Kyllä korpee - sukulaispoika meillä loisimassa
Nyt keittää!
Olen itse palannut vuodenvaihteessa työelämään ja meillä on arkipäivisin kello 8-16 lastenhoitaja kotona. Minä ja mies siis käymme täyttä päivää töissä.
Viikonloppuna meille saapui miehen sukulaispoika kylään. Hänellä on tällä viikolla kolmet eri pääsykokeet täällä pääkaupunkiseudulla eikä siis ole järkeä, että hän päivittäin ajaisi autolla parin tunnin matkan suuntaansa kotiinsa nukkumaan.
Meillä on siis kaksi alle kouluikäistä lasta, nuorempi 1,5 vee, vielä vaipoissa.
Sukulaiskundi ei millään tavoin osallistu vierailunsa aikana kotitöihin.
Hän kyllä kysyy heti, kun tulen töistä, että milloinkas on ruoka.
Eilen illalla hän valitteli väsymystään ja vetäytyi vierashuoneeseen muka lukemaan pääsykokeisiin. Silti television ääni kuului yöllä kolmeen asti. Hän jo illalla sanoi, että haluaa sitten aamulla nukkua pitkään, kun tänään onkin kokeista vapaa päivä.
Illalla miehelle selvisi, että tänä aamuna hänen pitäisi päästä myös aikaisin lähtemään töihin. Minä siis lähden joka aamu kello 6, että ehdin töistä taksisin kotiin kello 16 mennessä. Miehen piti tänä aamuna päästä lähtemään kello 7 eli tuntia aiemmin kuin hoitaja tulee normaalisti.
Kysyimme tältä vieraanamme olevalta nuorelta mieheltä, että voisiko hän mahdollisesti seurustella lastemme kanssa sen tunnin aamulla ennen kuin hoitaja ilmaantuu paikalle. Toinen lapsista ei välttämättä vielä edes herää silloin.
Vastaus: "No emmää oikein viittis. Kun pitäisi ladata akkuja ja nukkua kunnolla."
Soitimme sitten iltakymmeneltä lapsenhoitajalle ja pyysimme häntä ylitöihin aamulla, koska meidän vieraanvaraisuuttamme korvauksetta käyttävä kolli ei voi herätä niin aikaisin, että jaksaisi tuntia seurustella lapsemme kanssa aamulla.
Mua ihan raivostuttaa mennä tänään töistä kotiin kattomaan, kun kolli siellä on koko päivän loikoillut ja katsellut telkkaria. Hän ei kuulema pysty olemaan illallakaan hetkeä lasten kanssa yksin, kun ehdotin, että käväisisin kaupassa.
Joudun siis käymään tänään kaupassa hankkimassa ylimääräisiä ruokatarvikkeita nyt ruokiksella, koska illalla en pääse, kun pitää laittaa vieraalle lämmin ruoka.
Mä oon ihan raivona!!!!!
Kommentit (147)
komppaan täysillä. Ei se poitsu vaan tajua koska a on nuori b)on mies. Molempiin olomuotoihin liittyy useimmiten itsekkyys ja ajattelemattomuus tuollaisessa tilanteessa. Ei se poitsu voi mitään ymmärtää sun elämästäsi ja hankalista aikatauluista. Etenkin jos ei ole kotona tottunut tekemään mitään.
Nuorelle ei ole niin helppoa olla lasten kanssa, kun herkästi voi tulla tunne, että "ei osaa", "mitä mun pitäis tehdä" jne. Lapsekin vielä noin nuoria, ja toinen vaipoissa!
Sama muiden kotitöiden kanssa, varsinkin vieraassa paikassa, ei oikein osaa, ei tiedä, pelkää tekevänsä väärin.
Muistan tämän itsestäni, ei se aina niin helppoa ole.Parempi kuin kysyä, on selkeästi mutta ystävällisesti käskeä. "Katapa sinä Matti pöytä, lautaset löytyy tuolta ja haarukat tuolta".
Meillä käydään vain kerran viikossa kaupassa muutenkin. Ja sitäpaitsi esimerkiksi Siwat on auki 11:een ja melkein kaikki kaupat iltayhdeksään, joten olisihan miehesi ehtinyt kotimatkalla kauppaan ihan hyvin!
