Lähivanhempien sokeus etän kuluihin
Tekisi mieleni sanoa ystävätterelleni aika suoraan, että eikö hän tajua etän lapsiin käyttämää rahaa.
Lapsilla etän luona omat huoneet, sinne on ostettu vaatteita, harrastusvälineitä, puuhasteltavaa ja etä ostanut jopa polkupyörät lapsille.
Etä vie lapsia elokuviin, reissuihin jne.
Etä maksaa myös elatusmaksut ajallaan.
Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta ystävättäreni on sitä mieltä, että etän pitäisi antaa hänelle vielä elatusmaksun lisäksi rahaa. En ymmärrä!
Kuinka paljon etävanhempien tulee ammentaa rahaa lapsilleen? Vai onko niin, että lapsilla ei saisi olla etän luona mitään ja tapaamisissa käytetyt rahat tulisi antaa lähivanhemmalle?
Itse elän ydinperheessä eikä meidän lapset saa todellakaan tuota kaikkea mitä ystävättäreni lapset saavat; ei meillä olisi yksinkertaisesti varaa. Me joudumme suunnittelemaan elintason tulojemme mukaan eikä voida olettaa, että haluamme tietyn elintason ja sitten joku ulkopuolinen antaa lisää rahaa kun omat tulot ei riitä.
Onko kukaan muu pannut merkille samaa?
Kommentit (72)
Ystävistäni en tiedä, mutta omassa lapsuudessani vanhempani erosivat. Isä keräsi omaisuutta ja varallisuutta, maksoi minimielarit eikä mitään päälle. Matkusteli, hankki osaketta ja kesämökkiä.
Minä ja sisarukseni asuimme äidin kanssa, emme olleet isällä koskaan. Ei matkustelua, ei mitään ylimääräistä, sosku maksoi sukset ja luistimet. Kerran muistan isän ostaneen talvikengät minulle.
Jonkinlainen katkeruuden siemen tosta jäi. Mikä oikeus isälläni oli elintasoonsa kun ei halunnut nostaa mitenkään lastensa elintasoa. Me lapset olimme isälle ainoastaan kuluerä. Entä jos olisimme asuneet hänen kanssaan, olisiko avannut kukkaron nyörejä enemmän?
Voi toki olla että muistan täysin väärin, tai että äiti sai rahaa ja pimitti sen meiltä lapsilta. Minun mielikuva on kertomani mukainen.
Voi luoja. Toivon todellakin, etten joudu ikinä tilanteeseen, jossa erotaan ja tapellaan.
Olen nähnyt joitain toimivia eromalleja. Ehkä paras on, että vanhemmat asuvat lähekkäin, lapsi viettää aikansa 50/50, ja lapsella on oma tili, jonne molemmat vanhemmat laittavat saman summan kuulausittain. Tästä summasta maksetaan vaatteet, urheiluvälineet ja harrastukset. Matkat maksetaan itse.
Tosin tämä ei ole reilua jos tulotasot ovat eri planeetoilta: miksi sen joka tienaa 6000e/kk pitäisi maksaa pienempi % lapsen menoista kuin sen, joka tienaa 1900e/kk.
Mä olen huomannut että edelleen käy usein niin että äiti ja lapset sinnittelee äidin pienellä palkalla ahtaasti jossakin- joo saaden minimielarit ja huimat lapsilisät. Isukki on koko sen avioliiton panostanut työhönsä. Eron tullen äiti siis alkaa todella köyhäillä, isällä on nousujohteinen, hyvin palkattu ura sekä mm,. huomattavasti parempi eläkekertymä kuin äidillä. Tässä ei ole mitään vikaa jos isä haluaa jakaa elintasonsa myös lapsilleen, mutta se, että liiton aikana harjoitetun epätasa-arvon hedelmä sijoitetaan sitten omaan hyvinvointiin ja uusiin ihmissuhteisiin, tuntuu todella epäreilulta, kaikkia kohtaan. Äidin ura harvoin on yhtä tuottelias, varsinkaan jos hän on panostanut lapsiin- useinhan se urakehitys vie aikaa perheeltä niin että vastuu lapsista jää pitkälti toiselle.
