Lue keskustelun säännöt.
Poika tulossa, olisin toivonut toista tyttöä
26.04.2012 |
No, nyt se on sanottu, rehellisesti. Varmaan olen paska äiti ja ihminen ym ym, mutta en vaan voi tunteilleni mitään. Eli esikoinen on tyttö ja nyt toinen tulossa ja hän on poika. Luulen, että tämä lievä pettymyksen tunne johtuu siitä, että itselläni on sisko, jonka kanssa olin lapsena sekä edelleen hyvin, hyvin läheinen. Toki tyttö ja poikakin voivat olla läheisiä, mutta uskoisin jokaisen samaistuvan helpoiten samaa sukupuolta olevaan sisarukseen ainakin pidemmällä tähtäimellä.
Ja jotenkin harmittaa sekin todella typerä ja pinnallinen asia, kun että joudutaan ostamaan kaikki vaatteista ja leluista lähtien. Tytöltä on jäänyt vain todella tyttömäisiä vaatteita ja kaikki lelut on tyttöjen leluja, ehkä pari palapeliä on neutraaleja. Haalarit, kengät, petivaatteet, pyyhkeet ym ym kaikki pitää ostaa, mitkään tytöllä olleista ei käy. Ja lastenhuone pitää maalata uudelleen, hankkia muut kuin vaaleanpunaiset matot, verhotkaan ei käy. Juu olisihan sitä voinut ajatella jo etukäteen, että toinen lapsi voi olla poika, mutta kun meille ei pitänyt tulla kuin tuo yksi lapsi, siksi satsattiin tyttöjen juttuihin silloin, kun hankinnat olivat ajankohtaisia.
Kuulostaa niin typerältä, tiedän, voi tiedän niin hyvin, siksi en missään nimessä voi sanoa näistä ajatuksistani KENELLEKÄÄN läheiselleni. Kukaan ei ymmärtäisi, tuksin täälläkään kukaan ymmärtää. Mutta tällaisia asioita kelailen mielessäni ja myönnän nyt, että toivoin toista tyttöä. Omatunto soimaa minua jatkuvasti, tunnen valtavaa syyllisyyttä näistä ajatuksistani ja tunteistani. Olen kiitollinen toisesta lapsesta, mutta silti vaan surettaa ettei toista tyttöä tule. Ja kolmatta lasta meille ei siis tule koskaan, että nämä lapset ovat nyt tässä.
Kiitos kun sain purkautua teille, vaikka haukkuja tästä varmaan saankin :(. Uskallan kuitenkin kysyä.. Onko ketään, jolla olisi ollut samoja fiiliksiä. Muuttuivatko jossain vaiheessa? Kiitos asiallisista kommenteista.
Kommentit (43)
tabu asia, mitä minäkin murehdin etukäteen. Mulla oli alunperin salaisena haaveena, että kaikki meidän lapset olisivat samaa sukupuolta - sukupuolella ei väliä, kunhan samaa sukupuolta olisivat. Juuri siitä syystä, että kyllä sitä kuitenkin ne samaa sukupuolta olevat sisarukset ovat aina läheisempi kuin eri sukupuolta olevat. Onhan se ihan luonnollistakin - tytöt tykkää nukeista ja pinkista, pojat miekoista ja sinisestä :)
Mulla on itselläni yksi veli ja koskaan ei olla oltu missään tekemisissä - ei lapsena eikä aikuisena. Lapsena mä hoidin nukkeja ja leikin prinsessaa, veli leikki poliisia ja jahtasi mielikuvitusrosvoja - siis oltiin täysin eri planeetoilta. Eikä nyt aikuisenakaan nähdä kuin pari kertaa vuodessa ja se HARMITTAA!
Meillä on kolme poikaa, eli sain mitä halusin - kaikki lapset samaa sukupuolta. Nuorinta odottaessa pelkäsin kuollakseni, että sieltä tulee tyttö, joka jää isoveljien ulkopuolelle ja kokee olevansa "kolmas pyörä".
Ja ihanampaa ei voisi olla! Pojat leikkii koko ajan sovussa, leikit ja mielenkiinnon kohteet on yhteiset. Vasta nyt tajuan mistä olen jäänyt paitsi lapsena! Toivon vain että poikien hyvä kaveruus jatkuu myös aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä kivat stereotypiat ja sukupuoliodotukset..