Ja tietenkin 18 - 19 -vuotias poika syö paljon. Miten se voi olla yllätys!?
OOTTEKSTE TYHMIÄ. JOS JÄTKÄ EI OSAA LAITTAA LEIPÄPUSSIA KAAPPIIN JA VOIPAKETTIÄ JÄÄKAAPPIIN NIIN SIINÄ EI OO TEIDÄN MIELESTÄNNE MITÄÄN VIKAA???!!! MIKÄ TEITÄ PULLAMÖSSÖSUKUPOLVENKASVATTAJIA VAIVAA???!!!1 AP EI PYYTÄNYT MIESTÄ PYYKKÄÄMÄÄN/SILITTÄMÄÄN/TISKAAMAAN TAI LAITTAMAAN RUOKAAN VAAAN HIEMAN OSALLISTUMISTA JOKA ON MIELESTÄNI ITSESTÄÄNSELVYYS JOS MÄ HERÄÄN VIERAISSA MYÖHEMMIN KU MUUT JA SAAN ITSE OTTAA AAMUPALAA NIIN KORJAAN MYÖS OMAT JÄLKENI
VITTU M ITÄ PORUKKAA
on syntynyt kultalusikka suussa, kukaan ei ole opettanut auttamaan muita. Hedonstiset elämäntavat, kun on voinut vaan tuijottaa omaan napaansa.
Mun mielestä tuollaiselle sukulaispojalle voisi pitää jonkinlaisen kasvatuskeskustelun. Ei kysyisi "Voisitko katsoa tunnin lasteni perään", vaan sanoisi, että "Sinun pitää nyt katsoa tunti lasteni perään, koska..."
Ehkä johtuu ammatistani, mutta itselleni on aivan luontevaa kertoa huonokäytöksisille nuorille aikuisille miten kannattaisi toimia. Tuo mies kasvaa aikuiseksi sitten joskus tulevaisuudessa, jos tuleva vaimo jaksaa kasvattaa...
Just tuollaiset parikymppiset pojanklopit istua posottavat invapaikoilla bussissa eivätkä anna esim. raskaana olevalle naiselle paikkaansa. Keski-iän ylittänyt rouvashenkilö antaa paikan sen sijaan..
Emme ole sopineet, että meillä vieraana oleva 22-vuotias nuorimies/poika tekisi minun kotitöitäni.
Minähän kipitän joka päivä töistä laittamaan hänelle lämmintä ruokaa ja iltapalaa ja siivoamaan häneltä aamiaiselta jääneet (ja päivän aikana pilalle menneet ruuat) pöydästä pois.
Minut henkilökohtaisesti tuntevat tietävät kyllä, että olen innokas passaaja, mutta tässä tilanteessa tuli mitta tayteen.
Ja muuttuvista aikatauluista: kyllä siinä tilanteessa, että tulee yllätysmuutos aikatauluihin, yritämme sopia siitä jollain tavoin. Meillä ei ole isovanhempia tai muita läheisiä, jolta voisimme pyytää apuja. Siksi olemme päätyneet palkkaamaan hoitajan kotiin, jotta olisi edes jotain joustoja.
Se nyt vaan ottaa päähän, että talossa on viikon verran asukki, joka haluaa nokkua puolille päiville valvottuaan ensin kolmeen asti yöllä eikä siis jaksa tuntia seurustella lasten kanssa.
