Minulla on AV-uskottavuusongelma.

...

..taida löytyä montaa avausta,mitä ei epäiltäisi provoksi..



En mä kyllä tajua,miksei jotkut voi uskoa,että mitään epätodennäköisiä, vaikeita tai valitettavia asioita voisi tapahtua..



Minäkin jätän vaan sellaiset aiheet lukematta,mitkä ei kiinnosta.

niin nuo provosyyttelyt voi ottaa sellaisinakin, joissa kokeillaan kepillä jäätä. Jotkut avauksethan on tunnustettu jälkeenpäin provoiksi, joten meneehän siinä vähän palstalaisten fiilikset. Ja joskus uskottavilta tuntuvat avaukset vaikuttavat provoilta, kun 20 viestin jälkeen aloittaja ei tulekaan kommentoimaan enää asiaa.



Ehkä kannattaa ottaa ne provosyytökset tosiaan sellaisina, joissa itse avaa asiaa vähän lisää tai sitten vaan jättää omaan arvoonsa.



Tietysti totuus on monesti tarua ihmeellisempää mutta joskus sitä on myös vaikea arvioida, mikä totta ja mikä tarua, jos on tietoa asiasta vain sen kymmenen lauseen verran, jotka aloituksessa on.

En mä kyllä tajua,miksei jotkut voi uskoa,että mitään epätodennäköisiä, vaikeita tai valitettavia asioita voisi tapahtua..

vaan myös siitä, että täällä on ihmisiä, joiden mielestä provoilu on niin hauskaa, että provoketjun avaaminen on illan hupia.

että vastaajat väittävät, että jokin tietty viesti tai piirre on paljastanut aloituksen provoksi tai ovat "varmoja" siitä, että kirjoittaja on sama kuin jonkin toisen ketjun kirjoittaja. Oma aloitus vesittyy, jos alkaa puolustella ja perustella itseään.

On kuitenkin aika turhauttavaa ja vähän loukkaavaakin, että vastaajat väittävät, että jokin tietty viesti tai piirre on paljastanut aloituksen provoksi tai ovat "varmoja" siitä, että kirjoittaja on sama kuin jonkin toisen ketjun kirjoittaja. Oma aloitus vesittyy, jos alkaa puolustella ja perustella itseään.

Omasta mielestäni on ok tarkentaa asioita sen verran, että paljastuu, että kyseessä ei ole provo mutta on tyhmää, jos keskustelu ei pysy itse aiheessa.

Noita jatkuvia epäilyjä siitä, kuka on tehnyt samoja aloituksia aiheista tai muita aloituksia, pidän huvittavina.

Osaan kirjoittaa halutessani hyvää kieltä (siihen minut on koulutettu). Tekstini ja tyylini saavat aloitukseni lukijat nimittämään minua provoilijaksi. Näin siis tulkitsen viesteistä. Kirjoittelen ihan tavallisista tavallisen elämän asioista, mutta saan provohuutelun perääni. Onko muille käynyt täällä samoin?

Olen nuorehko, ihan normaali nainen. Eikä kyseessä ollut edes yksi tai kaksi kirjoittajaa, vaan kokonainen lauma tällaisia sättijöitä säntäsi ketjuun suoltamaan omia versioitaan samasta syytöksestä ja painottamaan, kuinka ovat aivan varmoja asiasta.

Aluksi hieman hämmästyin, mutta jätin sitten omaan arvoonsa moiset sättimiset ja tulkitsin, että käsiteltävä aihe taisi osua hieman liian lähelle näiden ihmisten omia epävarmuuksia.

Kai se provohuutelukin sitten tuo joillekuille elämään sisältöä. Osa näyttää myös pitävän tärkeänä, etteivät vain vastaa asiallisesti provokirjoitukseen. En ymmärrä tuota ollenkaan. Entä sitten, jos alkuperäinen teksti onkin provo? Jos se on kirjoitettu uskottavasti, maailmassa on takuulla muita ihmisiä, jotka ovat ihan oikeasti samanlaisessa tilanteessa. Itseäni kiinnostaa huomattavasti enemmän kommentoida/pohdiskella vakavia tosielämän aiheita asiallisesti kuin arvuutella, olisiko juuri kyseisen aloituksen tehnyt henkilö provokirjoittaja.

No, meitä on moneen junaan, ja osa.. no niin.