Kannattaisi miettiä lapsi yksilöinä. Meillä kaikilla ihmisillä on omat mieltymykset. Minusta kuulostaa pahasti sille että teillä laitetaan lapset samaan muottiin.
Kaikki tytöt eivät muuten tykkää pinkistä ja nukeista eivätkä pojat miekoista ja sinisestä. Älkää laittako lapsillenne tuommoisia rooliodotuksia ja vaatimuksia.
Tiedän että alat nyt puolustautumaan ja kerrot miten yksilöllisesti kohtelette lapsia jne. Mutta älä turhaa tee sitä. Kirjoituksesi on niin selvää roolistusta kuin olla vaan voi.
Minulla on molempia sukupuolia. En ole kiinnostunut siitä kuka haluaa tyttöjä, pokia tai molempia. Pisti vaan pahasti silmään asennevamma
Minulla on itsellä jo aikuinen poika.Minulle raskaus oli ylipäätään ihmeiden ihme kun lääkäri oli sanonut etten koskaan voisi saada lasta..erään synnynnäisen sairauteni vuoksi.Hartaasti hartaasti toivoin ainokaiseni olevan tyttö ja minulle asiaa ei suostuttu edes kertomaan vaikka pyysin.Synnytin aikanaan sitten keisarinleikkauksella 1650g pojan.Opetteluahan se oli kaikin puolin ja se että se oli poika.Hyvin nopeasti huomasin kuinka paljon sitä vaavia rakastin ja hän on kaikin puolin loistokaveri.En voisi kuvitellakaan enää että hän olisi tyttö.Kyllä sinäkin vaaviasi tulet rakastamaan.Ajattele ihania asioita ja vaali vauvaasi jo mahassa.Kiintymys tulee huomaamatta.Suloista odotuksen aikaa.
koulutielle, en voi kuvitella ihanampaa LASTA kuin hän on:)) Eli en ymmärrä sukupuolipettymystäsi.
olet selvästi tytön kanssa painottanut liikaa sukupuolta (lelut, sisustus) ja on tytönkin etu että poika tuo vähän balanssia tilanteeseen.
Meillä on yksi tyttö ja toki prinsessakrumeluuria löytyy, mutta myös PALJON sukupuolineutraaleja leluja, autoleikkejä, kirjoja, palapelejä, pehmoleluja, helistimiä ja Brion klassikkoleluja, jotka sopivat niin tytölle kuin pojalle.
Olen varma että tulet olemaan pojastasi onnellinen. Kaverisi juuri toivoi tyttöä, mutta sai aivan ihanan pojan. Se lapsi jonka saat on juuri teidän perheseen tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että tämä on provo. Eihän kukaan voi kirjoittaa olevansa pettynyt lapsensa sukupuoleen, koska nyt pitää maalata lastenhuone uudelleen ja hommata uudet matot? :) Tai sitten sairas yksilö kyseessä, eikä ehkä ansaitsisi yhtäkään lasta. Huh.
Mutta asiaan, meillä tyttö ja poika, kahden vuoden ikäerolla. Nyt jo koululaisia ja ovat parhaat kaverukset. Aina ovat yhdessä leikkineet, niin autoilla, junaradoilla, nukeilla, legoilla. Kaikki leikit käy ja harvemmin syntyy riitaa. Eli ei kannata miettiä noita "tyttöjen ja poikien leluja". Hyvät kaverukset lapsista tulee, jos annat molempien olla kotona. Älä laita vanhempaa "virikehoitoon".
Ensimmäinen lapseni on tyttö ja toivoin, että toinenkin olisi ollut. Raskauden aikana välissä tunsin pettymystä kuultuani sukupuolen. Mutta syntyi ihana poika ja sisarukset ovat todella läheisiä. Uskon, että tulevat olemaan myös vanhempina. Kuten jotkut kertoivat hyvin läheisistä veljistään. Voi olla, että samaa sukupuolta olevien on helpompi ymmärtää toisiaan, mutta kuten yllä jo olikin, antaa vastakkaisen sukupuolen (veljen) näkemys varmasti myös paljon elämässä. Nyt tuntuu aivan ihanalta, että on saanut sekä tytön että pojan. Enkä koskaan pojan syntymän jälkeen ole harmitellut sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikaa.. toinen tyttö tulossa. että näin.