tilittää,
Ap
Jos minut kutsutaan vieraaksi, niin en odota, että minut patistetaan aamulla vahtimaan lapsia, käymään päivällä kaupassa ja siivoamaan vain siksi, että olen kylässä. Päinvastoin oletan, että isäntäväki ottaa minut huomioon esim. tarjoamalla mahdollisuuden kaikessa rauhassa valmistautua niihin pääsykokeisiin. Kokisin olevani todella ei-toivottu, jos isäntäväki koko ajan asettaisi minulle vaatimuksia. Olisin ap:n vieraan tavoin kieltäytynyt olemaan vastuussa vieraista lapsista, koska minusta se olisi liian suuri vastuu tilanteessa, jossa kukaan ei ole hengenhädässä vaan halutaan ainoastaan tukea isän työnantajaa joustoilla. Lapsilleni olen opettanut, että jos kutsuu jonkun kylään niin sitten on vieraanvarainen eikä oleta, että vieras on ilmaista työvoimaa. Kylässä ollessa ei tiskata, laiteta ruokaa, pestä pyykkiä, kateta pöytää tms. vaan vieras saa olla vieras. Ei meillä anoppiakaan laiteta töihin, kun hänet viikonlopuksi kutsutaan. Jos miehellesi soitetaan iltakymmenen tienoissa ja kerrotaan seuraavan päivän muuttuneista työjärjestelyistä, olisi miehen pitänyt kyetä kieltäytymään. Tuohon aikaan ei työkännykkään vastata eikä siis tule ongelmia lastenhoidon kanssa. Siinä teillä on peiliin katsomisen paikka.
että tuonikäinen nuori mies syö paljon???
meilläkin 2 pientä lasta ja ite syödään lounaat töissä. Kävi 18 v poika kylässä ja söi järjettömästi!
No mun mielestä pääsykokeet on aika iso asia ihmisen elämässä, että en ihan itse kehtaisi alkaa tuputtaa lastenhoitoduunia sukulaisille, jotka käymässä kylässä.
Se onkin sitten toinen asia, haluaisinko meille ketään asumaan viikoksi.
Mutta tosiaan, kun lapset olivat pieniä, niin ei mulle tullut mieleenkään että tyrkyttäisin heitä kenelle vaan. Tai ainahan kysyä voi, mutta ei kenenkään ole pakko katsoa kenenkän kersojen perään.
on sellainen urakka, että en vaatisi mitään muuta. Niihin pitää saada keskittyä kunnolla.
Jos osaa asian, niin se on ihan se ja sama kuinka väsynyt on. AP ei kertonut mistä pääsykokeista on kyse, mutta ei ne mitään vaikeita ole.
että hän vahtii lapsianne.
Ruoan jättämisestä pöydälle voit sanoa, mutta muuten hän on vieras ja vieraan olette ihan itse sinne ottaneet.
OOTTEKSTE TYHMIÄ. JOS JÄTKÄ EI OSAA LAITTAA LEIPÄPUSSIA KAAPPIIN JA VOIPAKETTIÄ JÄÄKAAPPIIN NIIN SIINÄ EI OO TEIDÄN MIELESTÄNNE MITÄÄN VIKAA???!!! MIKÄ TEITÄ PULLAMÖSSÖSUKUPOLVENKASVATTAJIA VAIVAA???!!!1 AP EI PYYTÄNYT MIESTÄ PYYKKÄÄMÄÄN/SILITTÄMÄÄN/TISKAAMAAN TAI LAITTAMAAN RUOKAAN VAAAN HIEMAN OSALLISTUMISTA JOKA ON MIELESTÄNI ITSESTÄÄNSELVYYS JOS MÄ HERÄÄN VIERAISSA MYÖHEMMIN KU MUUT JA SAAN ITSE OTTAA AAMUPALAA NIIN KORJAAN MYÖS OMAT JÄLKENI
VITTU M ITÄ PORUKKAA
VOI VARMAAN TUNNIN SAMALLA VAHTIA LAPSIA AAMULLA JA OPISKELLA SAMALLA. SE ON YKSI TUNTI
Ei ole mikään luonnonlaki, että poikalapsista kasvaisi itsekkäitä ym. Olen opettaja ja voin kertoa sinulle, että sukupuolesta ja iästä riippumatta nuorissa on sekä huomaavaisia ja auttavaisia (=hyvin kasvatettuja) että täysin omaan napaansa tuijottajia, jotka eivät osaa yhtään ottaa toisia huomioon (=huonosti kasvatettuja). Usein muista kulttuureista tulevat pojat ovat auttavaisempia ja huomaavaisempia kuin kotosuomalaiset. He saattavat oma-aloitteisesti auttaa opettajaa tavaroiden kantamisessa ja ovien aukomisessa. Laiskanpulskeat verrokkinsa senkun toljottavat vieressä ja kaivavat nenäänsä.
komppaan täysillä. Ei se poitsu vaan tajua koska a on nuori b)on mies. Molempiin olomuotoihin liittyy useimmiten itsekkyys ja ajattelemattomuus tuollaisessa tilanteessa. Ei se poitsu voi mitään ymmärtää sun elämästäsi ja hankalista aikatauluista. Etenkin jos ei ole kotona tottunut tekemään mitään.
