Lue keskustelun säännöt.
45v ja kaksoset tulossa, miten sitä jaksaa...??
07.04.2012 |
Minulla ei ole ennestään lapsia. Olisin kyllä halunnut, mutta raskautumiseni ilman apua oli lähes mahdotonta ja hoidoillakaan ei tärpännyt tai tärppäsi, mutta molemmat raskaudet päättyivät keskenmenoon.
Olin jo hyväksynyt, ettei minusta tule äitiä ja oppinut elämään sen asian kanssa. Yllättäen mieheni sairastui ja vähän ennen hänen kuolemaansa huomasin olevani raskaana ja nyt sitten selvisi, että kaksoset on tulossa.
Olen aika peloissani, että miten tulen pärjäämään yksin kahden pienen kanssa. Omat sekä mieheni vanhemmat ovat jo kuolleet. Ystäviä kyllä on, mutta heillä on oma hektinen arkensa enkä tiedä paljonko pystyvät auttamaan, jos apua tarvitsen.
Vinkkejä, miten kaksosarjesta selviytyy yksin ottaisin mielelläni vastaan, josko se helpottaisi tätä pelkoani.
Kommentit (34)
tiedä yhtäkään sellaista tapausta.
t. se "lääkäri"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiedä yhtäkään sellaista tapausta.
t. se "lääkäri"
Jaa meinasit sitten, että joka potilas raportoi seksielämästään sulle? Taidat luulla itsestäs hiukan liikoja, "lääkäri".
Harrastivathan se aivokasvaimeen kuollut teatterikirjailijakin ja vaimonsa seksiä vaikka mies oli vakavasti sairas, kertovat siitä kirjassaan.
tiedä yhtäkään sellaista tapausta.
t. se "lääkäri"Jaa meinasit sitten, että joka potilas raportoi seksielämästään sulle? Taidat luulla itsestäs hiukan liikoja, "lääkäri".
Harrastivathan se aivokasvaimeen kuollut teatterikirjailijakin ja vaimonsa seksiä vaikka mies oli vakavasti sairas, kertovat siitä kirjassaan.
Av-palstan lääkärit tiedetään. Sosionomi (AMK) korkeintaan.
Vaikea tilanne sinulla. Voimia.
Pari irrallista ajatusta:
-monikkoperheillä on aktiivista toimintaa, sieltä saa varmasti vertaistukea ja ehkä muunkinlaista apua.
-kaupungilta saa tukea kodinhoitoon, mutta se on aika pienimuotoista. Tiukalla hetkellä varmasti kuitenkin kullanarvoista. Tee selväksi neuvolassa, että sinua pelottaa ja tunnet tarvitsevasti apua.
-itse alkaisin ehdottomasti pedata itselleni apukäsiä esimerkiksi ensimmäisen 6kk ajaksi. Olisiko mahdollista palkata lastenhoitaja tai au pair? Osa-aikaisesti tai satunnaisesti ainakin. Entä joku pitkäaikaistyötön apuun lastenhoidossa (tähän saattaisi saada tukia, mutta hakuprosessi on varmaan hitaampi)? Onko sinulla yhtään säästöjä tai mahdollisuutta ottaa lainaa? Unenpuute tulee varmasti olemaan yksi isoimpia hankaluuksia arjessa ja siinä tapauksessa joku joka välillä vaikka vie lapset kävelylle, tai tekee ruokaa, voi olla iso apu. Väsyneenä näitä ei kuitenkaan pysty hoitamaan, kannattaa toimia etukäteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin itseäni vastaavassa tilanteessa. Aloittaisin aiheesta keskustelun siitä, että miten sureva leski selviää yksin tulevasta vauvasta. En suin surkinkaan aloittaisi iästäni... Porvoosta päivää, on minunkin veikkaus.
niin ehdit säästää rahaa, jotta voit palkata sitten hoitajan, kun tulee tarve. Neuvolassa kannattaa selvittää, mitä apuja voit saada ilmaiseksi ja mitä maksulisesti. Ala nyt kokoamaan jotain tukiverkkoa itsellesi. Tulet pärjäämään, mutta se vaatii paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikket sinä sitä uskoiskaan.
