Miten sanoa nätistä, etten tule miehen mummon hautajaisiin?

että tässä puhutaan miehen MUMMOSTA, ei äidistä. Jos kyse olisi miehen äidistä, olisi tilanne ikävä ja kinkkinen. Nyt ei mitään ongelmaa oikeasti ole. Enkä oikein jaksa uskoa, että suurimmalle osalle aikuisista ihmisistä isovanhemman, eli vanhuksen kuolema tulee niin suurena yllätyksenä ja järkytyksenä, että hautajaisiin tarvitsee ketään tukemaan. Enkä nyt vähättele, etteikö olisi surullista, tietenkin on. Mutta mies varmasti selviää yksin ja tärkeintä hänen on olla siellä oman vanhempansa tukena. Siis vainajan lapsen.



Minä olen seurustellut mieheni kanssa kuusi vuotta, lapsia ei ole. Mummoni asuvat reilu tunnin ajomatkan päässä, mutta ei mieheni ole mummojani nähnyt kuin ehkä kaksi-kolme kertaa. Miksi pitäisi? Enkä todella usko, että mieheni tulisi mummojeni hautajaisiin, vaikka mitään päällekkäisyyksiä ei olisikaan. Tuntemattoman ihmisen hautajaisiin?!

Eikä sun tarvi mitään sanoa, miehesi sanokoon kelle tarvii sanoa, että tulee sitten hautajaisiin yksin, kun sinä et päässyt. Ei kai sitä tarvitse kauheasti alkaa puimaan, miksi et.

Hämmästelen tällaisia näkemyksiä, etteikö ap:n tarvitsisi kohteliaasti ilmoittaa, että hän on jo varattu ko. viikonloppuna. Viiskymppiset nyt ovat juhlina vähän samantapaiset kuin vaikka häät, eli varmasti on pitänyt ilmoittaa jo ajat sitten, onko tulossa ja syy pitäisi olla aikamoinen force majeure, että voisi jättää väliin, koska on jo tarjoilut varattu jne.

Tulee tai on tulematta, ei siitä numeroa tarvitse tehdä. Jos näkee naamatusten, voi mainita, mutta muuten se on olankohautus, onko vai eikö. Näin se menee, vaikka nuoret miniät ehkä luulevat, että maailma pyörii heidän ympärillään. Olennaisempaa on, että poika pääsee isoäitinsä hautajaisiin.

minulle ole ollut ongelma olla mukana mieheni perheen tapahtumissa, kuulunhan perheeseen hänen kauttansa.



Mutta kuten jo sanoin jotkut tekee sen mukaan mikä itsestä on kivointa ja that's it.

jos tilanne olisi tuollainen. Hautajaisten ajankohta päätetään pari viikkoa ennen hautajaisia ja on suorastaan erikoista, että miehesi vanhemmat eivät ole tienneet äitisi juhlista, eikö heitä ole kutsuttu? Meidän suvut ovat paljon läheisempiä. Miksi et voi sanoa vaan, että harmi, kun äidin juhlat on juuri samana päivänä ja niin kaukana, etten pääse hautajaisiin. Ihmeellistä sukua, jos lähisuvun kanssa ei voi puhua miettimättä sanamuotoja.

Minusta on täysin turhaa mennä tekopyhästi kuollutta kumartamaan, jos ei ole elävää käynyt katsomassa.

Miksi se nyt anoppia rassaisi, mitä hän tekee. Tulee hautajaisiin, jos pääsee, tai on tulematta. Ihan ap tekee turhasta pikkuseikasta itselleen ongelman.

kuitenkin asiaa kohtaan nuori miniä

koska kyseessä ilmiselvästi ihmiset, jotka tuijottavat vain sitä omaa napaansa, eikä oikeastaan edes kukaan tiedä, mitä mieltä apn appivanhemmat ovat jos ei osallistu hautajaisiin!



Oletko ap tosiaan edes kysynyt, mitä ovat mieltä tilanteesta? Voihan hyvin olla, että heille ei aiheuta mitään mielipahaa, ettet osallistu hautajaisiin.



Toiseksi, oma äitisikin ei nyt ole ihan puhtain jauhoin asiassa, jos ei ehdottomasti ole sanonut että hänelle sopii, jos haluat osallistua miehesi mummon hautajaisiin. Tottakai hän haluaa sut juhliinsa, mutta millä hinnalla on ihan taas asia erikseen.



Jos äitisi juhlat on noin isot niin ketä varten ne oikein järjestetään? Perhettä, vai ystäviä, yhteisöä, työkavereita? Jos tärkeintä on juhlia läheisten kanssa, niin varmasti juhlii uudestaan apn kanssa vaikka syömällä jossain hienommin tms. niin, että ap ja miehensä pääsevät hyvin mielin osallistumaan molemmat.



Apn "ongelmaan"; jotkut asiat täytyy vain sanoa ja sitten mennä sen mukaan. Jos kerran itse tiedät, että haluat osallistua synttäreille ja teet sen päätöksen puhtain mielin, on olosi parempi kun vain kerrot asian. Onhan erittäin todennäköista, ettei miehesi vanhempia kiinnosta, jos he kerran pitävät yhteyttä vain PUHELIMITSE yleensäkin.

että tässä puhutaan miehen MUMMOSTA, ei äidistä. Jos kyse olisi miehen äidistä, olisi tilanne ikävä ja kinkkinen. Nyt ei mitään ongelmaa oikeasti ole. Enkä oikein jaksa uskoa, että suurimmalle osalle aikuisista ihmisistä isovanhemman, eli vanhuksen kuolema tulee niin suurena yllätyksenä ja järkytyksenä, että hautajaisiin tarvitsee ketään tukemaan. Enkä nyt vähättele, etteikö olisi surullista, tietenkin on. Mutta mies varmasti selviää yksin ja tärkeintä hänen on olla siellä oman vanhempansa tukena. Siis vainajan lapsen.

