Herkin ja surullisin laulu, joka saa sinut aina tunteiden valtaan?
Miksi?
Mun sydämeni tänne jää. Ne sanat vain on sellaiset, joita jää kuuntelemaan.
Kommentit (124)
Juha Tapion Kaunis ihminen. Olin melkein viisi vuotta sitten sairaalassa synnytyksen jälkeen. Toisena yönä otin vauvan syömään, laitoin kuulokkeet korville ja musiikin soimaan. Soittimesta tuli tuo, ja siitä alkoi itku mitä kesti kolme-neljä päivää. Sen jälkeen en voinut kolmeen vuoteen kuunnella tuota ollenkaan, ja nykyäänkin vielä tulee itku silmään, en edelleenkään usein kuuntele.
On niitä muitakin. Täällä Pohjantähden alla (oikeastaan molemmat), Päivänsäde ja menninkäinen, Kanteleeni, Lapin kesä, Nocturne, Kuudenikäinen (olin ekaluokkalainen, kun ekan kerran tuota jouduin laulamaan, ja itketti jo silloin), Lintu (Belle ja Sebastian) ja monia monia muita.
Mua kanssa jotenkin se Ihmisen poika koskettaa ja nyt oman isän kuoleman jälkeen toi Kristan isälleen tekemä biisi.
Juha Metsäperän Äiti.
Sen jos pystyy naama peruslukemilla kuuntelemaan, on aika kivsydän.
Mä itken joka kerta kun kuulen sen.
Toinen koskettava on Veteraanin iltahuuto. Nostaa karvat pystyyn. Kaunis.
Pikku g, romeo ja julia. Tosi surrulinen :(
Celine Dion - My Heart Will Go On
Neljä Ruusua - Veri
Maan korvessa kulkevi...
Varpunen jouluaamuna
Niin kaunis on maa
Leevin Rin Tin Tin.
Se haikeus varsinkin
kohdassa, jossa laulaa: Minä, olen olemassa vielä, minä vieläkin sua muistelen.
Ei siis elä, vaan on olemassa. Se jotenkin aina vihlaisee.
Konsta Jylhän joululaulu
Joulun aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljenee maa. Kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon, kuka yksin näin kylmässä on? Pieni lapsonen vain, joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo. Paikka on hiljainen, tumma, liikkumaton, äidin haudalle valon hän suo.
Liekin niin häilyvän tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa. Sitä katsovi silmin niin kaipaavin, sitä katsoo ja taas odottaa: koska joulun hän saa, koska voi naurahtaa kera muiden taas kuin ennenkin? Mutta niin hiljainen koti yksinäisten,on kuin puuttuisi siunaus sen.
Äänen hiljaisen sointuvan nyt jostakin kuulevi hän, joka lämpimin lausehin lohduttaa, joka nousemaan katsehen saa: "älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää, joka hetki sun kanssasi käyn. Lapsi joulun mä oon, sinut vien kartanoon, josta lähdit, sun valonas näyn.
Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain. Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan: sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen. Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.
Niin kaunis on maa. Aivan käsittämättömän haikea!
Scorpionsin "No one like you". Joo ihan aikuinen olen, mutta sopii nykyiseen elämäntilanteeseen. Leevi and the Leavingsilla on myös monia hienoja, kuten Anna ja Miranda... Keltainen huivi, Pihlajankukka, Vanha koulukuva...
Anna Eriksson: Kesällä kerran (en koskaan enää saa sun ihoasi koskettaa, on linnut luomensa sulkeneet...)
Youtubesta löytyy Hatikva, joka on nauhoitettu Bergen-Belsenin keskitysleirillä. Vetää hiljaiseksi aina kun sen kuulee.
David Cookin Permanent.
Hän teki biisin aivosyöpää sairastaneelle veljelleen.
Yhden ainoan kerran käynyt Marja Mattlarin konsertissa. Timo Rautiainen ja trio niskalaukauksen versiona esim. Lintu ei ole koskettanut mutta tuon konsertin jälkeen en ole pystynyt kuuntelemaan sitä kenenkään esittämänä. Ehkä jo parinkymmenen vuoden päästä pystyn ostamaan Mattlarin levyn... Meinaan alkaa vollottamaan jo pelkästä muistosta miten Mattlar tulkitsee.
Toinen mitä en pysty kuuntelemaan on Queen - The Show Must Go On
Olen viime aikoina kuunnellut usein Lady Antabellumin Need You Now kappaleen. Se itkettää, juuri noin mulla tapahtuisi jos eroaisin miehestäni. EN osaisi päästää irti, joten pitääkö sitten yrittää pysyä yhdessä?