Älkää hyvät ihmiset tehkö kaikkea lastenne puolesta!!!
Meillä on kadulla useampi 4-vuotias, joka ei osaa itse polkea pyörää tai ei osaa nousta itse pois pyörän päältä????? Vanhemmat nostelevat ja työntävät tuolla suloisesti jälkikasvuaan?
On vanhemman tehtävä opettaa lastansa saavuttamaan taitoja ja luottamaan omiinkin taitoihinsa!
Karhun palveluksen tekevät nämä hössötys-vanhemmat lapsilleen. Kyllä se lapsi oppii ja osaa itsekin.
Kommentit (58)
joka seisoo kädet suorina keinun vieressä keinuun, kuin kehottaa häntä itse ensin yrittämään siihen kiipeämistä? Sekö on sitä oikeaa rakkautta?
ap
Paikatkaa huonoa omaa tuntoa muulla tavoin, mutta älkää nyt tehkö lapsistanne lapaset ojossa seisovia tumpeloita!
vaikka olen niitä paaponut pieninä, kuten sanoin, ne oppii paljon, vaikka vielä 4veeltä ei kaikkea ole vaadittu.
Olet aivan väärässä. Näistä lapsista kasvaa työelämään niitä, jotka ajatelevat muiden tekevän heidänkin työnsään.
... josta kannattaa tehdä hauska, esim. helpottamalla aluksi pyörän päälle nousemista. Se on monille vaikeimpia kohtia taidossa.
tuloksena poika, joka kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä, pääsi samantien opiskelemaan oikeustiedettä, meni heinäkuussa armeijaan ja kaikesta päätellen menestyi siellä paapomisesta huolimatta, koska ei palannut kotiin 6 kk pakollisen osuuden jälkeen.
Ei lapsi hajoa, vaikka teoilla näyttää välittävänsä.
Eihän kenestäkään omat lapset ole koskaan tumpeloita. Naapureistasi, sukulaisista, kouluväestä he saattavat juuri sitä olla. Käytännön taidot puuttuvat.
Olet aivan väärässä. Näistä lapsista kasvaa työelämään niitä, jotka ajatelevat muiden tekevän heidänkin työnsään.
Niistä kasvaa tekijöitä nykypäivän tiimeihin, joissa ei tuijoteta titteliä vaan osaamista.
Tuo ei todista mitään. Hän voi olla täysi tumpelo yksityiselämässä. Mutta ei tietenkään äitinsä mielestä;)
vaan ikätason mukaan sen, mitä lapsen on mahdollista oppia. muuten lapsen kehitys hidastuu ja tämä on kyllä nähtävissä nykyajan lapsissa. oppiminen vaikuttaa taas itseluottamusta kohottavasti.
t. ammattikssvattaja
Eihän kenestäkään omat lapset ole koskaan tumpeloita. Naapureistasi, sukulaisista, kouluväestä he saattavat juuri sitä olla. Käytännön taidot puuttuvat.
ymmärrätkö lukemaasi? Mun lapset eivät ole mitään tumpeloita, eli en yhtään kadu, että olen heitä paaponut.
Olet täydellinen äiti. Loisto juttu sinulle:=)
Oppi vasta 6-vuotiaana ajamaan ilman apupyöriä, kun en jaksanut hössöttää sen kanssa ja olla koko ajan nostamassa pyörän päälle ja työntämässä pyörää vauhtiin. Nyt 9-vuotiaana on vieläkin hieman arka pyöräilijä. Olisi varmaan oppinut paremmin jos olisin touhunnut vieressä enemmän. Eli voi siinä näinkinpäin käydä.
Täällä toinen ammattikasvattaja samaa mieltä kanssasi. Miksi se asioiden oppiminen oman ikätasonsa mukaan olisi niin pahasta? Nykyään puhutaan marttyyri-äitiydestä, jossa äiti saa aina hieman kiksejä tehdessään asioita pesueensa puolesta ja jättäessään omia harrastuksiaan ym. huomiotta. Tuo numero 27 esim. vaikuttaa tällaiselta äidiltä.
