Ihan käsittämätöntä, miten helposti googlaamalla selviää perhesurmassa kuolleiden nimet.

mihin yhdistyksiin on kuulunut tai mitä kouluja käynyt. Eihän se ole mitään arkaluontoista tietoa. Jokainen itse harkitsee millaisia kuvia tms. laittaa nettiin. Ja tässä tapauksessahan uhrin isä kirjoitti itse asiasta blogissaan.

Itselläni esim. on nimi, jota ei ole kellään muulla maailmassa. Jos googlaan sitä, mitään ei löydy. Ei mitään. Olen itse järjestänyt näin ja varjelen yksityisyyttäni jatkossakin.

Niin vaihdan oman nimeni samaksi. Suomen viranomaisilta ei edes kysytä.

mutta lisäksi ihmiset kertoilevat vapaaehtoisesti asioistaan blogeissa, koulukavereissa, facebookissa jne. Se on jokaisen oma valinta. Itse en laita yhtään mitään yksityiselämästäni kaiken maailman ihmeteltäväksi. En saisi siitä mitään iloa.

Itselläni esim. on nimi, jota ei ole kellään muulla maailmassa. Jos googlaan sitä, mitään ei löydy. Ei mitään. Olen itse järjestänyt näin ja varjelen yksityisyyttäni jatkossakin.

valmistunut yliopistosta? Tai olet vaihtanut sen jälkeen nimeä. Opinnäytetöiden nimekkeet ja tekijät tuppaavat löytymään googlaamalla.

Jo Ruotsissa löytyy kaikkien tiedot ilmaiseksi netistä, osoitetiedot, syntymäaika, siviilisääty.

Yhdysvalloissa löytyy vielä enemmän tietoa, puhelinnumerot, osoitteet, iät, lähisukulaiset, aiemmat osoitteet, asunnon pinta-ala ja huoneluku jne.

Muutaman dollarin maksun maksamalla saa tietoon rikosrekisterin, varallisuuden ym. tietoa.

lasteni kuvia Facebookiin, en pidä blogia, en käytä omaa nimeäni nettikeskusteluissa ja olen tarkka yksityisyydestäni.

Silti puhelinnumeroni ja osoitetietoni löytyvät esim. Eniro-haulla (koska nimi on myös puhelinluettelossa). Ja samasta osoitteesta sitten löytyy kolmen lapsen kännykkäliittymät, joten lastenkin nimet selviävät. Samalla voi kätevästi googlata mieheni nimen. Ja kun googlaa sitten nimeni, näkee Facebook-profiilikuvani ja nimeni, jonka perässä on tyttönimeni.

Ja tyttönimeä googlailemalla löytyy vanhempani, veljeni (koska harvinainen sukunimi). Ja isäni työpaikka. Ja kas, löytyy vanhempieni haastattelu Iltalehdestä eläkkeelle jäämisen iloista. Ja siellä maininta myös tyttären, eli minun, ammatista. Ja kun se on selvillä, googlaamalla löytyy myös työpaikkani.

Ja niin edelleen ja niin edelleen.. Ja kaikki lähti siitä, että nimeni on puhelinluettelossa..

ja pitää tilata erikseen. Virkatodistuksen tiedot ovat myös paljon suppeammat. Yhdysvalloissa kaiken tiedon saa samassa profiilissa.

Virkatodistuksen saa kenestä tahansa kun keksii sopivan perustelun. Tuomioistuimista saa tuomiolauselmat sähköpostitse. Jne.

"Miten voit olla varma että kenelläkään maailmassa ei ole samaa nimeä? "



mutta, minullakin on nimi, jota ei kellään muulla ole. Etunimeni on ulkomaalainen ja sukunimeni niin erikoinen suomalainen, että sitä ei voi olla pohjoismaiden ulkopuolella. Koska kaltaistani yhdistelmää ei löydy Suomesta, ei sitä löydy muualtakaan. :)

mutta lisäksi ihmiset kertoilevat vapaaehtoisesti asioistaan blogeissa, koulukavereissa, facebookissa jne. Se on jokaisen oma valinta. Itse en laita yhtään mitään yksityiselämästäni kaiken maailman ihmeteltäväksi. En saisi siitä mitään iloa.

Itselläni esim. on nimi, jota ei ole kellään muulla maailmassa. Jos googlaan sitä, mitään ei löydy. Ei mitään. Olen itse järjestänyt näin ja varjelen yksityisyyttäni jatkossakin.

valmistunut yliopistosta? Tai olet vaihtanut sen jälkeen nimeä. Opinnäytetöiden nimekkeet ja tekijät tuppaavat löytymään googlaamalla.

Ihan oikeasti, löytyy ihan naurettavan paljon tietoa, jos vain haluaa hakea.



Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien ansiotulot saa googlaamalla, koska ne ilmoitetaan aina iltapäivälehdissä. Ja saa ne pienempituloistenkin tulot selville noin vain.

niin miksi pitää kertoa? Aina niitä tietoja voi joku käyttää johonkin kenkkumaiseen.

Bulevardin tapauksessa naisen isä teki mielestäni ajattelemattomasti, kun meni ensijärkytyksessä bloggaamaan. Varmaan moni rukoili hänen pyyntönsä mukaisesti, mutta suurin osa lukijoista tyydytti vain uteliaisuuttaan. Olisi ne esirukoilijat voinut värvätä muullakin tavalla.

mihin yhdistyksiin on kuulunut tai mitä kouluja käynyt. Eihän se ole mitään arkaluontoista tietoa. Jokainen itse harkitsee millaisia kuvia tms. laittaa nettiin. Ja tässä tapauksessahan uhrin isä kirjoitti itse asiasta blogissaan.

Suomalaisia sukunimiä löytyy yllättävänkin erikoisista paikoista.

Lisäksi moni suomalainen sukunimi on monissa maissa myös paikallisena nimenä.

"Miten voit olla varma että kenelläkään maailmassa ei ole samaa nimeä? "

mutta, minullakin on nimi, jota ei kellään muulla ole. Etunimeni on ulkomaalainen ja sukunimeni niin erikoinen suomalainen, että sitä ei voi olla pohjoismaiden ulkopuolella. Koska kaltaistani yhdistelmää ei löydy Suomesta, ei sitä löydy muualtakaan. :)

Ja?



Pyyntihinta ei ole myyntihinta, sillä hinnalla lähdetty tekemään kauppaa mutta kauppahinta voi olla eri.



Mitä sitten mitä facebookissa lukee? Sinnehän kaikki kirjoittaa mitä kirjoittaa. Kaikki me joskus kuollaan ja sillä selvä.



Mitä väliä sillä on mitä kirjoittaa ennen jotain elämänmullistusta? Kun sinulla on 2 kaunista lasta ja sitten tapahtuu joku onnettomuus vaikka jossa toinen lapsistasi kuolee niin se on nyt elettyä elämää.



Miksi sensuuri iskisi onnettomuuden jälkeen?

Fakta on kuitenkin että juuri tälle naiselle kävi näin. Kyllähän sen naapurit ja suku tietää, ei se ole mitään sellaista tietoa jota ei saisi kertoa.



Vaikka asuisi vuokralla jossakin niin mitä sitten paljonko siinä vuokra on?

Jos se kiinnostaa sinua niin se kiinnostaa sinua. Minua se ei kiinnosta miten kuollut ihminen on maksanut asumisestaan ja mitä on lainaa tai mitä on vakuutuksia.

nimeke ja tekijä ovat netissä. Itse työtä ei välttämättä ole. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat netissä ja niissä mainitaan hyväksytyt opinnäytetyöt tekijöineen. Myös laitoskirjastoissa olevat opinnäytetyöt näkyvät netissä, kun menee kirjastojen hakukoneisiin.

nimeke ja tekijä ovat netissä. Itse työtä ei välttämättä ole. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat netissä ja niissä mainitaan hyväksytyt opinnäytetyöt tekijöineen. Myös laitoskirjastoissa olevat opinnäytetyöt näkyvät netissä, kun menee kirjastojen hakukoneisiin.

Murhainfossa oli esim. linkki sivulle, josta löytyi tämän naisen opinnäytetyön aihe, vuosi jne. tiedot.

Lisäksi itselläni ainakin googlettamalla löytyy mun työn kautta tehtyjä juttuja ja yhteysietoja, jopa muutama lehtijuttu.

Eipä se toisaalta mua niin kauheasti haittaa, kaikki on ihan asiallista kamaa. FB profiili löytyy googlessa, siitä käy ilmi mun nimi ja kuva, ei mitään muuta.

Suomalaisia sukunimiä löytyy yllättävänkin erikoisista paikoista.

Lisäksi moni suomalainen sukunimi on monissa maissa myös paikallisena nimenä.

"Miten voit olla varma että kenelläkään maailmassa ei ole samaa nimeä? "

mutta, minullakin on nimi, jota ei kellään muulla ole. Etunimeni on ulkomaalainen ja sukunimeni niin erikoinen suomalainen, että sitä ei voi olla pohjoismaiden ulkopuolella. Koska kaltaistani yhdistelmää ei löydy Suomesta, ei sitä löydy muualtakaan. :)

sä vänkäät. En ole kumpikaan noista, mutta mulla samoin "ulkomaalainen" etunimi ja sukunimi, jossa kaksi suomenkielistä sanaa. Menee kuule aika pieneksi todennäköisyys, että löytyisi samaa nimeä :D Ei meidän sukunimeä ole Suomessakaan kuin muutama.

