten silloin käyn treffeillä.
Kaikenlaisia miehiä olen tavannut, osa olisi valmis heti hyppäämään mukaan perheeseen, osa taas häviää samantien kun kerron että on pieniä lapsia.