mikä mielestäsi on ideana käydä töissä??
onko siinä mitään järkeä, jos ei ole taloa mitä maksaa, rahat menee tasan kaikki, ylimääräistä ei jää... vuokra, sähkö, vesi, ruoka, auto(mikä on pakko olla) ja tarhamaksu...
onko sinä ideaa?? olisko fiksumpaa jäädä työttömäksi ja elää samalla tavalla paitsi, että voi vaan olla kotona... eihän siinäkään jää rahaa mihinkään... Suomessa se kuitenkin onnistuu...
En näe mitään järkeä... tekemistä kyllä keksin muutenkin!!! niin ja työtäni tietysti vihaan, koulutus on paska joten duunariksi jäin/jään...
Kommentit (74)
Eipä ole ihmekään ettet saa työstä mitään irti. Itse olen malttanut kouluttautua rakastamalleni alalle ja teen töitä tekemisen ilosta.
joo paikan vaihto, mutta miksi vaihtaa jos palkka kuitenkin pysyy samana eikä taaskaan ylimääräistä... kouluun en mene! yksi paska ammatti riittää mulle! ap
ap
Yksi elätti lisää ..
teevee väsynyt veronmaksaja ja erityisen väsynyt näihin sossun elätteihin.
Yksi elätti lisää ..
teevee väsynyt veronmaksaja ja erityisen väsynyt näihin sossun elätteihin.
ps. ap on töissä...
et sä sitä rahaa sun tilitä ota ja vie hen.koht. jollekkin joka kotona makaa, ei luulis olevan sun ongelmasi. muut makaa kotona vaikka maailman tappiin asti, etkä voi sille mitään. paremmin voisit jos et murehtisi niiiiiiin kovin mihin ne verorahat nyt menevät..
et sä sitä rahaa sun tilitä ota ja vie hen.koht. jollekkin joka kotona makaa, ei luulis olevan sun ongelmasi. muut makaa kotona vaikka maailman tappiin asti, etkä voi sille mitään. paremmin voisit jos et murehtisi niiiiiiin kovin mihin ne verorahat nyt menevät..
ap
jotkut on työttömiä?
onko muuta selitystä, kun, että elävät sinun työssäkäyvän rahalla?
Mulla on elämässä ohjenuorana se, että yritän elää niin, että maailma olis hyvä tai parempi paikka, jos kaikki muutkin eläisivät samalla tavalla kuin minä.
Jos kaikki olisivat työttömiä vain siksi, että eivät tahdo käydä töissä, niin koko hyvinvointivaltiohan romahtaisi. Joten en voi jäädä työttömäksi, vaikka tälläkään hetkellä mua ei yhtään nappaisi mennä töihin huomenna. Se ei vaan olis oikein mun moraalini mukaan.
Siksi mä käyn töissä. Koska musta ihmisen joka siihen pystyy, velvollisuus on elättää itse itsensä. Toisekseen koen, että oon sen veronmaksajana velkaa yhteiskunnalle, joka on maksanut mulle koulutukseni jne.
Rahasta en sinällään välitä, elintaso mulla niin matala että pärjäisin sossun rahoillakin ja eläisin ihan hyvää elämää. Asun ahtaasti vuokralla, ei ole autoa, en hirveesti shoppaile, en matkustele, ei juurikaan maksullisia harrastuksia...veikkaisin että mun palkka on samaa tasoa kuin ap:lla. Oon kuitenkin saanut aika paljon säästöön kerättyä.
