Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avaruus- ja ufohullu lapsi tänään open puhuttelussa
23.04.2012 |
ja minä mukana. Ope hönkäilee raivoissaan kun lapsi ei kuulemma pysty tekemään mitään sotkematta siihen avaruus- ja ufojuttuja. Kirjoittaa kaikki aineetkin ko. aiheesta, samoin kaikki kuvis-, käsityö jne. tekeleet on jotain avaruus- ja ufojuttuja ja kuulemma piirtää vihot ja kirjanreunat täyteen avaruusukkoja. Halusi minulta valtuuksen että voi ottaa yhteyttä koulupsykologiin.
En tajunnut että toi voi olla noin karmea juttu open mielestä, mun mielestä lapsen avaruusinnostus on ollut lähinnä lapsen tyypillistä innostusta jostakin asiasta joka ei kestä hirveän kauan.
Lapsella on tajuton määrä nippelitietoa avaruusjutuista ja osaa esim. luetella kaikki tehdyt avaruuslennot ulkoa miehistön nimiä myöten. Opettajasta se ei kuitenkaan ollut hyvä juttu vaan sairasta, minkä nyyhki mulle päin naamaa. Sitten löi eteen jonkun essun jota olivat nyhertäneet ja lapsi oli tehnyt siihen jollain painokuviolla raketin. Sitten sekin oli nyt huono juttu, että oli kirjoittanut 6-sivuisen avaruusaiheisen aineen jossa oli kyllä pilkut paikallaan ja yhdyssanat oikein.
Kyse siis 11-v lapsesta jonka koulu menee ihan ok, numerot 7 ja 9:n välillä. "Avaruusvaihe" kestänyt tämän kevään eli ei kyllä lapsen mittapuulla kovin kauan.
Mielestäni ope ylireagoi, kun lapsi on kuitenkin tehnyt koulussa kaikki mitä on pitänytkin. Mistä ja miten paljon lapsi sitten SAA olla kiinnostunut?????
Jos joku treenaa esim. viulunsoittoa tuntikaupalla viikossa niin ehdotetaanko sille vierailua koulupsykologin luona? Tuskinpa. Ärsyynnyin aika kovaa ja kysyin osaakos ope luetella kaikki Voyager-luotaimet ja niiden kohteet. Ei osannut, ei enkä osaa minäkään, enkä kyllä rupea lasta ahdistamaan sen vuoksi että se on nyt asiasta innostunut.
Kommentit (49)
Opettajakin on aikuinen ihminen, joka yrittää tehdä työtään. Hän on saattanut höyrytä mutta sekin on vain merkki stressistä, tai muuten vain pitkästä päivästä. Tai ehkä hänen virheensä oli että hän ei ilmoittanut sinulle tästä aiemmin, ja antoi asioiden mennä siihen pisteeseen että purkautui kunnolla.
Arvasin että täällä ehdotetaan heti aspergeria ja autismia. Tsekkasin jo autismiakin netistä ja tosta lapsesta on autismi yhtä kaukana kuin Pluto on maasta. Sallittakoon vertaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten sulle. Äidit ei aina näe asioita ja opettajalla on koulutus. Jos kaikki on hyvin, et menetä mitään. Jos lapsessa on jotain missä tarvitsee apua, sitten se saa sen avun.
Yksinkertaista.
Äidit ja isät ei osaa kasvattaa lapsiaan ja lapset diagnosoidaan koulussa ties millä tavalla jotta voivat sitten hyvällä omallatunnolla ja diagnoosin turvin jatkaa muiden häiritsemistä.
Joku joka on oikein kiinnostunut jostakin, leimataan autistiksi ja viedään psykologille.
Hohhoijaa.
Jotenkin tuntuu että parikymmentä vuotta sitten noi asiat olis handlattu arkijärjellä paljon paremmin ja lapsen kannalta fiksummin kuin nyt.
lukemattomat alatyypit. Vie nyt vain se muksusi arvioon äläkä vänkytä.
Miksi nykyään jokaiseen vähänkin erikoiseen käytökseen sotketaan joku ns. sairaus?
Antaa lapsen olla innostunut. Kyllä se sitten taas löytää uusia juttuja kun kyllästyy ja jos ei kyllästy niin mitä sitten? Siitähän voi isona tulla vaikka astronautti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolla oli asperger. Sosiaalinen, mukava, iloinen, valoisa nuori mies, jonka ura oli todella nousujohteinen, mutta pystyi keskittymään niin hyvin, että kaikki muu katosi.
Erikoislahjakkuus omalla alallaan. Oli naimisissa iloisen ja ulospäinsuuntautuneen tytön kanssa, heillä oli iloinen vesseli ja en olisi ikinä uskonut, että hänellä on asperger, ellei hän olisi ottanut sitä puheeksi.
Aspergerin ja autismin kirjo on hyvin laaja ja vaihtelee vakavasta hyvin lievään.
