Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulipa paha mieli puistossa
22.04.2012 |
1- ja 4-vuotiaat tyttäreni leikkivät hiekkalaatikolla. Meillä oli mukana yksi ämpäri ja kaksi lapiota. 1 -vuotias touhottaja kävi välillä leikkimässä muidenkin tavaroilla.
Siinä vaiheessa, kun tytöt kuitenkin puuhailivat omilla leluilla, tuli toisen lapsen isä ja ilmoitti, että he ovat lähdössä ja hänen täytyy valitettavasti ottaa toinen lapioistamme. Totesin, että meillä kyllä oli tälläinen punainen lapio tänne tullessa, ja että äsken kyllä näytti tuossa maassa olleen toinenkin.
No, sitä toista lapiota ei juuri silloin näkynyt, joten isä palasi luoksemme. Totesin, että kyllähän näitä kaupasta uusia saa, joten ottakaa tuo meidän lapio sitten. Isä kuitenkin teki vielä vähän isomman kierroksen puistossa ja palasikin toinen samanlainen, mutta selvästi kuluneempi lapio mukanaan ja totesi, että se on varmaan meidän. Näin heti, ettei kyllä ollut, mutta tyttö kuitenkin otti tämän toisen lapion ja jatkoi leikkiä.
No, eipä mennyt kauaa, kun toinen isä tuli kyselemään, että onkos teillä meidän lapio. Totesin, että varmaankin on, kun omamme lähti aiemmin toisen perheen matkaan. Eipä siis auttanut kuin antaa leikissä ollut lapio oikealle omistajalleen. Ja lapselta vietiin lelu kädestä jo toisen kerran...
Eihän tämä iso asia ole; kysymyksessä on alle euron peruslapio ja pettymyksiä pitää lapsen oppia sietämään. Silti vaan tuntuu tosi kurjalta, kun lapsi ihmettelee, miksi vieraat sedät vievät hänen lelunsa.
No, ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kotiin tultuamme nimikoimme joka ikisen hiekkalelumme. Vältetäänpähän moiset sekaannukset jatkossa.
Kommentit (10)
Itse olisin reilusti sanonut, että meillä ei ollut tänne tullessa noin kulunutta lapiota, joten lapiot tais vaihtua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta asiat pitäisi selvittää vähän sivistyneemmin.
Olisi kai pitänyt nostaa meteli...
Ap
tappelemaan. Mutta varmaan kannattaisi jottei jäisi se paha mieli...
jossa oli eräs n.2-v lapsi kaivamassa hiekkakuoppaa. Itselläni oli samanikäinen, joka meni lapioimaan samaa kuoppaa. Toisen lapsen äiti äsähti vihaisesti "älä tule tänne, tämä on meidän hiekkakuoppa".
Sen jälkeen nimitin tuota äitiä mielessäni hiekkakuopan omistajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä olis mitään rähinää tarvinut nostaa, itse olisin asiallisesti ja ystävällisesti sanonut, että tuo on meidän lapio ja kuluneempi teidän.
Kyllä mun mielestä sen verran pitää puolia osata pitää...
mut tuollaisia sattuu. En minäkään alkaisi tuollaisesta tappelemaan.
Mut tämä juuri on se syy, miksi kaikki lasten lelut, ihan kaikki, täytyy nimikoida. Siellä puiston hiekkiksellä voi olla kymmenen samanlaista lapiota, kuka niistä ottaa selvää.
Hyvä keino tuohon nimikoimiseen on ostaa muovista nauhaa ja muovisia helmiä, ja sitoa muutama helmi nauhalla lapioihin ja muihin leluihin. Silloin näkee heti, missä lelu on, eikä tarvi tiirailla sitä puoliksi pois kulunutta kirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein sen sen jälkeen, kun oltiin lähdetty jo kävelemään puistosta leluinemme pois, kun joku äiti juoksi meidän perään ja meillä olikin kassissa oman Plaston betoniautomme lisäksi heidän aivan samanlainen. Hävetti.
kun muistin lelukassin sisällön tasantarkkaan ja harmitti kun joku lelu lähti muiden matkaan tai hukkui jonnekin. ; )
Nykyään asumme omakotitalossa ja lelut iloisesti sekaisin naapurin lasten kanssa ja en kuollakseni muista, mikä kenenkin on. Luulen että kun menee pari vuotta niin unohdan ne tarkoituslella jonnekin puistoon muiden löydettäväksi.
Alue: Aihe vapaa
Ei tarvii ihmetellä. Kaikillahan niitä samoja plaston hiekkaleluja on.