Säälittää kaveripariskunta joka menee naimisiin ensi viikonloppuna
Ovat olleet yhdessä 16-vuotiaasta eli nyt yli 10 vuotta, miten voi suhde kestää kun ei ole ollut mitään kokemusta muista suhdeista?
Kyllähän ihminen tarvitsee vähän enemmän kokemusta kun yksi parisuhde. Hohhoija, noh katsellaan sitten miten kauan avioliitto kestää.
Kommentit (74)
Tunnen yhden parin, jotka on olleet yhdessä 14-vuotiaista asti. Kyllä siinä jotain menettää jos on vain yhdessä parisuhteessa.
ja tiedän 3 teininä alkanutta suhdetta, joissa mies on päässyt 40 - 50 vuotiaana jonkun nuoren kissan kanssa muhinoimaan ja suhde loppunut siihen. Sen jälkeen yksi jäi kissan luo ja kaksi pisti ihan haisemaan ja lensi kukasta kukkaan.
Kyllä jossain vaiheessa pitää se sekoilunuoruus elää ja usein siinä sitten käy näin.
Tunnen yhden parin, jotka on olleet yhdessä 14-vuotiaista asti. Kyllä siinä jotain menettää jos on vain yhdessä parisuhteessa.
Miten sen tietää, että on löytänyt "sen oikean" jos ei ole todennut mikä on väärää?
Tuskin hekään. Miksi et voi olla onnellinen kavereidesi puolesta ja jättää tulevaisuuden murehtemisen heille. Varsinkin jos tulevaisuus on heidän eikä sinun!!
No ei mulla ole mitään heitä vastaan, jotenkin kaikkialta koko ajan kuulee kuinka ihmiset eroavat. Toivonhan että heidän suhdekin kestää, mutta en katsele vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa.
ap
haluatte panna mahdollisimman monta ennen papin aamenta ja vaikka sen jälkeenkin niin ehkä kaikki eivät ole samanlaisia?!
Voi apua...niillähän voi olla mahtava seksielämä kun noin hyvin natsaa yhteen ja kemiat kohdallaan...joskus sen oikean vaan löytää niin helposti :) ja toiset ei löydä koskaan tai mikään ei kelpaa/riitä!
ja tiedän 3 teininä alkanutta suhdetta, joissa mies on päässyt 40 - 50 vuotiaana jonkun nuoren kissan kanssa muhinoimaan ja suhde loppunut siihen. Sen jälkeen yksi jäi kissan luo ja kaksi pisti ihan haisemaan ja lensi kukasta kukkaan.
Kyllä jossain vaiheessa pitää se sekoilunuoruus elää ja usein siinä sitten käy näin.
Empiirinen tutkimuksesi on ollut aika kattava, kannattaa heti kirjoittaa alan lehtiin tuosta havainnosta!
ja tiedän 3 teininä alkanutta suhdetta, joissa mies on päässyt 40 - 50 vuotiaana jonkun nuoren kissan kanssa muhinoimaan ja suhde loppunut siihen. Sen jälkeen yksi jäi kissan luo ja kaksi pisti ihan haisemaan ja lensi kukasta kukkaan.
Kyllä jossain vaiheessa pitää se sekoilunuoruus elää ja usein siinä sitten käy näin.
tälläistä ei pääse tapahtumaan niille jotka ovat aloittaneet suhteensa vaikka vasta parikymppisinä muden seurusteluiden jälkeen...
haluatte panna mahdollisimman monta ennen papin aamenta ja vaikka sen jälkeenkin niin ehkä kaikki eivät ole samanlaisia?! Voi apua...niillähän voi olla mahtava seksielämä kun noin hyvin natsaa yhteen ja kemiat kohdallaan...joskus sen oikean vaan löytää niin helposti :) ja toiset ei löydä koskaan tai mikään ei kelpaa/riitä!
ja tiedän 3 teininä alkanutta suhdetta, joissa mies on päässyt 40 - 50 vuotiaana jonkun nuoren kissan kanssa muhinoimaan ja suhde loppunut siihen. Sen jälkeen yksi jäi kissan luo ja kaksi pisti ihan haisemaan ja lensi kukasta kukkaan.
Kyllä jossain vaiheessa pitää se sekoilunuoruus elää ja usein siinä sitten käy näin.
Jep, tota samaa olen todistanut, valitettavasti.
Toisaalta kaikki eiväthän tarvitse sitä "sekoilu"vaihetta, mutta kyllä jossain vaiheessa ihminen etsii itseään ja mitä haluaa elämästään. Siinä yleensä toinen osapuoli jää taka-alalle.
ap
Tietäisit kyllä.