Minkä takia täällä kaikki ajattelee, että lapsilisän ja elareiden pitäisi kustantaa lapsen elämä? Onhan siinä Lähin rahatkin kyseessä. Miksi lapsen elämä pitäisi korvata tuilla? Eikö vanhemmilla ts, äidillä ole mitään vastuuta lapsen elättämisestä??
[quote author="Vierailija" time="09.04.2012 klo 19:05"]
Mieheni maksaa työttömänä ollessaankin elarit, exälläänhän on silloin oikeus hakea ne kelastakin kun miehellä ei oikein ole tuloja? Tästä johtuen mä maksan koko meidän vuokran, koska miehellä menee elareihin rahaa. Lisäksi mies hakee meille lapsen 2-3 kertaa kk, matkoihin menee aina se 70 euroa kerta. Plus ruoat ja muut. Siihen ne työttömyystuet uppoaa aika hyvin. Ja mä sitten kustannan meidän muut kulut; vuokra, sähkö, vesi, ruoat, miehen ja mun vaatteet. Mies myös ostaa lapselle leluja, vaatteita jne. miten lapsen äiti pyytää.
Mun mielestä tää heidän ratkaisu on aika hurja, toki varmasti lapsen parhaaksi. Mutta mulle tää tekee ison loven lompakkoon. Lapsen äiti tienaa vissiin aika hyvin, sen verran hulppeasti asuvat ja elävät. Onpahan ainakin lapsella hyvä olla.
[/quote]
Elin samanlaisessa asetelmassa monta vuotta, olin aika kireänä , koska jouduin maksamaan kaiken mahdollisen enkä voinut laittaa itseeni yhtään rahaa.Rahaa jonka olin itse tienannut. Kaduin ja itkin monet illat tyhmyyttäni kun en ymmärtänyt miehllä olevan elätusvelkoja.. ja myönnettäkään, että vaikka se ei olekaan lasten vika, kyllä tilanne vaikutti suhteeseemme. He alkoivat ärsyttää minua tolkuttomasti, näin heissä vain kaikki ne markat jotka valuivat sormieni läpi.
Meni lähes 10 vuotta ennen kuin tilanne tasaantui. Nyt tilanne on kunnossa, mutta kyllä tuo mies tuli, antakaa anteeksi kiroaminen, saatanan kalliiksi.
Hyvin kirjoitit, numero 69 eli sinä joka kirjoitit siitä, että isä tekee uraa ja rahaa, ja äiti hoitaa lapsia kotona, ja sitten isä erossa on vahvoilla taloudellisesti. Meillä mm. lasten isä sanoi, että ei voi maksaa niin paljoa elatusmaksuja, kuin lastenvalvoja ehdotti, koska joutuu elättämään ja maksamaan uuden naisensa asumisen sekä tämän uuden naisen lapsen asumisen myös!! Aivan uskomatonta!!
Lisäksi jo lakikin sanoo, että LAPSEN elintaso EI SAA EROSSA huonontua, joten siksikin varakkaamman on maksettava enemmän.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2012 klo 12:52"]
miksi eroperheiden lapsilla ei saa olla muuta kuin PERUSELINTASO? Eli ap:n mielestä "ystävän" lapsille riittää että heillä on kaksi kertaa kuukaudessa isän luona hyvät olot ja äidin luona tyydyttävät olot, vaikka isällä ilmeisesti olisi varaa tarjota heille koko kuukaudeksi hyvät olot taloudellisesti.
Jos kerran isä pystyy tarjoamaan taloudellisesti paremmat elin olot, miksi lapset eivät voisi asua isän luona? Mikä pakko lasten on aina asua äidin kanssa? Se on asia, jota minä en ymmärrä näissä kesksuteluissa. Aina puhutaan lapsen edusta; eikö se taloudellinen hyvinvointi lapsen etu? Pitäisikö puhua sitten kuitenkin äidin edusta???
