Miten potalle opettaminen etenee?
Löytyisikö netistä jostain tietoja miten potalle opettamisessa kannattaa edetä? Kommentteja kaipaan myös muilta palstailijoilta!
Meillä ollaan tytön 1vee 4kk kanssa nyt siinä tilanteessa että usein ruuan jälkeen tiedän kakan tulevan ja istutaan silloin potalle. Usein siinä onnistutaankin, aina toki ei. Samoin pissa tulee jo silloin tällöin potalle. Meillä potta on olohuoneessa ja tyttö tykkää istua siinä ja katsella samalla kirjoja ym. En tiedä onko ollut vahinko mutta muutaman kerran hän on roudannut pottaa keskelle lattiaa tai istunut siihen kesken leikkien housut jalassa ja kun on sitten otettu vaippa pois, on pottaan tullut melko pian pissa tai kakka. Kaikenkaikkiaan näitä onnistumisia on nyt jatkunut muutaman viikon.
Nyt jäin miettimään että miten tästä eteenpäin? Kuinka usein/monta kertaa päivässä tyttöä kannattaa laittaa potalle? Miten nopeasti taaperot yleensä oppivat yhdistämään asiat eli kun on hätä->potalle? Ei puhu vielä mitään eli asian ilmaiseminen on vielä hankalaa. Kuinka kauan kannattaa jatkaa tätä kerran/kaksi päivässä syömisen jälkeen potalle ja miten siitä edetään?
Kaikenlaiset kokemukset ja mielipiteet on tervetulleita!
Kommentit (4)
Meiän tyttö aloitti potalla istumiset jo 9 kk iässä. Aluksi vaatteet ja vaippa päällä. Pian alettiin tosi toimiin ja 10 kk iästä lähtien tekikin aina kakat pottaan. Pisut usein vaippaan. Potalle aina ruoan ja unien jälkeen sekä ennen ulkoilua. 1,5 vuotiaana alkoikin jo vaippa pysyyn kuivana ja 2,5 vuotiaana tyttö oli jo täysin kuiva. Pisu ja kakkahädän tunnistamiseen voi lapsella mennä kauankin. Isompaa voi aina muistutella ja kysellä hädästä että oppii yhdistämään asian (yleensä parin ikävuoden jälkeen lapsi oppii tunnistamaan hädän). Onnistuminen on ihan vanhempien aktiivisuudesta kiinni. Kannattaa aina muistaa " kiittää" onnistuneesta istunnosta. Tosin eipä kannata sitten liiankaan kauaa potalla istuttaan ettei hommasta mene maku. Ja kannattaa siirtyä olkkarista ihan virallisesti vessan puolelle ajoissa.
Nyt meiän poika on kohta 11kk ja sen kanssa pottailut jo vauhdissa. Eipä tuo kaveri vielä itse tiedosta asiaa, mutta hienot hymyt siltä saa kun kiittää tuloksesta. Vanhoissa vauvalehdissä on ainakin ollut pottailusta. En vain satu muistaan missä. Toivottavasti sait jotain vinkkiä...
Samalla nostan jos jollain vielä olisi hyviä ideoita ja ajatuksia.
Tyttö on ollut ihan pienestä innokas potalla istuskelija mutta häntä ei juurikaan potatettu. Mutta koska meillä on sisällä todella lämmintä niin lapset on usein ohuissa vaatteissa jopa ilman pöksyjä. Tyttö oli reilu 1v. kun kaksi vuotta vanhemman kaverinsa perässä aina meni itsekseen potalle joka sijaitsi olkkarissa. Kun isompi pissasi pottaan matksi tyttömme häntä ja pissasi toisen pissojen päälle. Pian oppi yhdistämään potan ja pissaamisen/kakkaamisen ja 1v6kk iässä oli tyttö täysin päivä kuiva ilman että häntä oli mitenkään opetettu tai että olisi sanallisesti osannut hädän ilmaista. Hän vain meni potalle ja kiskoi housut alas ja tuli sitten housut kintuissa näyttämään että nyt tuli pottaan jotain.
Poika ei taasen ollut kiinnostunut potasta tippaakaan vaan jos häntä yritti sille istuttaa kimposi heti ylös niin ei sitten viitsitty pakottaa. Sitten yksi kaks 2v. iässä päätin jättää pojalta vaipat pois. Aluksi teki kaikki housuunsa ja minä sanoin aina että kannattaa mennä potalle niin ei tule housut märiksi. Poika oli 2v2kk kun hoksasi homman eikä enää ole tullut housuun. Samalla jäi yövaippa pois.
)kk vauva istuselee potalla aina kun näyttää siltä että ährää jotain ja kakat tekeekin kaikki jo pottaan ja pissat usein.
AINA ruoan jälkeen, samoin aina kun tyttö herää päivä-/yöunilta. Näin hommaan tulee jokin selkeä rytmi ja idea. Meillä edettiin niin, että poika laitettiin potalle/pöntölle aina ruoan ja heräämisen jälkeen ja lisäksi noin tunnin välein muutenkin. Sitten vaippa alkoikin olla usein ihan kuiva ja se jätettiin kotona ollessa kokonaan pois. Tähän meni vain viikko-pari. Vielä tuota itse potattamista piti kuitenkin jatkaa aika kauan, koska poika ei aina muistanut itse mennä potalle kun oli hätä - eli vahinkojen määrä oli suoraan verrannollinen siihen kuinka usein me vanhemmat unohdimme potattaa pojan.
Muutama kuukausi meni, kun poika osasi jo itse sanoa kun on hätä ja mennä potalle/pöntölle omatoimisesti.