Minä olen seurustellut mieheni kanssa kuusi vuotta, lapsia ei ole. Mummoni asuvat reilu tunnin ajomatkan päässä, mutta ei mieheni ole mummojani nähnyt kuin ehkä kaksi-kolme kertaa. Miksi pitäisi? Enkä todella usko, että mieheni tulisi mummojeni hautajaisiin, vaikka mitään päällekkäisyyksiä ei olisikaan. Tuntemattoman ihmisen hautajaisiin?!

jos kyse olisi äidistä?! Ei siinä kuule mietittäisi jotain sun äitis synttärijuhlia, jos miehes äiti on kuollut. Dorka.

Koittakaa nyt hyvät ihmiset pitää yhteyttä perheenne jäseniin. Jos teillä on lapsia, varmaan joskus ajattelette itse olevanne tärkeä lapsenne lapsille. Toivottavasti.

pitäisi valita minun synttäreitten ja oman miehensä mummon hautajaisien väliltä niin häpeisin silmät päästäni jos edes harkitsisi minun synttäreitäni.



Ap itsekin kirjoitti aloituksen viimeisessä lauseessa että MIELUUMMIN menisi synttäreille. Niin, kukapa toisin. Mutta pointti ei ole se mitä mielellään tekisi.



Säälittävää nuoruuden kypsymättömyyttä. Hautajaiset menee aina edelle. Parin vuosikymenen päästä ei varmaan enää ketään "nappaa" hautajaiset. Ammutaan kuolleet vaikka raketilla avaruuteen. :(

"Näin se menee, vaikka nuoret miniät ehkä luulevat, että maailma pyörii heidän ympärillään."



ei pyöri nuorien miniöiden ympärillä, pitää vain yrittää välttää anopin suututtamista. silloin joutuu joka asian miettimään useaan otteeseen!

tai ole sanomatta. Riippuu miten likeinen miehesi suku on. Ei minun mielestä ole ollenkaan pakko olla mukana, varsinkaan jos et mummoa juuri tunne.

Mene vaan äitisi juhliin rauhaisin mielin.

pitäisi valita minun synttäreitten ja oman miehensä mummon hautajaisien väliltä niin häpeisin silmät päästäni jos edes harkitsisi minun synttäreitäni.

Ap itsekin kirjoitti aloituksen viimeisessä lauseessa että MIELUUMMIN menisi synttäreille. Niin, kukapa toisin. Mutta pointti ei ole se mitä mielellään tekisi.

Säälittävää nuoruuden kypsymättömyyttä. Hautajaiset menee aina edelle. Parin vuosikymenen päästä ei varmaan enää ketään "nappaa" hautajaiset. Ammutaan kuolleet vaikka raketilla avaruuteen. :(

samaa mieltä, kiitos selventävästä vastauksesta!

ja miehesi vielä sanoo, että tietenkin menet äitisi juhliin, mitään ongelmaa ei ole.



Napanuoran katkaisua hei. Te elätte omien päätöksienne mukaan ja that's it. Eikä tässä nyt ole kenelläkään edes sijaa loukkaantumiselle.



Miehen mummo, kaukaista, kaukaista.

käytöstavat vs. minä ite

oman rakkaan mummoni menettäneenä sanon kyllä, että tottakai mies olisi mennyt äitinsä juhliin, jos olisivat olleet samana päivänä.

Koittakaa nyt hyvät ihmiset pitää yhteyttä perheenne jäseniin. Jos teillä on lapsia, varmaan joskus ajattelette itse olevanne tärkeä lapsenne lapsille. Toivottavasti.

Miehen perhe ei ole minun perhettä.

kyllä auttaa näitäkin teinix-miniöitä. Aamen.

meillä olisi kyllä äiti siirtänyt 50-vee juhliaan. Mahdollisesti osallistunut myös hautajaisiin, muistaakseni on osallistunutkin mieheni kahden isovanhemman hautaisiin, kun olivat ns. yleiset hautajaiset. Yksi miehen isovanhemmista kuollut jo ennen kun tunnettiin ja yksi vielä elossa.

Tuollaisten juhlien siirtäminen nopealla varoitusajalla ei suinkaan ole välttämättä mitenkään helppoa, josko edes mahdollistakaan Jos on esim. tilavarauksia, catering-palveluja niin niitä voi olla vaikea siirtää. Samoin, vieraat ovat miettineet omia aikataulujaan yms...

vaikka juhliin on vielä kuukausia aikaa. Vieraatkin on alustavasti kutsuttu, ja ajankohta on todellakin lukkoon lyöty! Vietän juhlia tasan syntymäpäivänäni, en viikkoa ennen tai jälkeen.



Juhlista tulee isot perhejuhlat, ja tosiaan loukkaantuisin jos joku lapsistani päättäisi mennä silloin tyttö/ poikaystävänsä mummon hautajaisiin. Ikävä yhteensattuma, mutta miettikää nyt vähän. Kukaan ei kaipaa ap:tä hautajaisissa, sen sijaan äidin synttäreiltä pois jäänti olisi suorastaan loukkaavaa.