Lapsesta on mukavaa oppia asioita. On olemassa jopa siitä käytetty termi "oppimisen riemu". Hieno voimavara!
Itse olen tehnyt asioita lasteni puolesta niin, että heikompaa hirvittää. Tämä siksi, että itse kuulin lapsena aivan liian monta kertaa "ei sattunut" ja "ite osaat" vaikka en osannut yhtään. Mitä tästä opin? Ainakin sisua- minusta tuli taitava ja sisukas pikkutyttö, joka ajatteli, että voi kelvata vain, jos ei aiheuta minkäänlaista harmia äidille. Hänen rakkautensa oli siis täysin ehdollista.
Meillä on kuusi lasta ja kaikki ovat saaneet oppia asioita sitä tahtia, kun ovat oppineet. Nyt kaksi on koulussa ja olen ollut suorastaan ällistynyt opettajien palautteesta. Molempia lapsia kehutaan sosiaalisten- ja leikkitaitojen lisäksi erityisesti motorisista ja kädentaidoista. On jopa kysytty, että olenko jotenkin erityisesti opettanut lapsiani! Itse uskon, että lapsessa on kaikki kasvun ainekset. Vanhempien tehtävänä on olla valppaina auttamaan kussakin vaiheessa.
Olen laittanut lapset itse tekemään kun en ole itse viitsinyt, hienoja lapsia niistä on tullut, molemmat pääsivät heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan opiskelemaan haluamaansa alaa ei toki oikeustiedettä kun kokivat sen kovin kylmäksi alaksi. Poika tosin oli vain 6kk armeijassa ei halunnut sielä pidempään lusmuilla ja ehti vielä pariksi kuukaudeksi kesätöihin ennen kun jatkoi opintojaan.
Tuo ei todista mitään. Hän voi olla täysi tumpelo yksityiselämässä. Mutta ei tietenkään äitinsä mielestä;)
Ei osaa itse sijata vuodettaan? Fillarissa on vielä apupyörät? Ei osaa pukea itse?
Yksityiselämässä on tumpelo moni av-mammakin, ei osata puhdistaa räystäskourua, käynnistää autoa apukaapeleilla (tai edes tiedetä, saako omalle autolleen niin tehdä), ei osata nylkeä jänistä tai ampua kanalintuja. Todennäköisesti monelta jää tervaamatta suksenpohjatkin. ja vain siksi, että kukaan ei koskaan opettanut vaan itse piti tehdä kaikki.
Olen laittanut lapset itse tekemään kun en ole itse viitsinyt, hienoja lapsia niistä on tullut, molemmat pääsivät heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan opiskelemaan haluamaansa alaa ei toki oikeustiedettä kun kokivat sen kovin kylmäksi alaksi. Poika tosin oli vain 6kk armeijassa ei halunnut sielä pidempään lusmuilla ja ehti vielä pariksi kuukaudeksi kesätöihin ennen kun jatkoi opintojaan.
tai että poikasi ei halua puolustaa maataan. Jos olisit opettanut lapsellesi elämää ja sen kunnioittamista, voisit sinäkin olla ylpeä lapsestasi.
vaan ryhdyn sättimään vanhempiaan, jotka jättävät lapsensa muiden vahdittaviksi.
He tietävät, että vaikka joku ei osaa keinuessa ottaa vauhtia, osaa joku toinen sitä antaa sen sijaan että keinu pysyy paikallaan. He oppivat, että jos ei itse jaksa mäen päälle asti, on joku, joka jaksaa. Seuraavalla kerralla osat vaihtuvat.
Lapsen voi opettaa kalastamaan virvelillä, mutta on hurjan surullista syödä yksin sitä kalaansa sen sijaan, että olisi yhteinen katiska josta yhdessä otetaan syötävää.