Jos otat äitilasit pois silmiltäsi, ovatko lapsesi kauniita?
Kommentit (59)
Molemmat pieniä laiheliineja vaaleinen hiuksineen, poikia siis. Nuoremmalla, 1-vuotiaana vielä suloiset hörökorvat =)
Söpöjähän ne ovat, verrattuna isoihin korstoihin...
Jos äiti kokee, että oma lapsi on keltaposkinen, sameasilmäinen ja kaksoisleukainen rumilus, niin lapsen huono itsetunto on taattu. Jokaisesta lapsesta löytyy jotain kaunista, kukas sen huomaisi ellei oma äiti? ärsyyntynyt tarhatäti
Ja fiksuna myös. Vanhempien kuuluukin olla sitä mieltä, että omalle kohdalle on sattunut hyperälykkäitä ja kauniita lapsia :).
Pojat perivät kauneuden sattumanvaraisesti kun taas tyttöihin iskee ne kauneimmat piirteet.Näin ei tietenkään ole aina,mutta kaunis poika onkin aarre.
Kyllä voin ihan rehellisesti sanoa, että reilun vuoden ikäinen poikani on kaunis. Perusteluina esim.
-Tuuhea, kaunis tukka, joka on kasvanut niin hyvin että on saatu parturissa leikattua tosi siistiksi.
-Symmetriset, sopusuhtaiset piirteet.
-Suuret silmät ja tuuheat ripset.
-Virheetön vauvaiho.
-Hoikka vartalo.
-Hymyileväinen, iloinen persoonallisuus.
Eli on varmaankin aika tavallisen suomalaisen näköinen, mutta söpö.
Ja ei ole tosiaan vain mun mielipide. Eikä edes pelkästään sukulaistenkaan.
Ihan ventovieraatkin kaupungilla tulevat kehumaan. Kuopusta vähän turhankin usein.
mutta miellyttävän näköiset pojat. Isommalla vaaleat hiukset, tasaiset kasvot, suuret silmät ja pitkät tummat silmäripset (hauska kontrasti muuhun vaaleaan olemukseen). kasvoissa ja muuallakaan kropassa ei ole ns. virheitä (ei esim. hörökorvia, ei mulkosilmiä) lisäksi on sellainen komea ja sopusuhtainen urheilullinen vartalo, tosi hyvä ryhti ja kaikinpuolin huomiota herättävä ekaluokkalaiseksi. Uskon, että tulee todella komea mies ;)
Nuorempi onkin sitten punapää. Omalla tavallaan siis söpö, mutta vaalea läpikuultava ja herkästi punoittava iho, vaaleat kulmakarvat ja ripset tekevät sellaiseksi hailakaksi olemuksen. Silmätkin ovat enemmän tihruiset kuin isommalla pojalla. Punapäätä on enemmän ihasteltu ventovieraiden taholta, mutta tuskin siinä kyse on ollut kauneudesta ;)
Hymykuopat on molemmilla ja hymyillessään ovat molemman todella suloisia :) ...niin kai kaikki lapset ;)
Esikoisella kauniit, sirot kasvot, heleä iho, söötti pieni nenä, vihertävät kauniin muotoiset silmät.
Toisella pyöreät kasvot, suora söpö nenä ja kauniit, silmät pitkillä ripsillä.
Ilman äitilaseja kun katsoo lapsiaan niin yksi ei tosiaan ehkä niin komea ole. Mutrusuu joka aina hieman auki, ärtyisä katse ja aina vähän räkää poskella.
Meille vanhemmille ne on kauniita kuitenkin kaikki ja niin erinäköisiä vaikka samoista vanhemmista tulleetkin! :)
(muiden mielestä ovat tai muut ovat vain kohteliaita :)) Mielestäni ovat kauneimmillaan sanottuna persoonallisia nuo jälkeläiseni
kun en ehkä täysin pysty "ottamaan äitilaseja pois silmiltä". Ei varmaankaan mikään tavattoman erityisen kaunis mutta aika nätti kuitenkin. Lapsi on nyt lähes 3v.
Kauneus tulee isän puolelta - isä on huomiotaherättävän komea ja anoppi kaunis, itse olen tavis. Lapsissa on molempien piirteitä, onnistuneena yhdistelmänä :)
Omasta mielestäni lapsi on kyllä söpö, mutta välillä ihan vanhan, pahasti kaljuuntuneen ukon eli ruman näköinen. Ikää pojalla on reilu vuosi. Tuntemattomat sitten kehuvat, että hänellä on niin kauniit kasvonpiirteet, että voisi olla tyttö. Osa on jopa sanonut tytöksi heti kättelyssä.
se mitä yksi pitää kauniina, niin toisen mielestä se voi olla kamala.
faktaa.
