Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monet vähättelee akateemisuutta?
11.04.2012 |
'sehän ei tarvi muuta kuin perslihaksia'.
No niinpä. Kaikki ei selviä edes peruskoulusta. Ja about puolet ikäluokasta menee nykyään lukioon ja siitä joukosta moniko pääsee yliopistoon? Alle puolet? Ja niistäkään kaikki ei valmistu ikinä.
Tarvitaan todella älliä ja motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä kahlata tämä kaikki läpi.
En nyt sano, etteikö voisi elää hyvän ja onnellisen elämän vaikka ei akateeminen olisikaan, mutta onhan ne nyt sentään saavutus niille jotka sinnne asti on päässeet!
Kommentit (70)
[iPuuttuuko sinulta kirjaimia näppäimistöstä?
[/quote]
lapsi irrottanut sen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se jaksoi koko ajan hokea ettei minusta tule yhtään sen parempi ihminen tai olen ihan samanlaine kuin muut, ja ettei kannata luulla mitään itsestään. Ja oli kateellinen opiskelukavereistani ym.
En jaksanut sitä mollaamista ja hänen alemmuuden tunnetta kovinkaan pitkään =(
"Akateemiset" eivät osaa mitään käytännön juttuja. Aivan liikaa teoriaa ja tietoa löytyy pääkopasta mutta sitten kun pitäisi esim. auton rengas vaihtaa tms. hommaa tehdä käsillä niin näkee miten haparoiva on ote työkaluista kun aiemmin ei ole työkaluja käyttänyt. Miten sellaista ihmistä voi kunnioittaa? Käden varmuus ihan kateissa. Lukijatyypeiltä puuttuvat jämäkkyys, ruumiinkuri ja käden taidot. Lääkärit ja kirurgit ovat ehkä poikkeuksia.
Kaikki paitsi purj... eikun siis renkaiden vaihto on turhaa.
ja edelleen olen sitä mieltä, että yliopistotouhut ja "akateemisuus" ovat ihan pelleilyä.
Maisteritutkinto ei ole sana.
ja edelleen olen sitä mieltä, että yliopistotouhut ja "akateemisuus" ovat ihan pelleilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja edelleen olen sitä mieltä, että yliopistotouhut ja "akateemisuus" ovat ihan pelleilyä.
mutta suurimmalle osalle ihan ylivoimaista.
Siinä ei siis ole mitään kummallista ja mitään mitä pitäisi hirveästi hehkuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten kukaan tulee "akateemiseksi" kun lueskelee vähän kirjoja, opettelee tärppejä ja käy vastailemassa tentteihin?
t. kakkonen
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan korkeasti koulutetuksi luetaan henkilö, joka on suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska joka kolmas suomalainen on korkeastikoulutettu Siinä ei siis ole mitään kummallista ja mitään mitä pitäisi hirveästi hehkuttaa.
Korkeastikoulutettu ei tosin tarkoita samaa kuin ap:n tarkoittama yliopistotutkinto/akateemisuus.
miten kukaan tulee "akateemiseksi" kun lueskelee vähän kirjoja, opettelee tärppejä ja käy vastailemassa tentteihin?
t. kakkonen
t. DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta motivaatiota todellakin tarvitaan. Useimmilla tieto- ja taito-orientoituneilla opiskelijoilla tulee vakavia motivaatio-ongelmia juuri opintojen typeryyden takia, ja valmistuminen jää juuri sen takia haaveeksi. Mitä vanhempi opiskelija, sitä vaikeampaa on motivoida itsensä opiskelemaan opinnoissa saavutettavien todellisten hyötyjen eli tiedon ja ymmmärryksen takia (koska niitä ei juuri ole tarjolla). Vanhemmat opiskelijat taas voivat olla motivoituneempia tekemään tutkintonsa valmiiksi pelkästään välineellisistä syistä, eli siksi että saavat sen paperin, jolla saattaa työpaikkakin irrota.
Ei maisterin tutkinto vielä akateemiseksi tee. Sen nyt saa ihan vasemmalla kädellä töiden ohessa.