vaihdatte kakaranne niin molemmat itsekkäät saavat taas mitä haluavat.
muista itsekin toivoneeni toista tyttöä mutta kun sain sen ihanan pojan palleron syliini en olisi IKINÄ tyttöön vaihtanut. Ja meillä sisaruksen olleet aina kuin paita ja peppu...ikää tytöllä nyt 9v ja pojalla 7v. Nukkuvat edelleen samassa huoneessa vaikka omatkin ois tarjolla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottakaahan kun ne pimunne tulevat murrosikään, silloin on kyllä täyshelvetti irti. Kyllä vaan poikien kanssa on helpompaa.
mulla on 3 tyttöä jotka kaikki ovat teini-iässä...eipä ole koskaan mitään ongelmia ollut toisin kuin kaverilla jonka poika tekee kaiken maailman pahat...ONNEKSI MULLA ON TYTTÖJÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka ovat jääneet ilman tytärtä? Otan osaa!
olen paaaljon läheisempi veljeni kuin siskoni kanssa. Eipä se sukupuoli sitä sanele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todellisuudessa heitlä vaan odotetaan edelleen sitä kuuliaista käytöstä kun taas pojat saavat käyttäytyä lähes miten tahansa...sen taas totesin tässä yksi päivä kun saman illan aikana näin teinijätkiä hajottamassa lasten leikkipaikkaa, hajottamassa pulloja kadulle ja lähes ajoivat lapseni päälle mopoillaan...tyttölapset sentään osaavat olla rauhallisemmin ja muita huomioon ottavammin...
Minulla on neljä lasta, tyttö ja kolme poikaa. Jokainen on aivan erilainen ja ihana. Sukupuolen perusteella ei ole mitään tietoa, millainen lapsi on.
no onhan se hienoa että voi tollasia asioita surra.
Minä se olen joutunut hyväksymään sen tosiasian ettei minusta tule koskaan äitiä. Joten on se varmaan rankkaa kun tuleekin väärät värkit omaava lapsonen, olkaa kiitollisia että edes voitte niitä saada!!!
Sua ehkä tavallaan pelottaa, ettet osaisi kasvattaa poikaa, ettet tietäisi miten poika kokee asia ynnä muuta. Ettet osaisi olla sille yhtä hyvä äiti, kuin tytölle.
Ihan turha sellaisia on miettiä. Koska lapset ovat persoonallisuuksia, eivät ne ole sukupuolia :)
Mulla on neljä poikaa ja tyttö.
Tyttö on järjestyksessä neljäs. Olin ihan varma, että saan taas pojan ja olin tavallaan kauhuissani, kun tulikin tyttö. Ajattelin, että
miten pystyn olemaan sille hyvä äiti.
Että täytyykö tytölle olla eri tavoin hyvä äiti, kuin pojille?
Ihan hölmöjä ajatuksia, mutta sellaisia tuli kuitenkin mietittyä.
No, nykyään tiedän että ei tarvitse :) Se tosiaan riittää että lapsiaan rakastaa, tasapuolisesti.
ole väliä, sillä lapsi tiedostaa itsekin sukupuolensa vasta parin vuoden jälkeen. Voihan lapsesi olla hermafrodiitti tai interseksuaali. Ja hän saattaa olla ns. teatterihomo, joka rakastaa tyttöjen vaatteita ja leikkejä:). Toivottavasti tulee terve.
Kirjastonhoitaja jahtaa pikkupoikia.
Jos lapsesi syntyy vaikka vammaisena voit sanoa "olisin toivonut tervettä lasta". Ehkä asiat myöhemmässäkään elämässä eivät mene aina sinun toiveitesi mukaan. Tämä voi olla hyvä opetus itsekkyydestäsi!
Sisaruutta ajatellen tyttösi parempi saada veli kuin sisko. Sisarkateudesta ei tule niin suurta kun lapset ovat eri sukupuolta. Harrastukset valikoituvat erilaisikis ja niissä ei tarvitse kilpailla kumpi pärjää paremmin. Tytöt myös laitetaan samoihin harrastuksiin joten eivät pääse ikinä toisistaan eroon. vanhemmat myös odottavat etttä pienempi otettava mukaan muiden tyttöjen leikkeihin vaikka muut ovat vanhempia. Pikkusisko voi olla todellinen rasite isosiskolle.