Älä tuomitse ennnenkuin tiedät varmasti, että ei varmaan ole. En minäkään siitä työkaverista olisi ikinä arvannut, koska oli todella suosittu ja haluttu asiakkaiden keskuudessa sekä iloinen ja ulospäinsuuntautunut.
Ihan normaalilta lapsesi kuulostaa, mutta ehdottaisin että lapsesi tekisi mutkat koulupsykologilla. Mielestäni jokaisen lapsen olisi syytä käydä juttelemassa siellä ihan oman hyvinvointinsa vuoksi. Sitten tiedät varmasti ettei lapsellasi ole hätää. Jos on, saatte ajoissa apua!
Terv. Saman läpikäynyt oman lapsen kanssa, terve oli :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidit ja isät ei osaa kasvattaa lapsiaan ja lapset diagnosoidaan koulussa ties millä tavalla jotta voivat sitten hyvällä omallatunnolla ja diagnoosin turvin jatkaa muiden häiritsemistä. Joku joka on oikein kiinnostunut jostakin, leimataan autistiksi ja viedään psykologille. Hohhoijaa. Jotenkin tuntuu että parikymmentä vuotta sitten noi asiat olis handlattu arkijärjellä paljon paremmin ja lapsen kannalta fiksummin kuin nyt.
Onneksi teikäläisiä ei ole enää kauaa. Ne kuolee sukupuuttoon aika pian.
Kasvatus on melkein avaruustiedettä (no pun intended).
Miksi kaikki tehdään niin vaikeaksi?
Ihan varmmasti kaikista ihmisistä löytyy jotain "vikaa" kun oikein kaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten sulle. Äidit ei aina näe asioita ja opettajalla on koulutus. Jos kaikki on hyvin, et menetä mitään. Jos lapsessa on jotain missä tarvitsee apua, sitten se saa sen avun.
Yksinkertaista.
tein elämäni virheen kun vein lapseni hysteerikko-open takia koulupsykologille. Tulos oli että mitään "vikaa" ei lapsessa ollut, mutta vielä vuosi käynnin jälkeen kävimme lapsen kanssa keskusteluja siitä miksi hän kävi siellä, miksi kukaan muu luokasta tai kavereista ei joutunut sinne ja joutuuko hän sinne uudestaan. Eli käynti (tai siis 2 niitä oli yhteensä) teki hänelle suuremman "trauman" ja jos nyt saisin valita niin en veisi. Silloin ajattelin että mennään niin saadaan ope rauhoitettua mutta en tajunnut ajatella etukäteen älykkään ja herkkävaistoisen lapsen reaktioita. Täytyy kyllä sanoa että kyseinen psykologi oli puheiltaan erittäin tökerö. Ironista oli se että ope ei tunnistanut kahta oppilasta luokaltaan jotka saivat myöhemmin diagnoosin.
Lapsesi kuulostaa täysin normaalilta. :)
Onko opettajasi pätevä? Kuulostaa siltä että ei tunne kaikkia lasten kehitys- ja oppimistapoja. Erityisesti taide- ja taitoaineiden kohdalla, joita itse opetan, on tietyn aiheen toistaminen erittäin, toistan: erittäin! yleistä. Täysin normaalia eikä sen pitäisi aiheuttaa huolta pätevässä opettajassa. Tietysti aiheen käsittely laajenee myös tietoaineisiin. Nämä ovat kausia, joita lapsen täytyy antaa käydä läpi, hän etsii tietoa, käyttää luovuutta aiheen käsittelyyn yms.
Aikuisilla on usein taipumus nähdä tässä toistovaiheessa jotain huolestuttavaa. Sinä olet ymmärtänyt sen, hyvä niin. Luota omaan arvioosi! Aikuisella on tavoite mennä koko ajan eteenpäin, kehittyä, jatkaa eteen ja ylös loputtomasti. Lapsi osaa pysähtyä, keskittyä, pureutua yhteen aiheeseen.
Olen nähnyt erittäin paljon tällaista käytöstä, monen ikäisillä. Jos lapsen elämä järkkyy, toisto keskittyy väkivaltaan, jättämiseen, pelkoon ja yksinäisyyteen ja nämä näkyvät myös esim. kouluaineissa. sinun lapsesi sen keskittyy terveesti asiaan joka kiinnostaa häntä. Anna hänen jatkaa aiheen parissa. Kun hän on sitä tarpeeksi pureskellut, se jää taustalle. Ehkä tulee jokin muu asia, ehkä ei.
