Ero tulossa, kolme lasta, muutto miehen talosta...
Pohdin, että olisiko järkevämpää ostaa oma asunto vai vuokrata aluksi? Vuokrat on kuitenkin aika "suolaisia" ja sillä rahalla maksaa jo omaakin. Toinen mitä laskelmoin täällä, että olisiko sitten järkevämpi vielä vuosi säästää kaikki raha mitä voi ja tehdä sitten vasta se ratkaiseva askel eron suhteen.
Palkkani ei päätä huimaa, 2400 euroa/kk. Ja tosiaan 2 ala-asteella olevaa ja yksi eskariin menevä lapsi. Eli menoja kyllä riittää.
Talo on miehen nimissä, osti kun olimme seurustelleet n. 3 vuotta. Olemme naimisissa olleet 10 vuotta, kotiäitinä olin muutaman vuoden. Mies jää taloon ja minä muutan lasten kanssa. Miehen mielestä minulle ei kuulu mitään, ei edes huonekalut yms. kodinkoneet, joita olen ostanut.
En tiedä, jaksanko edes alkaa vaatimaan mitään vai muutanko vain vähin äänin pois ja toivon, että lapsista ei olisi tarvetta taistella. Mies kyllä rakastaa lapsia, mutta ei ole ikinä osannut heistä ottaa sellaista vanhemman vastuuta. Eli jos on ollut tarvetta lääkäriin, neuvolaan yms. minä olen aina hoitanut ajanvaraukset. Mies on voinut kyllä käyttää sitten. Jos on ollut tilanne, että pitää lapsia katsoa, esim. kuopuksesta kun olin synnärillä ja mies oli lomalla, niin ei se itse katsonut vaan anoppi tuli hoitamaan lapsia, jotta mies pääsi vapaalle...
Kommentit (31)
mies lunastaa sun osuuden tai sitten talo menee myyntiin ja saat siitä oman osuutesi eli puolet.
Onko teillä avioehto? Jos ei, silloin kyllä voi osituksen myötä käydä niin että miehesi joutuu maksamaan sinulle tasinkoa.
Jos on avioehto, on tilanne hankalampi kun talo on miehen nimissä. Mitä tulee irtaimistoon, pitäisi sinun pystyä todistamaan jotenkin itse ostamasi tavarat.
Neuvoisin hankkimaan juristin, jotta miehesi ei herätä sinua. Toisaalta jos vain haluat ukosta eroon ja rahasta viis, sitten anna ukon pitää tavarat. Muista sopia lasten asiat kirjallisesti lastenvalvojan luona ( tapaamiset ja elatusmaksut).
Olen ollut 3 lapsen Yh. Kun erosin mieheni sai kaikki eikä masanut edes elatusapua.Hänellä oli firma ja talon hän oli laittanut firman nimiin. Huonekaluja olisimme saaneet lähteä poliisin kanssa hakemaan. Lapset olivat siinä vaiheessa jo niin järkyttyneitä että päätin vain häipyä vähin äänin.Ystävälläni oli piharakennus jossa nukuimme vuoden siskonpetillä. Sitten tapasin nykyisen mieheni ja muutimme yhteen.
Sossusta sanottiin että te yrittäjien vaimot olette niin kieroja että teette pimeenä töitä yrityksessä ja otatte mukamas avioeron että saisitte tukia.Eivät antaneet mitään.Onneksi oli lapsinlisät ja kotihoidontuki sekä hyvä ystävä ja kirppis lähellä.
ihan sama vaikka mies omistaakin talon. Puolet irtaimesta myös. Sua kaduttaa myöhemmin jos et nyt ota mitä sulle kuuluu, siinä on kuitenkin kyse 10 vuoden omaisuudesta. ota joku hoitamaan asioitasi, äitisi, isäsi?
Se maksaa itsensä moninkertaisesti takasin. Jos teillä ei ole avioehta, sulle kuuluu puolet omaisuudesta (myös talosta!). Monet miehet ajattelee, että kyllä se vaimo tyytyy vähempäänkin eikä ala mitään vaatia, mutta kysymys on sun ja lasten tulavaisuudesta. Otat sen mikä sulle kuuluu! Ja se ei onnistu ilman asiantuntija-apua.