No meillä on tilanne juuri näin, ja ollaan lähivanhemmalle ilmoitettu että mielellään otetaan lapsi meille asumaan, missä hänellä on paremmat oltavat. Emme me halua rahoittaa miehen exän kotona makaamista ja hänen nykyisen miehensä + heidän lastensa elämää.. Mieheni on monta kertaa sanonut että maksaisi vaikka mitä, jos tietäisi rahojen menevän oikeasti lapsen elämään...
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 20:15"]
Hyvin kirjoitit, numero 69 eli sinä joka kirjoitit siitä, että isä tekee uraa ja rahaa, ja äiti hoitaa lapsia kotona, ja sitten isä erossa on vahvoilla taloudellisesti. Meillä mm. lasten isä sanoi, että ei voi maksaa niin paljoa elatusmaksuja, kuin lastenvalvoja ehdotti, koska joutuu elättämään ja maksamaan uuden naisensa asumisen sekä tämän uuden naisen lapsen asumisen myös!! Aivan uskomatonta!!
Lisäksi jo lakikin sanoo, että LAPSEN elintaso EI SAA EROSSA huonontua, joten siksikin varakkaamman on maksettava enemmän.
[/quote]
Laki ei kyllä näin sano!
Muuten ajatus on outo. Vanhempien palkkatulot eivät eron myötä lisäänny mutta asumiskustannukset tuplaantuvat (kaksi asuntoa yhden asemesta). Eron myötä koko perheen elintaso nyt vain sattuu laskemaan.
Jos toinen sitten löytää uuden parisuhteen, hänen elintasonsa nousee uuden puolison tulojen myötä, taloudessa 2 tienaavaa, mutta sen uuden puolison velvollisuuteen ei kuitenkaan kuulu huolehtia toisen lapsista edellisestä liitosta. Tämä on asia, jonka lähivanhempi usein unohtaa.
Ja varsinkin, jos se etä on ollut aloitteellinen osapuoli avioerossa, niin sitähän pitää siitä "rangaista" marisemalla koko ajan lisää rahaa.
Lähi saa kumminkin lapsilisät ja elatusmaksut.
vaan lasten isä.
minä olen kyllä kääntynyt myös lapsen isän puoleen, jos lapsi on tarvinnut jotain mihin minulla ei ole ollut varaa. ikinä ei ole vielä lapsen etäisä (joka itse halusi erota!) osallistunut ns. ylimääräisiin kuluihin eli luistimiin tai talvivaatteisiin lapselle. onneksi sosiaalitoimisto auttoi kun lapsi oli aivan pieni ja olin kotona vielä hänen kanssaan.
se mitä lapsilla on isällä, ei korvaa sitä mitä kotona on. joten jos lähivanhempi on köyhä, olisi reilua sitten viedä vaikka sitä ruokaa, vaatteita tms. lähivanhemman luo lapselle. lapsen itsensä vuoksi.
nykyään asun uusperheessä ja miehelläni on lapsi joka asuu äidillään. äiti saa kaiken ja ylikin, mitä pyytää lapselleen. usein myös soitamme ja kysymme tarvitseeko vaikka kumppareita yms. lapsen vuoksi, ei exän.
vaan lasten isä.
minä olen kyllä kääntynyt myös lapsen isän puoleen, jos lapsi on tarvinnut jotain mihin minulla ei ole ollut varaa. ikinä ei ole vielä lapsen etäisä (joka itse halusi erota!) osallistunut ns. ylimääräisiin kuluihin eli luistimiin tai talvivaatteisiin lapselle. onneksi sosiaalitoimisto auttoi kun lapsi oli aivan pieni ja olin kotona vielä hänen kanssaan.
se mitä lapsilla on isällä, ei korvaa sitä mitä kotona on. joten jos lähivanhempi on köyhä, olisi reilua sitten viedä vaikka sitä ruokaa, vaatteita tms. lähivanhemman luo lapselle. lapsen itsensä vuoksi.
nykyään asun uusperheessä ja miehelläni on lapsi joka asuu äidillään. äiti saa kaiken ja ylikin, mitä pyytää lapselleen. usein myös soitamme ja kysymme tarvitseeko vaikka kumppareita yms. lapsen vuoksi, ei exän.
