Raskaana, mies ei halua edes kihloihin!
Mitä mieltä olette? Olen miehelleni monta kertaa sanonut suoraan haluavani kihloihin. Miehen mielestä odotellaan nyt ensin vauvaa ja katsotaan sitten. Mitä järkeä? Lisäksi hän haluaisi lapselle oman suht. yleisen sukunimensä, vaikka minun sukunimeni on reilusti alle sadalla koko Suomessa. Lapselle tulee ehdottomasti minun sukunimeni, jos joskus päädymme naimisiin, harkitsen tilannetta uudestaan. Onko muita kihlaamattomia äitejä tai raskaana olevia? Miksi teillä on tähän päädytty?
Kommentit (66)
Edelleenkään ei ole kyse miehen sitoutumattomuudesta, vaan kihlajaisten ajankohdasta. Taisi olla turhaa yrittää mielipiteitä edes kysellä, täällä ollut muutama järkevä vastaus, loput spekulaatiota suhteemme vakavuudesta tai luuloa minun elävän pilvilinnoissa. Jätettäköön tämä aihe nyt tähän, kuitenkin olen päätökseni tehnyt sukunimen suhteen, päätäni ei käännä muutaman kiihkokonservatiivin ahdasmielinen näkökanta. Tyydyn myös siihen että kihlaudumme ennemmin tai myöhemmin, ja syy miksi naimisiinmeno on minulle merkityksetöntä ei kuulu muille. Kiitos.
niin miksi ihmeessä hingut kihloihin? Sehän on lupaus nimenomaan avioliitosta. Pelkäätkö menettäväsi miehen, jos et ole kihloissa?
Kihlaus on sopimus naimisiin menosta. Ei ole mahdollista kihlautua ilman, että aikoo naimisiin. Jos sanoo menevänsä kihloihin muttei aio naimisiin, puhuu paskaa.
Juuri näin, tulkaa nyt joku kommentoimaan tähän jotain, jotka ette tätä asiaa ymmärrä. Vaikea varmaan keksiä enää vastaväitettä :D
Älä missään nimessä suostu antamaan miehen sukunimeä lapselle! Totea että lain mukaan lapsi tulee äidin nimelle, jos pari ei ole naimisissa ja yhteinen sukunimi. Totea myös rauhallisesti, että jos lapsi syntyy ennen kuin olette naimisissa niin sun nimi tulee JA myöhemmin jos menette naimisiin pidät oman nimesi ja lapsesi myös. -> jos nimi tärkeä äijälle niin tajuaa että naimisissa pitäs olla ennen lapsen syntymää.
jos ei muuten miestä vihille saada niin sitten aletaan kiristämään lapsella. Jep jep - näinhän ne liitot sitten "kestää".
on mennyt paniikkiin näin raskauden aikana siitä, että mies voikin yht'äkkiä lähteä, ja ap jäädä yksin tulevan lapsen kanssa. Siksi yrittää sitoa miestä kihlauksella, että olisi vaikeampi lähteä. Kyllä se mies lähtee, jos haluaa - on kihloissa tai ei.
Mitäpä, jos nyt rauhoittuisit etkä painostaisi koko ajan tuolla kihlauksella? Mitä enemmän sitä teet sitä vähemmän se miestä kiinnostaa. Anna ajan kulua, ja katso mitä tapahtuu.
Arvostaisin suuresti, jos te ketkä vaivaudutte kommentoimaan vaivautuisitte myös lukemaan koko viestiketjun ja sisäistämään sen. En jaksa täällä toitotella jo kertaalleen sanottuja asioita. Mielestäni kihloihin voi ihan hyvin mennä olematta täysin varma naimisiinmenosta. En painosta miestäni, enkä ole paniikissa. Ihan vain omaa rakkauttani haluaisin olla kihloissa.
Kihlaus on sopimus naimisiin menosta. Ei ole mahdollista kihlautua ilman, että aikoo naimisiin. Jos sanoo menevänsä kihloihin muttei aio naimisiin, puhuu paskaa.