25-vuotias: millainen elämäntilanne sinulla on?

tässä on lueteltu niin paljon numeroita, koulutusta, asuntoa, mitä omistaa... minä voin sanoa olevani siinä pisteessä, että olen monien vaikeuksien kautta ymmärtänyt joitakin elämän perusasioita, kuten että mitään omistamaansa ei todella omista, mitään ei saa mukanaan kun täältä lähtee, vain muistot ovat tärkeitä. olen myös ymmärtänyt itseni jatkumona sukupolvien välillä, sekä osana luontoa, sekä ihmisen osan luonnon kiertokulussa, ja kuinka vahingollisesti ihminen toimii haavoittaen itselleen elintärkeitä olosuhteita. olen vihannut ja raivonnut maailman vääryyksiä vastaan, mutta viime vuosina oivaltanut, että se on vahingollinen tie. vain sisäisen muutoksen kautta voi muuttaa jotain ympäröivää. ja sen sisäisen muutoksen alkutaipaleella tepastelen. paljon on opittu, mutta vielä on elämänmittaisen opin tiellä tarvottavaa. niin, että tässä tilanteessa, pisteessä, olen nyt, 25-vuotiaana, sitähän sä kysyit ;)

asun toistaiseksi Usassa miehen töiden takia. Suomessa odottaa kesken jäänyt gradun kirjoitus ja omakotitalo. Matkustelemme paljon ja nautimme lämpimästä ilmastosta.

Valmistun AMK:sta tämän vuoden aikana. Omistusasunto hankittu n.1v sitten.

Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä n.4v ja häät suunnitteilla jossain vaiheessa.

Lapsen yritys alkanut pari kuukautta sitten.

Täytän parin kuukauden päästä 25. Asun vielä ensimmäisessä omistusasunnossani, juuri kirjoitin kaupat uudesta ja pääsen muuttamaan kesällä. Muutan sinne poikakaverini kanssa, ollaan seurusteltu nyt 9 kuukautta. Valmistuin ammattikorkeakoulusta joulukuussa ja teen koulutustani vastaavaa työtä ja joka on unelmatyöni. Minulla on kaksi ihanaa koiraa ja kuumeillaan jo kovasti vauvasta.



Nautin elämästäni ja koen että olen aikuinen. :)

olen kahden ihanan tytön (s. 08/09 ja 05/11) äiti. Miehen kanssa ollaan oltu aika tarkalleen 5 v yhdessä, kihloissa ollaan ja omakotitalossa asutaan jonka rakensimme itse ja vuosi ollaan nyt asuttu. Työelämä odottaa takaisin, olen perheyrityksessä johtotehtävissä mutta vielä tekis mieli olla kotona tyttöjen kanssa. Ikuinen vauvakuumeilija mutta nyt on tosiaan mentävä välillä töihin...:)

ja ostin purjeveneen. 2-vuotias lapsi, asuu isällään. Lähden pidemmälle purjehdukselle loppukesästä, tulen takaisin vasta keväällä.



Ampukaa mut.

-naimisissa 7 vuotta

-lapsia 3 (0,5,6 vuotiaat)

-kandiopinnot suoritettu (maisteri tulee 2 vuoden päästä)

-nyt hoitovapaalla/opiskelija,ei työpaikkaa

-työelämässä ehdin olla 4 vuotta toisen ja kolmannen lapsen välissä

-omistusasunto (lainaa maksettu 5 vuotta)

Tänään sain opinnäytetyön kansiin, ihan kohta valmistun. Miehen kanssa yhdessä 7 vuotta, häät tänä kesänä. Ostettiin rivariasunto, minulla kamala vauvakuume :) Työtilanne minulla epävarma, miehellä onneksi varma.

Odotin ensinmäistä lastani.Olin juuri ostanut tulevan aviomieheni kanssa omakotitalon.

Menimme naimisiin lapsen synnyttyä ja seurusteltuamme 10vuotta.

Perheessämme oli myös 2 koiraa ja kissa.

Ammatti luettu jo aikoja sitten.Vakituinen työpaikka rahoitusalalla

Aika monella täällä on jo lapsia, vaikka keskimääräinen lisääntymisikä ei ole ihan 25 tai alle :D

Ihana avopuoliso, vuokralla toistaiseksi asutaan. Yksi lapsi, ja toinen tulossa. Vakkarityö, mutta suunnittelen palaamista koulun penkille.