Väitöstyö onkin sitten asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähättely johtuu siitä, että joillakin on ihan hirveä tarve päteä. Jos maisterin tutkinto on elämän suurin meriitti, on ihan hyvä pitää suu supussa. Jos on suurempia meriittejä, niin kehuskele sitten nillä. Jos olet oikeasti hyvä, ei tarvitse kerskua.
Koomista, että niin monet tuntuvat kaipaavan sitä, että peruselämää elämällä saa kehuja ja ylistystä.
t. KTM
ps. tiedän, ettei maisterin tutkinto ole helppo kaikille. Tiedän myös, että tukkirekan ajaminen metsätiellä ei onnistu kaikilta. Tiedän, että moni maisteri epäonnistuu elämässään muuten - esim. alkoholisoituu jne.
Lue itseksesi kirjat ja käy tenttimässä. Tosi hienoa opiskelua.
Poikkeuksia tästä tosin on, esim. lääkis.
että omasta ei-akateemisesta itsestä tuntuisi paremmalta. Vedotaan siihen, että akateeminen on teoreettinen eikä käytännöllinen, peukalo keskellä kämmentä-tunari kun itsellä taas on käytännön taitoa ja järkeä läjäpäin.
Akateemiset itsensä vähättelijät taas ovat näitä empaattisia ja sympaattisia kaikenymmärtäjiä ja -sietäjiä, jotka pyyhkisivät jalkansakin itseensä, jos voisivat :P
Monet ihmiset ja tietyt piirit pitävät vain akateemisuutta jonain "korkeampana ja parempana", muita katsotaan nenänvartta pitkin...
että omasta ei-akateemisesta itsestä tuntuisi paremmalta. Vedotaan siihen, että akateeminen on teoreettinen eikä käytännöllinen, peukalo keskellä kämmentä-tunari kun itsellä taas on käytännön taitoa ja järkeä läjäpäin.
Akateemiset itsensä vähättelijät taas ovat näitä empaattisia ja sympaattisia kaikenymmärtäjiä ja -sietäjiä, jotka pyyhkisivät jalkansakin itseensä, jos voisivat :P
Kyllä akateemisen ihmisen haukut erottaa oikein hyvin 'kateellisten' kitinästä. Yleensä kriittisimpiä akateemisuuden arvostelijoita ovat ne, jotka ovat itse suorittaneet yliopistotutkinnon jollain hömppäalalla. Harvoin diplomi-insinöörit tai lääkärit opintojaan haukkuvat - vai oletko huomannut?
Minä olen humanisti, ja tunnen suuren määrän humanisteja, joiden mielestä opinnot olivat /c:stä. Se järkyttävä ajanhukka risoo vielä vuosien päästäkin.
Ei-koulutetut, siis ne kymppiluokan ja maksimissaan amiksen (jos sitäkään) hädin tuskin läpäisseet, kokevat tarvetta pönkittää omaa surkeaa elämäänsä vähättelemällä fiksumpia ja pidemmälle koulutettuja. Sehän on ihan perus-defenssi. Happamiksihan se kettukin sanoi pihlajanmarjoja kun ei niihin itse lyhyillä töppöjaloillaan yltänyt.
Mun sukuni on täynnä näitä kouluttamattomia besserwissereitä, joilla on jatkuva tarve haukkua ja arvostella "ikuisia opiskelijoita" ja "akateemisia kynäniskoja". Olisihan se nyt karmeaa tunnustaa, että ehkäpä se opiskelu onkin ihan kannattavaa pidemmällä tähtäimellä.
tai mitä hän osaa, asettaa meidät jossain mielessä eri asemaan. Minä humanistina pidän esim. lääkäreitä tai matemaatikkoja itseäni fiksumpina. Samalla tavoin uskon yleissivistykseni olevan parempi kuin perusduunarin. Kaikkien näiden kanssa tulen varmasti juttuun, mutta kieltämättä viihdyn enemmän hiukan koulutetuimpien kanssa.