Minä jäin leskeksi ja tulin sitten yhden illan jutusta raskaaksi melko pian mieheni kuoltua. Sain vain yhden lapsen, mutta kyllä minua pelotti miten pärjäisin, koska lapsen isä ei halunnut osallistua lapsensa elämään.
Toistaiseksi on mennyt hyvin, lapsi nyt 1v. Vauvana itki ekat 4kk eikä syy koskaan selvinnyt tai nyt 1v:nä on todettu laajat allergiat ja niitä lääkärit ovat epäilleet syyksi vauva-ajan itkuihin.
Tukiverkkoa minäkin suosittelisin ap:ta keräämään ja selvittämään mitä apuja saa ja laittaa rahaa säästöön, jotta voi palkata hoitajan.
Mietin itseäni vastaavassa tilanteessa. Aloittaisin aiheesta keskustelun siitä, että miten sureva leski selviää yksin tulevasta vauvasta. En suin surkinkaan aloittaisi iästäni... Porvoosta päivää, on minunkin veikkaus.
vaikket sinä sitä uskoiskaan. Minä jäin leskeksi ja tulin sitten yhden illan jutusta raskaaksi melko pian mieheni kuoltua. Sain vain yhden lapsen, mutta kyllä minua pelotti miten pärjäisin, koska lapsen isä ei halunnut osallistua lapsensa elämään. Toistaiseksi on mennyt hyvin, lapsi nyt 1v. Vauvana itki ekat 4kk eikä syy koskaan selvinnyt tai nyt 1v:nä on todettu laajat allergiat ja niitä lääkärit ovat epäilleet syyksi vauva-ajan itkuihin. Tukiverkkoa minäkin suosittelisin ap:ta keräämään ja selvittämään mitä apuja saa ja laittaa rahaa säästöön, jotta voi palkata hoitajan.
Mietin itseäni vastaavassa tilanteessa. Aloittaisin aiheesta keskustelun siitä, että miten sureva leski selviää yksin tulevasta vauvasta. En suin surkinkaan aloittaisi iästäni... Porvoosta päivää, on minunkin veikkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos raskausaikana. Ainakin Hgin seudulla on mahdollisuus saada monikkoperheeseen lähihoitaja- tai vastaava harjoittelija helpottamaan perheen arkiaskareissa, niistä ilmoitellaan yhdistyksen kautta. kunnaltakin voi kysyä kodinhoitoapumahdollisuudesta. Tsemppiä! t. Kaksosten ja parin muun äiti
Kuka juuri yllättäen leskeksi jäänyt suree, miten selviytyy tulevista lapsista? Eikö leski sure miestään????? Ja sitten joskus vasta edes ehtii miettiä, että miten noiden lasten kanssa selviää? Ap. kirjoittaa rivitolkulla, että saa sen ja sen ikäsenä yhtäkkiä kaksoset ja vasta monen lauseen päästä huomaa mainita, että ai niin, eihän mulla ole enää miestäkään tässä auttamassa. Ap. on provo, joka kesken juonenkehittelyn keksi tehdä itsestään lesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli juuri nyt pyhien aikaan?! Ja kuitenkin kulkee terapiassa miehen kuoleman vuoksi.?? Joku ei täsmää. Lukekaa aloitus uudelleen.
ja olen ollut sen verran shokissa, etten ole vielä mistään mitään kysellyt ja näin pyhinä se ei sitten onnistukaan ja oma ahdistus vaan lisääntyy, kun pelkään, etten pärjää.
Käyn mieheni kuoleman takia terapiassa ja varmasti siellä kertovat mitä apua voin saada jne, mutta en nyt muutamaan päivään saa sieltä ketään kiinni ja seuraava aika sinnekin on vasta parin viikon päästä.
ap
Luulen että saisit kyllä sosiaalipuolelta keskusteluapua ja käytännön neuvoja jos tosiaan tilanne olisi tuo ja miehesi juuri kuollut.
Mutta jos olet ihan tosissasi niin otan osaa suruusi.
Arki tulee olemaan todella rankkaa, ensinnäkin valtaisa elämänmuutos ja lisäksi se pohjaton valvominen, etenkin jos vauvat nukkuvat eri aikaan. Oletan että saat kunnalta apuja kun vain pyydät.
tiedä yhtäkään sellaista tapausta.
t. se "lääkäri"