Olin naimisissa pari tutkintoa taskussa kirjat yliopistolla, lapset oli 1v ja 3v olin kotiäitiniä aasiassa jossa asuimme mieheni työn vuoksi. Kotiapulainen hoiteli siivoamisen, pyykit ja ruoanlaiton:)

Suomessa oli velaton ok-talo vuokralla, jolla makseltiin taas uutta kesämökkiä :)

naimisissa viisi vuotta, lapset 5 ja 2. Kotiäitinä, vuokralla rivarissa, mies töissä.

Nyt 28v.ja lapset siis 8 ja 5, molemmilla työpaikat, edelleen vuokralla.

Kolme lasta, naisimissa 8v ja yhdessä 12 vuotta. Asutaan ok-talossa, molemmilla kivat vakkarityöpaikat, neljännestä haaveillaan, elämä on ihanaa ja rakkautta riittää.



Siinä lyhyesti.

Olen gradua vaille valmis maisteri, tarkoitus on saada paperit ulos juuri tuossa 25-synttärien kynnyksellä. Gradukin siis jo pitkällä. Sitten olisi mukavaa saada joku oman alan työpaikka.



Asun miehen kansaa vuokralla, yhdessä olemme olleet lähes 10 vuotta. Emme ole kuitenkaan naimisissa. Lapsista ollaan vähän puhuttu, mutta haluaisin olla ainakin vuoden verran valmistumisen jälkeen töissä, ettei se vähäinenkin ammattitaito heti rapistu.



Elämä on siis vielä aika levällään. Asutaan Helsingissä, mutta ei halauttaisi tänne kotiutua. Vähän on siis hakusessa se tuleva kotipaikkakuntakin, rippuu varmaan paljon siitä, mistä minä saan töitä.

Aika monella täällä on jo lapsia, vaikka keskimääräinen lisääntymisikä ei ole ihan 25 tai alle :D

Kaikki ovat omistusasujia, vanhempia ja naimisissa. Vaikka tosi asiassa yliopistolla suurin osa 25-vuotiaista elää täydellisen erilaista elämää. Tai sitten he eivät kirjoittele vauvapalstalle:D

Tai sitten he eivät kirjoittele vauvapalstalle:D

Varmaankin näin. Itse kirjoittelen, kun vauvakuumetta olisi kovasti ilmassa. Ystävissäni on paljon 23-29 -vuotiaita, joilla ei ole lapsia ja osalla ei haaveissakaan. Ei kaikilla ole miestäkään.

Tämä lienee tämän palstan 25-vuotiaiden keskiarvo.

Voisin vielä lisätä, että meillä ei ole omistusasuntoa. Asumme vuokralla (vielä luultavasti ainakin 2v ennen kuin saamme ostettua) ja olemme opiskelujeni takia köyhiä kuin kirkon rotat. En hoksanut aloitusviestissä mainita tuota, kun en ajatellut omistamista :)

Olen ollut puoli vuotta naimisissa, yhdessä miehen kanssa 4,5 vuotta. Asumme vuokrakaksiossa. Olemme tosi onnellisia yhdessä ja kiitollisia toisistamme.



Mies saa maisterin paperit ensi keväänä ja tekee opintojen ohessa koko ajan oman alan töitä. Minä aloitan syksyllä vasta kandin tekemisen, sillä olen suorittanut yliopisto-opintojen ohessa myös omaa alaani liippaavan toisen asteen tutkinnon. Olen tehnyt myös oman alan töitä kesäisin ja harjottelujen muodossa.



Vauvahaaveita elätellään täälläkin, eli ilman ehkäisyä mennään. Syksyllä menemme todennäköisesti tutkimuksiin, jos ei muksua kuulu.

Kaikki ovat omistusasujia, vanhempia ja naimisissa. Vaikka tosi asiassa yliopistolla..

Niin ja vielä se, että yliopistonkaan keskiarvo ei liene lähellä koko maan oikeaa keskiarvoa. Siksi tein tämän gallupin, kun näen vain niitä yliopistolaisia.