Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
olen oikeasti ollut aina itsekäs äiti ja lopputulos on,
11.04.2012 |
että kaikki lapseni ovat tasapainoisia, onnellisen oloisia, reippaita, avoimia ja meillä on läheisest välit!
Koko äitiysurani ajan olen istunut iltaa milloin huvittaa (ei kuitenkaan ole koko aikaa huvittanut), harrastanut, shoppaillut(muutakin kun lastenvaatteita), tavannut ystäviä, käynyt matkoilla, tehnyt työtä ja kuherrellut mieheni kanssa.
En juurikaan ole ollut pahantuulinen, kiukutellut, mököttänyt tai valittanut mistään.
En ole uhrautunut missään kenenkään takia...ah,tätä itsekkyyttä ranskalaiseen malliin!
Eikä mieleenkään olisi tullut kysyä olenko huono äiti! Tiedän, että olen loistava ja omilleni paras! Ja aidosti nauttinut joka hetkestä kotona ja muuallakin. Mieskin pysynyt samana ja liitto hyvänä...
Kommentit (32)
älyttömän typeräähän on tehdä niitä lapsia jos ei ole turvaverkkoa ja sitten kitistä kateellisena kun ei pääse mihinkään. Lapsethan siitä kärsii... Lapsihan tarvitsee useita turvallisia aikuisia elämäänsä ja kyllä ne kaikkein tasapainoisempia on, joilla on muitakin hoitajia ollut kuin isä ja äiti. Sori jos kivistää, mutta näin se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"sain" ihanan 60- vuotiaan mummun joka mm. leipoi tytön kanssa joka päivä viikon ajan ja pelasi poikani kanssa jalkapalloa:)
Vuosi sitten laitoimme Kaupan seinälle työhakemuksen ja pyysimme sähköpostiin esittelyitä. löytyi 19- vuotias musiikkia harrastava poika. Oikein mukava. Hoitaa lapsiamme sovitusti eikä ole edes kallis:)
Ja tukiverkko voi äkkiä kuolla, kadota tai muuttaa. Sulaa hulluutta on laskea tukiverkon varaan!!! Itse lapset on huolehdittava, aina!
T. Tukiverkoton suuperheen äiti
En usko että paras tapa kasvattaa lasta on tehdä hänestä koko maailman napa, jonka ympärillä vanhemmat ja joskus isovanhemmatkin pyörii. Joillakin menee se lapsen ehdoilla eläminenkin liian pitkälle. Veikkaan että kasvaa itsekeskeisiä lapsia niin.
Ja tukiverkko voi äkkiä kuolla, kadota tai muuttaa. Sulaa hulluutta on laskea tukiverkon varaan!!! Itse lapset on huolehdittava, aina!
T. Tukiverkoton suuperheen äiti
kehtaatkin vielä olla suurperheellinen, sillä mitäs jos itse kuolet! Sitten jää liuta orpoja yhteiskunnan elätiksi! Eli saivartelua tuo koko viestisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen uhrautunut ja olen myös ollut itsekäs! Olin pitkään kotiäiti enkä ensimmäiseen 10 vuoteen ollut juurikaan erossa lapsistani!! Olisin kyllä mielelläni ollut joskus tai useinkin. Mieskin oli joka viikko poissa työmatkoillaan ja muuten teki pitkää päivää! Eipä ollut hoitopaikkoja kun sukulaisetkin kaukana. Kun lapset isompia aloin olla itsekäs omille tarpeilleni jonkin verran!
Ja mitä minä sain kun lapset nyt aikuisia? Rakkaita, rakkaita, ihania, mukavia ja niin välittäviä meistä vanhemmista. Hyvällä itsetunnollaan menestyvät työelämässä ja opiskeluissa. Avioliittonsakin onnistuneita ja heidän puolisonsa meille mieluisia!
Kysyisin sulta ap onko ukkosi paikannut puutteitasi? Entä isovanhemmat? Onko lapsesi sanoneet tykkäävänsä sinusta?
Olen kuitenkin iloinen puolestasi ap sillä varmasti olet välittänyt lapsistasi kovastikin ja ollut henkisesti läsnä silloin kun olet tavannut=D lapsiasi!
Ja 6 odota, ihana palkkasi odottaa jos jaksat olla myönteinen ja leikkisä lastesi kanssa!! Virheitä saa tehdä mutta eteenpäin on mentävä eikä vanhempien väliset -jutut saa olla lasten arkea!
Olen sitä mieltä, ettei mikään ole parempaa kuin lämmin hyvä perhe! Ei niin mikään tavara tai raha korvaa tätä ja tuossahan tuo rakas miehenikin on yhä vierelläni, jonka aamuinen suukko poskea hivelee!
Jos siis molemmat vanhemmat kuolee.