Nuorelle ei ole niin helppoa olla lasten kanssa, kun herkästi voi tulla tunne, että "ei osaa", "mitä mun pitäis tehdä" jne. Lapsekin vielä noin nuoria, ja toinen vaipoissa!
Sama muiden kotitöiden kanssa, varsinkin vieraassa paikassa, ei oikein osaa, ei tiedä, pelkää tekevänsä väärin.
Muistan tämän itsestäni, ei se aina niin helppoa ole.Parempi kuin kysyä, on selkeästi mutta ystävällisesti käskeä. "Katapa sinä Matti pöytä, lautaset löytyy tuolta ja haarukat tuolta".
Kuulostaa ennemmin siltä, että poitsun vanhemmat ovat ilmoittaneet, että kun te asutte kätevästi siellä lähellä, majoitattehan meidän kullannupun teille pariksi yöksi.
Sitten parista yöstä on tullutkin viikko.
Kyllä mullakin repeäisi...
Minähän kipitän joka päivä töistä laittamaan hänelle lämmintä ruokaa ja iltapalaa ja siivoamaan häneltä aamiaiselta jääneet (ja päivän aikana pilalle menneet ruuat) pöydästä pois. Minut henkilökohtaisesti tuntevat tietävät kyllä, että olen innokas passaaja, mutta tässä tilanteessa tuli mitta tayteen. Ja muuttuvista aikatauluista: kyllä siinä tilanteessa, että tulee yllätysmuutos aikatauluihin, yritämme sopia siitä jollain tavoin. Meillä ei ole isovanhempia tai muita läheisiä, jolta voisimme pyytää apuja. Siksi olemme päätyneet palkkaamaan hoitajan kotiin, jotta olisi edes jotain joustoja. Se nyt vaan ottaa päähän, että talossa on viikon verran asukki, joka haluaa nokkua puolille päiville valvottuaan ensin kolmeen asti yöllä eikä siis jaksa tuntia seurustella lasten kanssa. tilittää, Ap
laittaessaan niille lapsillesi ruokaa, että kas vain, tässähän on aamupalan rippeitä ruokapöydällä. Vai antaako se hoitaja niiden olla siinä, voin ja juuston ja maidon? Eikö sillä välky, että vaikka hänelle ei kuuluisi kotityöt niin ruuat voi siirtää jääkaappiin?
Ja miksi ihmeessä olet valveilla yöllä klo 3.00 ja tiedät, että nyt telkkari suljettiin?
Tiedostan kahden lapsen äitinä että pikkulapsiaika on raskasta aikaa ihmisen elämässä, ja muistan nuo tunteet kun sisarpuoli suututti laiskuudellaan ja jatkuvalla nukkumisellaan, ja esim. yhteisellä reissulla osti itselleen vaan herkkuja (ja valittaa rahapulaa, itse en osta oikeastan koskaan itselleni, vaan lapsille).
Mutta siis vaikka se on raskasta kun on pienet lapset, niin ei voi olettaa että pääsykokeisiin tullut vieras alkaa tehdä teillä kotitöitä tai vahtia niitä teidän lapsia.
Mutta sulla on myös oikeus sanoa, että et jaksa yövierasta.
Ymmärrän täysin tilanteen ja ymmärrän että ottaa päähän. Etkä todellakaan ole mitään liikoja vaatinut. Suosittelen vaan puremaan hammasta ja kestämään - pari päivää vaan jäljellä. Tsemppiä!
PS. Älä missään nimessä ota poikaa takaisin teille - tekosyitä voi varmasti keksiä (lastenhoitaja tarvitsee huonetta...)
Toisekseen musta on tosi härskiä kysyä tuollaista sellaiselta, jolla on pääsykokeet ja tarvitsee lepoa ja liikuntaa ja sitä lukemista.