Opettaja kuulostaa nyt huolestuttavalta. Älä anna hänen tartuttaa lapseen tuota huolta lapsen terveydestä. Mielestäni voit vaikka soittaa koulupsykologille, hän varmasti tietää mistä on kyse ja jos on tarvetta ohjaa teidät eteenpäin, mitä kyllä epäilen. Mutta mikäli hän on samalla kannalla kuin minä, pyydä häntä soittamaan lapsen opettajalle ja kertomaan kantansa myös tälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nyt opettajaa hävettää! Puolustaudun sillä, että on sylissä pieni rintaruokittava. :D
t: Taideope 28
asiansa osaava opettaja kääntäisi tuonkin ominaisuuden vahvuudeksi. Tämä vaan on päättänyt ärsyyntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten muutama mainitsi, oireet voisivat viitata Aspergerin syndroomaan, joka minullakin on todettu. Itse pystyin listaamaan poikasi ikäisenä lähes kaikkien maiden pääkaupungit, asukasluvut ja pinta-alat. Sittemmin kiinnostuksen kohteena on ollut melko kapea-alaisia asioita, joista pyrin tietämään kaiken mahdollisen.
Koululaitos/yhteiskunta tietenkin määrittelee tällaisen käytöksen olevan pahasta, eivätkä näe minkälainen potentiaali "erilaisessa" yksilössä voi parhaimmillaan olla. Mielestäni lapsesi suunnatonta innokkuutta avaruuteen (tai mihin vain aiheeseen) kannattaisi ehdottomasti hyödyntää esim. ammatinvalinnan mielessä. Avaruuslennot eivät suurella todennäköisyydellä ole enää päämielenkiinnon kohde parikymppisenä, mutta siitä juontuvat aihepiirit voivat hyvinkin olla (avaruustiede, fysiikka jne.)
Täytyy pitää mielessä, ettei koulunkäynti ole kuitenkaan kärsinyt lapsesi innostuneisuuden johdosta ja se on pääasia. Mainitse tästä opettajalle.
Ei asperger ole sairaus, se on persoonallisuuden piirre. Miksi ihmeessä ihminen ei saisi olla introvertti, hiljainen tai omata kapeita kiinnostuksen kohteita? Sairasta on yrittää tehdä sairaita kaikista jotka ei sovi samaan muottiin.
Lampaat ne laumoissa kulkevat.
Vaikuttaa Asperger-oireilta.
- Kapeat kiinnostuksen aiheet
- Jaksaa luennoida kiinostuksen aiheistaan, eikä osaa lopettaa ajoissaOletan että hän on poika. Onko hän hiljainen muuten? Introvertti? Vaikuttaako hän pikkuprofessorilta? Onko hänellä hyvä sanavarasto?
Sairasta nimitellä sairaaksi ihmisiä, jotka yrittävät auttaa muita. Joko tästä nyt saisi kehiteltyä sen provotappelun?
sitä kannattaisi selvittää. Äiti ei aina näe kaikkea opiskelun kannalta oleellista. Opekin voi olla väärässä, mutta siksipä psykologin kannattaisi tutkia poika.
sen olennaisin ja ainoa oire voi olla kapea-alainen kiinnostuksen kohde.
Eli jos ap:n lapsella on ystäviä ja hän pärjää sosiaalisesti, ei todellakaan voi olla as. Toki, asperger kuten muukin autismi on erittäin monimuotoinen oirekirjo, mutta ihan määritelmällisesti sen erottaa omaksi syndroomakseen nimenomaan sosiaalisten taitojen ongelmat.
Kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet tosiaan ovat hyvin tyypillisiä asseille, ja lievästi autisisillakin (HFA) niitä saattaa olla, mutta KAIKILLA asseilla niitä ei ole, eikä se ole diagnoosin edellytys.
Toisin sanoen, ap, älä huoli. Juttele opettajan kanssa uudelleen ja sano, että jos hänen mielestään mitään muuta ei lapsella ole vialla kuin innostus avaruusaiheisiin, et näe syytä tärvätä koulupsykologin aikaa. Kehota häntä juttelemaan vaikkapa kotikuntanne lastenneurologin kanssa, jos epäilee aspergeria - saa neurologilta kuulla, että pelkkä "laji-niiloilu" eli kapea-alainen innostus ei riitä diagnoosiin.
Oikeasti päätä alkaa särkeä, kun näkee näitä aloituksia, joissa sakki iloisesti kyökkidiagnosoi YHDEN SIVUOIREEN perusteella lapsia assiksi...
-oikeasti aspergerin pojan äiti-
etta ope olisi ollut tyytyvainen? Kukkia, perhosia ja sateenkaaria (11v. pojalta!)?
Pojallasi on kylla yksi vika, han ei ole tyytynyt olemaan tasapainen keskiverto ;).
Alue: Aihe vapaa
Opettajakin on aikuinen ihminen, joka yrittää tehdä työtään. Hän on saattanut höyrytä mutta sekin on vain merkki stressistä, tai muuten vain pitkästä päivästä. Tai ehkä hänen virheensä oli että hän ei ilmoittanut sinulle tästä aiemmin, ja antoi asioiden mennä siihen pisteeseen että purkautui kunnolla.