Ei se iso tai äiti paljon auta jollei satu olemaan juristi.. Eikä kypsä aikuinen juokse isille ja äidille enää itkemään...
Juristi siis avuksi.
olet aivan sekaisin! Sinulle tosiaan kuuluu puolet. Myös kaikista huonekaluista. Onko mies narsisti vai mikä, kun on saanut sinut uskomaan toisin? Eikö sinulla ole ystäviä tai äitiä, joka ajaisi asiaa, jos sinä itse et jaksa?
Jos ei, niin sitten kirjoitat meille täällä av:lla ja kysyt meiltä meiltä neuvoja, ennenkuin teet mitään typeryyksiä!
nimenomaan siksi että äitini on kokenut avioerossa kaiken sen paskan jolta itse halusin välttyä,ja hän olikin hyvä neuvomaan.
Ei se iso tai äiti paljon auta jollei satu olemaan juristi.. Eikä kypsä aikuinen juokse isille ja äidille enää itkemään...
Juristi siis avuksi.
jos itse on siinä tilanteessa, ettei kykene edes juristia selvittämään.... Joku joka katsoo päälle, että asiat tehdään oikein.
Se nimittäin määrittelee aika paljon asioita.
Onko ap:llä avo- vai avioliitto. Avoliitossa ei ap saa mitään miehen omaisuutta, eikä mies ap:n.
eikö huonekalut ja tavarat mene kaikki puoliksi, vaikka olisikin avoliitto tai avioehto? Vain talo/auto jää omistajalle, mutta kai kaikki muu menee puoliksi??
otta sen, minkä omistaa/on maksanut.
Avioliitossa omaisuus ja velat menee puoliksi paitsi jos on avioehto.
Avioehdossa on voitu sopia ihan mitä vain eli asianosaiset itse tietävät, mikä on avioehdon sisältö.
eikö huonekalut ja tavarat mene kaikki puoliksi, vaikka olisikin avoliitto tai avioehto? Vain talo/auto jää omistajalle, mutta kai kaikki muu menee puoliksi??
Riippuu kuka on ostanut. Avioehdolla tai avoliitolla molemmat omistavat tasan sen minkä ovat hankkineet. Eli ei kannata ehdolla tai avoliitossa maksella ruokia ja juoksevia kuluja niin että toinen makselee vain lainojaan ja tavaroita.
Jonkun tarvaran kohdalla on usein vain sana toisen sanaa vastaan?
Onko ap:llä avo- vai avioliitto. Avoliitossa ei ap saa mitään miehen omaisuutta, eikä mies ap:n.
Aloituksessa lukee että ovat olleet 10 vuotta naimisissa..
Jonkun tarvaran kohdalla on usein vain sana toisen sanaa vastaan?
Kuitit ovat todistusaineistoa ja niiden puuttuessa onkin kyse ennemminkin siitä, kumpi jaksaa tapella jostain paistinlastasta kauemmin. Ero on usein muutenkin niin uuvuttava, ettei lopulta edes kiinnosta, kumpi saa tiskikoneen ja kumpi telkkarin.
Enkä koe olevani yksinkertainen, kuten joku ehdotti, vaan ihan kertakaikkisen väsynyt tähän elämäntilanteeseemme. Toisaalta tiedän, että minun kuuluu saada osani elämästämme. Toisaalta vaan mietin juurikin omaa jaksamista sekä lasten jaksamista ja sitä, missä määrin jaksan alkaa taistella kaikesta. Koska sen tiedän, että sota syntyy, kun mies saa tietää, että todellakin aion erota. En uskalla etukäteen sanoa, koska eihän sitä tiedä, mitä tapahtuu, tiedä vaikka sekoaa...
kyllä sulle lasketaan hyvitystä kotiäitivuosista, lapset on teiän yhteisiä.ota asianajaja, ne osaa kyllä neuvoa...ja kaikki mitä sä olet ostanut on sun ,aoinakin puoliks!