Moni tyttö ei kehtaisi kieltäytyä, joten olisi aika törkeää että nuori ei voisi lukea pääsykokeeseen kun joku tyrkyttää omia kersoja hänelle, vaikka tunninkin. Helposti sitä pyytää sitten taas ja taas ja taas...
Ihan totta, jos se kolli jättää ne kamat aamiaispöydälle, niin kuinka tollo se hoitaja on, ettei niitä siivoa pois? Että ap vasta töidensä jälkeen tekee sen homman...
Mistä tiedämme, että kolli valvoi kolmeen? Emme mistään. Se on voinut nukahtaa jo yhdeltätoista, mutta se toosa on jäänyt auki...
-ohis
Mieheni olisi kyllä sanonut "Nikolle", että hän herättää lähitessään tämän lasten seuraksi, siihen asti, kun hoitaja saapuu ja samaan hengenvetoon, että pesti jatkuu hoitajan lähdettyä kunnes itse kotiudutte!
Aivan sama onko viime vuonna päässyt peruskoulusta vai lukiosta kirjoittanut tätä keväänä, on sen verran iso poika jo, että voi osallistua talon elämään. Eihän hän ole kutsuttuna vieraana juhlimassa tai lomailemassa teillä!
Ja kyllä kukin voi kotonaan ilmoittaa, että meillä alkaa hiljaisuus sitten klo 22 jne.
Kotona sitten auttavatkin vain käskemällä, paitsi toinen ihan tarjoutuukin joskus. Sama vika näyttää olevan useimmissa tuntemissani miehissä. Kyllä mun kokemukseni mukaan se on yleensä nainen joka kylässä kysyy voiko auttaa ruuanlaitossa tms. ja harvemmin se aikuinen mies taikka teini. Ja usein oletetaankin että juuri näin on, kylässä oleva nainen osallistuu emännän kanssa niiden miesten passaamiseen, laittamaan ruokaa, siivoomaan pöytää jne.
Ei ole mikään luonnonlaki, että poikalapsista kasvaisi itsekkäitä ym. Olen opettaja ja voin kertoa sinulle, että sukupuolesta ja iästä riippumatta nuorissa on sekä huomaavaisia ja auttavaisia (=hyvin kasvatettuja) että täysin omaan napaansa tuijottajia, jotka eivät osaa yhtään ottaa toisia huomioon (=huonosti kasvatettuja). Usein muista kulttuureista tulevat pojat ovat auttavaisempia ja huomaavaisempia kuin kotosuomalaiset. He saattavat oma-aloitteisesti auttaa opettajaa tavaroiden kantamisessa ja ovien aukomisessa. Laiskanpulskeat verrokkinsa senkun toljottavat vieressä ja kaivavat nenäänsä.
komppaan täysillä. Ei se poitsu vaan tajua koska a on nuori b)on mies. Molempiin olomuotoihin liittyy useimmiten itsekkyys ja ajattelemattomuus tuollaisessa tilanteessa. Ei se poitsu voi mitään ymmärtää sun elämästäsi ja hankalista aikatauluista. Etenkin jos ei ole kotona tottunut tekemään mitään.
Nuorelle ei ole niin helppoa olla lasten kanssa, kun herkästi voi tulla tunne, että "ei osaa", "mitä mun pitäis tehdä" jne. Lapsekin vielä noin nuoria, ja toinen vaipoissa!
Sama muiden kotitöiden kanssa, varsinkin vieraassa paikassa, ei oikein osaa, ei tiedä, pelkää tekevänsä väärin.
Muistan tämän itsestäni, ei se aina niin helppoa ole.Parempi kuin kysyä, on selkeästi mutta ystävällisesti käskeä. "Katapa sinä Matti pöytä, lautaset löytyy tuolta ja haarukat tuolta".
Miksi ihmeessä edes pyysitte poikaa sinne, jos mies ei aio olla lainkaan kotona ja sinäkin haluaisit viettää illat kaupassa? Pojalla piti olla pääsykokeet, mutta päätitte, että kaikki hyöty irti ja mies hoitamaan ventovieraita lapsia???
Yleensä isäntäperhe ajattelee sitä vierastakin vähän eikä vain itseään.