Ap, musta sulla olis ammatinvaihdon paikka! Oon ollut itsekin varastolla töissä ja en kyllä sitä työtä jaksaisi montaakaan vuotta tehdä, jos olis syystä tai toisesta pakko, mulla olis varmasti juuri samanlainen olo kuin sulla. Tuskin sä maisteriksi tahtoisit kuitenkaan lähteä opiskelemaan ja voi olla, että aiemmista opinnoistasi saisit jotain hyväksi luettua. Muutenkin ammatillisen tutkinnon opiskelee parissa vuodessa. Uskoisin että susta vois tulla vaikkapa just hyvä kampaaja tms. :)
Mun täytyy tunnustaa, et joku aikaa sitten kun edellinen työ loppui, haaveilin salaa et olisin saanut olla hetken työttömänä, mutta pääsinkin sitten viikon työttömyyden (en ees ehtinyt ilmoittautua mihinkään) jälkeen aloittamaan jo uudessa paikassa. Jo tolla kokemuksella voin sanoa, että mun psyyke ei kestäisi työttömyyttä kovin pitkään. Tartten jonkun rytmin päiviin ja päästä välillä kotoa pois muutenkin kun satunnaisesti kauppaan, kaverille kylään tai harrastukseen. Muuten seinät kaatuu päälle. Saman huomasin joskus aikoinaan kun tein töitä kotoa käsin ja mökkihöperöityminen uhkasi pahasti...jos kaikki läheiset käy töissä ja itse on kaikki päivät kotona, niin mulle ainakin jäi todella suuri sosiaalinen vajaus jota näiden työssäkäyvien on vaikea täyttää. Töissä tulee sensijaan nähtyä ihmisiä, vaikken mikään ylin ystävä nytkään työkavereideni kanssa ole.
Mulla myös töissäkäynti vaikuttaa itsetuntoon todella paljon, teen uusia asioita joista huomaan selviytyväni, saan positiivista palautetta asiakkailta ja työkavereilta. Kotona tosi nopeasti alkaa ulkomaailma pelottaa ja tuntuu, että enhän mä mitään osaa.
Joten mulla töissäkäynnillä on suuri merkitys mielenterveydellekin. En mä kyllä silti täyttä työpäivää tekisi enää jos lotossa voittaisin, mut varmasti jotain säännöllistä ja sitoutumista vaativaa työtä kuitenkin ihan henkisen hyvinvoinnin vuoksi :)
Pienipalkkaisessa ammatissa se on usein noin. Mutta ei se työttömyyskään houkuttele. On se kuitenkin aika eri asia päättää asioistaan itse, kun ruinata rahaa jostain sossusta.
tosiaan vie kaiken vapaa-ajan ja on kropalle ja mielelle uuvuttavaa. Kokemusta on. Ap, sun kannattaa yrittää vaihtaa työpaikkaa, vaikkapa samalla alalla. vaihda niin, että saat päivätyön tai 3-vuoron.
työssäkäynti kuitenkin takaa omanarvontunnon ja rahantulemisen ilman anomisia ja selvityksiä.
jos lapses vielä alle 3v, jää hoitovapaalle (älä irtisanoudu) tai tee vaiks lisää lapsia ; )
kouluun en mene! yksi paska ammatti riittää mulle!
ap
Mikset opiskelisi jotain ei-paskaa ammattia? Ei kai kaikki ammatit paskoja ole, noinkaan kyynisen ihmisen mielestä?
Kuulostaa lupaavalta syrjäytymisasenteelta, joka helposti siirtyy myös seuraavaan sukupolveen. Mieti edes sitä, jos ajatus muuten pyörii oman navan ympärillä.
Usko pois, siltä se tuntuu vain aluksi ja kyllä pian totut uuteen rytmiin.
Mutta miksi ajattelet, että se olisi miehellesi yhtään sen mukavampaa olla töissä ja elättää sinua? Miten niin miehen tehtävä elättää nainen? Myönnä vaan itsellesi, että olet loppujen lopuksi laiska ja mukavuudenhaluinen.
Mitä jos ap opiskelisit ammattiopistossa jonkun käytännön läheisen ammatin, joille on koko ajan kysyntää? Minä maksaisin hyvälle naispuoleiselle maalarille mielelläni vaikka vähän enemmänkin. Tai sähköasentaja? Heillä on lyhyeen koulutukseen nähden hyvät tulot jos tekee toiminimellä.
mutta älä oleta että yhteiskunta elättää sut