harrastusvälineet on laskettu siihen elatusmaksuun ja varsinkin talvivaatteet, opettele käyttämään rahaa.
minä saan minimi elarit, en edes enempää tahtoisi. Mutta minun ex on sitä mieltä että koska minä saan elarit ja lapsilisät, hänen ei tarvitse sitten rahallisesti osallistua mitenkään. Toki ruokkii lapset silloin kun ovat siellä:) Mutta ei edes joulu- eikä syntymäpäivä lahjoja osta, saati että minnekään reissuun veisi. Ei ymmärrä miltä lapsista tuntuu ettei oma isä mitenkään huomio. Eikä sen muistamisen tarvitsisi edes olla iso rahallisesti, veisi vaikka synttärinä pizzalle tms.
Vielä jotenkin ymmärtäisin tämän jos ex olisi vähävarainen mutta hän saa suunnilleen saman verran palkkaa mitä minä oman palkkani+lapsilisät yhteensä. Lasten isällä on vara ostaa itselleen jatkuvasti uutta elektroniikkaa, vaihtaa moottoripyörää jne. mutta jos lapset pyyttää vaikka 20€ johonkin tärkeään on vastaus että ei ole rahaa.
Ystävättärelläsi on todella paljon oallistuva mies, ei pitäisi vaatia enää yhtään enempää. Olisipa omien lasten isä edes osaksi noin ajattelevainen.
Jos sulla menee ne rahat johonkin muuhun käyttöön, se on vähän eri asia. Vähimmäiselari on 147,95 euroa kuussa, siihen päälle lapsilisä 104,19 euroa eli yhteensä kaksi ja puoli sataa euroa kuukaudessa. Sillä ruokkii ja vaatettaa lapsen kyllä.
Totta kai lapsen isän kanssa voi neuvotella, jos tulee poikkeuksellisia menoja ja useimmat etä-isät varmaan niihin osallistuukin. MUTTA se on eri asia kuin se, mistä ap puhuu eli jatkuva marina ja vaatiminen.
-2, ydinperheellinen eli ei asianosainen-
hänellä on oma taloutensa hoidettavana ja lähivanhemmalla oma talous eli ei voida olettaa eksän pitävän yllä kahta taloutta.
Etän luona olevat tavarat eivät korvaa lähin luona olevaa tilannetta eikä päinvastoin; ei ne lapsen siellä kotona olevat tavarat lohduta etää.
ap
Jos sulla menee ne rahat johonkin muuhun käyttöön, se on vähän eri asia. Vähimmäiselari on 147,95 euroa kuussa, siihen päälle lapsilisä 104,19 euroa eli yhteensä kaksi ja puoli sataa euroa kuukaudessa. Sillä ruokkii ja vaatettaa lapsen kyllä.
Totta kai lapsen isän kanssa voi neuvotella, jos tulee poikkeuksellisia menoja ja useimmat etä-isät varmaan niihin osallistuukin. MUTTA se on eri asia kuin se, mistä ap puhuu eli jatkuva marina ja vaatiminen.
-2, ydinperheellinen eli ei asianosainen-
niin minä jäin yksin raskausaikana, kun mies löysi uuden. en tupakoinut enkä juonut, tietenkään. raha meni vuokraan, jota jäin yksin maksamaan kunnes löysin pienemmän asunnon.
kun sain lapsen olimme tosi köyhiä, sain toimeentulotukea kun isä ei suostunut maksamaan kuin sen minimin, lastenvalvoja ehdotti maksamaan 270e. sanoin etten halua tapella rahasta, ja suostuin pieneen elatusmaksuun. minullehan oli silloin ihan sama maksaako mies vai sosiaalitoimi lapsen elatuksesta. raha ei silti aina riittänyt, talvivaatteetkin on kalliita ja pieni kun kasvaa jatkuvasti. siksi kysyin mieheltä rahaa talvivaatteisiin, ei suostunut.