Aikuista poikaa. Ne, ketkä olivat lapsena söpöimmät , jäävät nyt kolmannen varjoon. Hänestä tuli komein mies. Kaikki pitkiä, tummia, upeita. Nuorimmalla paljon luomia kasvoissa, se heikentää omasta mielestään ulkonäköä.
Jos äiti kokee, että oma lapsi on keltaposkinen, sameasilmäinen ja kaksoisleukainen rumilus, niin lapsen huono itsetunto on taattu. Jokaisesta lapsesta löytyy jotain kaunista, kukas sen huomaisi ellei oma äiti?
ärsyyntynyt tarhatäti
ole pakko ulkonäön varaan rakentaa. Minä olen tuon objektiivisesti arvioiden ruman lapsen äiti. En toki häntä rumaksi sano enkä edes ilman erityistä "äitilasien poisottoa" häntä jatkuvasti rumana näe. Mutta en kyllä myöskään ala valehdella että hän on kovin kaunis jos häntä kiusataan taas koulussa ulkonäöstään. Vaan keskityn siihen että sellaisilla asioilla ei ole niin väliä ja siihen missä hän on hyvä.
Olen itse myös oikeasti rivon ruma ihminen, lihavakin vielä luonnonrumien piirteiden lisäksi. Minulla ei silti ole yhtään huono itsetunto enkä edes haluaisi olla kauniimpi - mitä minä sillä tekisin? Minun itsetuntoni tulee vaativassa ammatissani pärjäämisestä, luottamuksesta omaan henkiseen puoleen, vakaaseen uskomukseen että kaikissa ihmisissä on hyvää ja että heillä on yhtäsuuri olemisen ja itsekunnioituksen oikeus riippumatta siitä mitkä heidän hyvät puolensa ovat (ulkoisia vai sisäisiä vai molempia).
sanoneet, että onpas nätti tyttö. Todennäköisesti sirot piirteet sekä pitkät mustat silmäripset & kirkkaan väriset kauniit silmät saa sen aikaan. Vielä kun tietyllä tavalla leikkaa hiukset niin hyvät puolet korostuu ja aurinkoinen ilme vain kaunistaa entisestään. Osaa kyllä tosin olla melkoinen pörröpääpeikkokin.
3 v. poikaa ei voi sanoa hyvällä tahdollakaan kauniiksi. On perinteisen suomalaisen maalaistollukan näköinen, mutta aurinkoinen hymy, pitkät mustat silmäripset ja pellavapää antaa aika paljon anteeksi muusta "rumuudesta".
Siitä tulee joku auervaara joka pärjää ulkonäöllään ja supliikilla luonteellaan. Eskarissa jo tytöt tappelee siitä.
Keskimmäinen on nappisilmäinen pullukka, joten se on sellainen suloinen lapsi, mutta en tiedä tuleeko siitä aikuisena kaunista. Valtavat ripset hänellä on ja isot ruskeat silmät.
Näytää pahasti minulta.
Nuorin on sellainen tihrusilmäinen, pehmeä ja lämmin. Näyttää isältään, joka taan on ihan komea ja raamikas. En siis tiedä hänestäkään mitä siitä tulee. Ihan perusvauvalta näyttää nyt.
Kummallakin on kaunis luusto, suht isot silmät ja valloittavat hymy.
pojat ovat komeita. Tytär taas on... huoh... ei se ruma ole, mutta ei kyllä voi kauniiksikaan sanoa. Ei ole luonteeltaan myöskään helpoimmasta päästä, eikä vaikuta olevan mikään penaalin terävin kynä. Minkäs teet: siskoni luonne + mieheni nenä.
Vanhin tosin ei ole aina ollut, mutta tyttö on puhjennut kukkaan teini-iässä. Keskimmäinen (poika) on aina ollut älyttömän suloinen ja tää pienin myös (poika). Ei nyt sinänsä kauniita, mutta todella suloisia.
Ja olet oikeassa, kaikki ihmiset ovat kauniita omalla tavallaan :)
Mulla tosin lapsista yksi on ns häikäisevän kaunis, hänen kanssaan on huvittava liikkua kun ei itse sitä edes hahmota :). Nyt on jo yli kaksikymppinen, eli ihan aikuinen. Pari vuotta sitten hihittelin sisäisesti kun isosisko lähti pikkusiskon ja minun seuraksi uimahalliin. Lastenaltaassa olevilta miehiltä liki hukkuivat lapset ;-) kun meni hetkeksi keskittymiskyky. Tytär ei ole isorintainen tms, jos se nyt tuli tuosta ekana mieleen, vaan sellainen gasellimainen otus, klassisen kaunis, urheilua kilpatasolla harrastanut, lihaksikas ihminen.