Mä tosin löydyn googlella. Olen julkisessa ammatissa, joten paljon löytyy.

Miten te pystytte tonkimaan näitä? Itellä menee yöunet jo pelkästään jostain uutisen lukemisesta lehdestä, missä ei kerrota lasten ikää eikä mitään.



Viime syksynä oli joku video netissä, jossa näkyi miten kaksi autoa ajoi pari vuotiaan pikkutytön päälle, eivätkä pysähtyneet auttamaan. Jouduin menemään psykiatrille juttelemaan tuosta, kun mielikuvasta ei päässyt millään eroon ja alkoi pää hajota.



En tosiaan halua tietää näistä yhtään enempää. Roskalehdistökin voisi vähän miettiä mikä tieto on kaikille tarpeellista.

Miten te pystytte tonkimaan näitä? Itellä menee yöunet jo pelkästään jostain uutisen lukemisesta lehdestä, missä ei kerrota lasten ikää eikä mitään.

Sama täällä. Ja jos sitten jostain näen ne lasten iät, niinkuin tässä tapauksessa olen nähnyt, niin aina vaan kamalammaksi menee.

Ja että menit mainitsemaan sen yliajojutun, en edes katsonut sitä videota koskaan mutta ahdisti ihan hirveästi.

Ehkä jotkut kokevat että ahdistus helpottaa kun sitä lisää sietokyvyn rajoille asti, ja tästä syystä möyrivät yksityiskohdissa?

Miten te pystytte tonkimaan näitä? Itellä menee yöunet jo pelkästään jostain uutisen lukemisesta lehdestä, missä ei kerrota lasten ikää eikä mitään.

Sama täällä. Ja jos sitten jostain näen ne lasten iät, niinkuin tässä tapauksessa olen nähnyt, niin aina vaan kamalammaksi menee.

Ja että menit mainitsemaan sen yliajojutun, en edes katsonut sitä videota koskaan mutta ahdisti ihan hirveästi.

Ehkä jotkut kokevat että ahdistus helpottaa kun sitä lisää sietokyvyn rajoille asti, ja tästä syystä möyrivät yksityiskohdissa?

Ettekä yhtään toivoneet tämän keskustelun avatessanne, että joku olisi tännekin tuonut niitä tietoja, joita googlettamalla ovat löytäneet?

Just.

Sama minulla. Sukunimeni on ulkomaalainen ja harvinainen jopa siellä mistä mieheni on kotoisin. Etunimeni on perus suomalainen naisen nimi (joskin yhdistelmä nimi), jota ei muissa kielissä ole. Suomessa on sukunimeäni vain 3 ja tuskin muualta maailmasta samaa yhdistelmänimeä löytyy

"Miten voit olla varma että kenelläkään maailmassa ei ole samaa nimeä? "

mutta, minullakin on nimi, jota ei kellään muulla ole. Etunimeni on ulkomaalainen ja sukunimeni niin erikoinen suomalainen, että sitä ei voi olla pohjoismaiden ulkopuolella. Koska kaltaistani yhdistelmää ei löydy Suomesta, ei sitä löydy muualtakaan. :)

Miten te pystytte tonkimaan näitä? Itellä menee yöunet jo pelkästään jostain uutisen lukemisesta lehdestä, missä ei kerrota lasten ikää eikä mitään.

Sama täällä. Ja jos sitten jostain näen ne lasten iät, niinkuin tässä tapauksessa olen nähnyt, niin aina vaan kamalammaksi menee.

Ja että menit mainitsemaan sen yliajojutun, en edes katsonut sitä videota koskaan mutta ahdisti ihan hirveästi.

Ehkä jotkut kokevat että ahdistus helpottaa kun sitä lisää sietokyvyn rajoille asti, ja tästä syystä möyrivät yksityiskohdissa?

Ettekä yhtään toivoneet tämän keskustelun avatessanne, että joku olisi tännekin tuonut niitä tietoja, joita googlettamalla ovat löytäneet?

Just.

Miksi pitää kaikkeen kommentoida niin ilkeästi? En ole lukenut tätä ketjua niin tarkasti ja tiedän ettei tänne voi liittää suoraan esimerkiksi kuvia, jotka ovat itselleni ne pahin kaikesta. Mitään linkkejä en todellakaan tästä asiasta aio klikkailla, enkä nyt varmaan enempää osallistu tähänkään keskusteluun. Tulin vain ihmettelemään, mutta jatkakaa toki.

Kaikille ei tule samanlaista reaktiota samoista asioista. Riippuu niin elämäntilanteesta, mikä järkyttää oikein syvältä ja mikä on sellaista perusjärkyttävää.