minun isäni, lapsen pappa kävi pariin otteeseen meidän kanssa vaatekaupoilla, lapsi sai kunnon talvikengät ja puvun, minulla kun ei olisi omat rahat riittäneet. pappa maksoi puolet ja minä puolet. myöhemmin päiväkodissa kun piti olla luistimet (minä opiskelin siihen kuuluisaan ammattiin että saan työtuloja), sosiaalitoimi maksoi ne, kun isä ei ollut halukas.
nyt kyllä osaan käyttää rahaa (eli käyn töissä että sitä rahaa jopa tulee eri tavalla).
hänellä on oma taloutensa hoidettavana ja lähivanhemmalla oma talous eli ei voida olettaa eksän pitävän yllä kahta taloutta.
Etän luona olevat tavarat eivät korvaa lähin luona olevaa tilannetta eikä päinvastoin; ei ne lapsen siellä kotona olevat tavarat lohduta etää.
ap
on oma perheemme ja miehen entisellä omansa,mutta silti vaatii lapselleen korkeampaa elintasoa kuin mitä oikeasti olisi kummallakaan varaa.Ymmärrän teini-iän paineet saada kaikkea uutta ja pysyä muodin mukana,mutta mies on sanonut eksälleen ettei pysty maksamaan enempää,ja tähän on kaikkien tyytyminen.
Miehen eksä on koko ajan pyytämässä rahaa. Mieheni ei joudu maksamaan elareita surkean rahatilanteensa takia, vaan eksä saa ne kelalta - summa on suurempi, kuin mitä hän saisi mieheltäni jos mies elareita maksaisi. Mies maksaa (luonnollisesti) lasten hakureissut, jotka maksavat monta noin satasen kuussa. Tämäkin on työttömälle iso raha. Sen lisäksi mies tietenkin ostaa täällä vaatteet, ruoat ja muut tykötarpeet. Eksä pyytää rahaa jos ja vaikka mihin, välillä ihan hyviinkin hankintoihin, mutta ei miehelläni ole oikeasti varaa antaa yhtään ylimääräistä, ainakaan kun tyyli on "mä ostin tän ja tän, osallistutko?" - ja eksä ostaa aina sitä kalleinta, johon hänelläkään ei ole varaa. Mikään "huonompi" ja halvempi ei kelpaa. Kaikki ostetaan uutena, upouudet ticketit aina päällä jne.
Sitten tietenkin alkaa aina se syyllistäminen, kuinka mies ei välitä lapsistaan, kun hän ei suostu (=voi) antaa rahaa. Joo-o...
Eihän niitä lapsen kuluja vain ja ainoastaan makseta elareilla ja lapsilisillä! onhan sen lapsen kotona olevan vanhemman laitetta myös omistaan rahaa. Laskisin tuon alla oleva näin:
2x vähimmäiselari on 147,95 euroa kuussa + apsilisä 104,19 euroa = n.400 euroa
Jos sulla menee ne rahat johonkin muuhun käyttöön, se on vähän eri asia. Vähimmäiselari on 147,95 euroa kuussa, siihen päälle lapsilisä 104,19 euroa eli yhteensä kaksi ja puoli sataa euroa kuukaudessa. Sillä ruokkii ja vaatettaa lapsen kyllä.
Totta kai lapsen isän kanssa voi neuvotella, jos tulee poikkeuksellisia menoja ja useimmat etä-isät varmaan niihin osallistuukin. MUTTA se on eri asia kuin se, mistä ap puhuu eli jatkuva marina ja vaatiminen.
-2, ydinperheellinen eli ei asianosainen-
Ei kai se ystäväsikään odota kenenkään ulkopuolisen antavan rahaa vaan lasten toisen vanhemman osallistuvan myös kuluihin. Vai maksatko sinä yksin lapsiesi kulut? Eikö lastesi toinen vanhempi osallistu yhään? Onhan niillä lapsull kaiken tuon msinitsmasi lisäkis päiväkotimaksut, harrastusmaksut, terveydenhuolto kulut, parturi kulut jne. Kyllä niihin kuuluu milempien vanhempien osallistua eikä yksin lähivanhemman.