Ja meitä on kaksi vanhempaa, ja sen verran muhevat henkivakuuukset että niillä rahoilla yhteiskunta saisi lapset hoidettua, SINUN kukkarollasi ei kukaan ole vierailemassa: )
T. Suuperheen tukiverkoton äiti. Taitaa joitain yksilapsia nyppiä kun tarttevat tukiverkon apua päivittäin. Onhan siinä kontrastia kun joku jaksaa hoitaa suurerheen ilman tukiverkostoa.
Ja teen tasan tarkkaan niin monta lasta kuin haluan, itse ne elätänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo kahden viikon lapseton kuherteluloma tähän keskusteluun tuli, ei aloittajan viestistä ainakaan.
Ei meilläkään ole ollut tukiverkkoja, mutta rahalla on saanut hyviä hoitajia. Tosin meillä on vain yksi lapsi, mutta en ole kokenut uhrautuneeni eikä lapsi ole rasittanut, vaan lapsen kanssa ollut hienoa aikaa. Mutta mieheni on hoitanut tasapuolisesti lasta, joten minulla on ollut riittävästi aikaa itselleni. Useimmiten olen matkustellut lapsen kanssa, tai koko perhe yhdessä, mutta olen mennyt ihan yksinkin (tai siis ystävien tai siskojen kanssa). Ja emme ole rikkaita, mutta se on mitä arvostaa. Ei ole isoa omakotitaloa, kallista autoa tai kalliita sisutusratkaisuja. Mielummin maksan palveluista ja mukavasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen uhrautunut ja olen myös ollut itsekäs! Olin pitkään kotiäiti enkä ensimmäiseen 10 vuoteen ollut juurikaan erossa lapsistani!! Olisin kyllä mielelläni ollut joskus tai useinkin. Mieskin oli joka viikko poissa työmatkoillaan ja muuten teki pitkää päivää! Eipä ollut hoitopaikkoja kun sukulaisetkin kaukana. Kun lapset isompia aloin olla itsekäs omille tarpeilleni jonkin verran!
Ja mitä minä sain kun lapset nyt aikuisia? Rakkaita, rakkaita, ihania, mukavia ja niin välittäviä meistä vanhemmista. Hyvällä itsetunnollaan menestyvät työelämässä ja opiskeluissa. Avioliittonsakin onnistuneita ja heidän puolisonsa meille mieluisia!
Kysyisin sulta ap onko ukkosi paikannut puutteitasi? Entä isovanhemmat? Onko lapsesi sanoneet tykkäävänsä sinusta?
Olen kuitenkin iloinen puolestasi ap sillä varmasti olet välittänyt lapsistasi kovastikin ja ollut henkisesti läsnä silloin kun olet tavannut=D lapsiasi!
Ja 6 odota, ihana palkkasi odottaa jos jaksat olla myönteinen ja leikkisä lastesi kanssa!! Virheitä saa tehdä mutta eteenpäin on mentävä eikä vanhempien väliset -jutut saa olla lasten arkea!
Olen sitä mieltä, ettei mikään ole parempaa kuin lämmin hyvä perhe! Ei niin mikään tavara tai raha korvaa tätä ja tuossahan tuo rakas miehenikin on yhä vierelläni, jonka aamuinen suukko poskea hivelee!
minua ei ole kukaan koskaan paikannut, ei mies tai muu. Ja olen tavannut lapsiani ihan siinä missä kuka tahansa muukin äiti, mutta totta on, että olen aina ollut henkisesti läsnä. Jos taas haluan juoda sen kahvini rauhassa olen myös tehnyt sen. Ja lapseni eivät ole sanoneet tykkäävänsä minusta, mutta rakastavansa kylläkin.
[/quote]
minua ei ole kukaan koskaan paikannut, ei mies tai muu. Ja olen tavannut lapsiani ihan siinä missä kuka tahansa muukin äiti, mutta totta on, että olen aina ollut henkisesti läsnä. Jos taas haluan juoda sen kahvini rauhassa olen myös tehnyt sen. Ja lapseni eivät ole sanoneet tykkäävänsä minusta, mutta rakastavansa kylläkin.
[/quote]
kun se MINÄ ottaa vallan menevät lapset jonkun muun luokse!! Etkö ole huomannut miehesi osuutta tai isovanhempien osuutta? Miksi et kerro heistä mitään? Ei silti on vain hyvä jos on se pieni kylä kasvattamassa lapsia ja äidillä on kuitenkin se ote lapsiinsa!!!
Alue: Aihe vapaa
Kerros nyt vielä miten tukiverkoton pääsee kahden viikon kuhertelulomalle?
Mll hoitajat on 15 v koululaisia ja pärjää max pari tuntia kerrallaan. Ja eivät hoida yli kolmea lasta ollenaan.
Jos saisin mummon hoitamaan maksaisin vaika 100e tunti.