Miten sen tietää, että on löytänyt "sen oikean" jos ei ole todennut mikä on väärää?
Minulla oli kahden vuoden seurustelusuhde takana. Mies ei ollut seurustellut vakavasti aiemmin.
Pitää oikein laskea kauanko ollaan oltu yhdessä..Reilut 15 vuotta. Ja hyvin menee edelleen.
Omat vanhemmat menivät myös nuorena naimisiin ja olivat yhdessä kunnes kuolema erotti.
Myös mies on saanut kotona pysyvän avioliiton mallin. Hänenkin vanhempansa ovat olleet naimisissa nuoresta asti.
Särähti vaan silmään, kun mainitsit, että ovat saaneet pysyvän avioliittomallin kotoaan. Mäkin olen saanut ja mennyt naimisiin uskoen olevani siinä loppu elämäni, silti olen eronnut. Että ei se yhdessä pysyminen nyt tuollaisesta valitettavasti johdu (Myös ex:n vanhemmat edelleen naimisissa...)
mukava ja sympaattinen ihminen, kieli pitkällä ja sormet ristissä toivot toisten avioliiton epäonnisumista ennen kuin se on alkanutkaan.
Enhän minä toivo että he eroaisivat, mulla on vaan vaikeeta uskoa että he pysyisivät "yhdessä kunnes kuolema erottaa".
Tässä asiassa olen hyvin tyytyväinen if they prove me wrong :)
Tietäisit kyllä.
Miten sen tietää, että on löytänyt "sen oikean" jos ei ole todennut mikä on väärää?
on löytäny "sen ookoon", kenen kanssa arki rullaa ja ollaan tyytyväisiä, missä vaiheessa alkaa miettimään jos herra parempi on siellä jossain??
Mistä tietää kuka olisi itselleen se parhain?
Enhän minä toivo että he eroaisivat, mulla on vaan vaikeeta uskoa että he pysyisivät "yhdessä kunnes kuolema erottaa".
Millaisten ihmisten tuoreen avioliiton sitten näkisit helpompana uskoa kestäväksi? Oi sinä, jolla on näin suuri elämänviisaus.
(Kysyn ihan tosissani vaikka sävystäni tietysti näkyy miten ärsyttää tuollainen asenne josta paistaa taivaaseen asti ääretön lapsellisuutesi, jota et itse huomaa vaan kuvittelet olevasi todellinen elämäntuntija)
Joka toinen avioliitto päättyy eroon.
Jos ei ole ehtinyt vähän maistelemaan naisia tai miehiä, todennäköisyys kasvaa...
Mä olen kohta 50 ja mäkin olen nähnyt usean liiton päättyvän siihen, että huomaa elämän menevän ohi ilman nais/miesseikkailuja ja pitää päästä vähän radalle.
Hurvitteluhan on oikeastaan ihan kehittävä elämänvaihe ja josssain vaiheessa kaikki miettivät, että mitäs jos vähän kävilisin testaamassa viehätysvoimaani ja maistelemassa vierasta, oisko se erilaista ja parempaakin ehkä?!
varmaan hyvin kestää, toivottavasti. Niin on kestänyt äitini, tätini ja mummonikin suhde, ensimmäiset ja ainoat suhteet. Tää on vaan nykyään tätä, että pitäisi panna joka lähtöön, että olis niinkun messissä ja in! :D
Höpöhöpö, me on seurusteltu 12 vuotta ja olen 27, laske siitä jos osaat, pöhkö. Ja lapsia on kolme ja ensi vuonna on 10-vuotis hääpäivä. Tää kestää tai tää ei kestä, niinkuin mikä tahansa muukin suhde, MUtta rakastuneita ollaan, ihan kuin oltas eilen tavattu ja ikävä on kova joka päivä :))
Kuinkas paljon sulla on kokemuksia kertynyt?
Mua säälittää ne jotka menee parisuhteesta/seksisuhteesta toiseen eivätkä löydä oikeaa elämänkumppania.
Me ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä pitkästi toistakymmentä vuotta, ei muita suhteita. Ollaan onnellisia ja tyytyväisiä kaikinpuolin. =) Eikä meitä tarvitse kenenkään sääliä.
No ei mulla ole mitään heitä vastaan, jotenkin kaikkialta koko ajan kuulee kuinka ihmiset eroavat. Toivonhan että heidän suhdekin kestää, mutta en katsele vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa.
ap