Kaipaan neuvoja ja tukea, olen kierteessä josta en pääse ulos.

saisitko tuolta apua tilanteesaeesi? hyvä että itsekin tajuat tekemisesi ja haluat asiaan muutosta.

Siis lyöt lasta päähän jos ei ala muuten nukkumaan??!!!!



Tervettä meninkiä..



Anna se lapsesi pois jos et sitä osaa hoitaa taí muuta ulos ja jätä miehesi kanssa asumaan.

Otan tukasta kiinni tai muuta yhtä inhottavaa. Myös usein itken mitä tulikaan tehtyä. Hermot on tosi kireellä kokoajan ja tää on todella kurja kierre! Yksi vinkki minkä olen saanut hermojen kohentamiseen, on b-vitamiini kuuri. Syön tavallisen multivitan päälle vielä ylimääräisenä b-vitamiinia ja jokseenkin olo rauhoittunut. En tiedä psyykkaako tuo " tietoisuus" vai toimiiko oikeesti.

Haluaisin jutella asiasta yksin, en mieheni ja lastn kanssa. Paitsi että esikoinen ei vielä edes puhu mutta kuitenkin.

Pitääkö terapiaan mennä? Onkohan minkä hintaista?

lapsia ei ole ohjelmoitu suomenkielellä, eikä millään muullakaan. Hanki Anna Wahlgrenin lapsikirja ja katso kuinka lasten kanssa ollaan. Millaiset oli omat kotiolosi? Onko sinut kasvatettu näin? Lapsille ei saa tehdä pahaa!! Ja hankit vielä lisää lapsia? Näpäytteletkö jo vauvaa?

Vierailija:

Siis lyöt lasta päähän jos ei ala muuten nukkumaan??!!!!

Tervettä meninkiä..

Anna se lapsesi pois jos et sitä osaa hoitaa taí muuta ulos ja jätä miehesi kanssa asumaan.

Lopeta välittömästi tuollainen käytös.Etkö ymmärrä että " niin metsä vastaa kun sille huudetaan" .Lapsesi voi pahoin koska kohtelet häntä törkeällä tavalla ja siksi temppuilee sinulle.

HAKEUDU HETI HOITOON!

Siis kun tuntuu, että kohta repeät, niin sanot miehellesi, että hoitaa tilanteen ja poistut muualle hetkeksi jäähylle?



Itse olen huomannut, että väsyneenä tuiskahtelen ihan liian helposti :( Silloin, jos vain mahdollista, menen yläkertaan nukkumaan kiukun ja väsymyksen pois ja jätän isän ja lapsen keskenään. Tunnin-parin unien jälkeen olo on taas mainio, ja hermot ei mene vaikka lapsi vielä kiukkuaisikin.

Äitini on työskennellyt lapsien kanssa koko ikänsä, mutta en uskalla kertoa hänelle.

Ja en läiski vauvaa.

Äitini on koettanut neuvoa, että yritä saada katse kontaksi lapseen kun kiellät, mutta esikko vain huutaa, kääntää päätään pois kun häntä kieltää.

En ymmärrä miten rangaisen häntä, jos esim heittelee leluja vauvan päälle. Äitini sanoo, että ei noin pientä voi rangaista. Ei se ymmärrä.



-ap-

Eli kun itsellä alkaa keittään niin jätä lapsesi miehelle. 2-v osaa provosoida sinua ja tekee sen myös. eli kiristää pinnaasi niin kauan että se katkeaa. Sinä olet aikuinen ja sinun pitää käyttäytyä sen mukaan. Turhaan sitä itket. Parannat vain tapasi ja sillä selvä. Vie vaikka 2-v päiväkotiin jos et sen kanssa muuten pärjää.

Katso miten äitisi toimii lapsen kanssa ja tee itse samoin.-14-

Perheneuvola tai mielenterveustoimisto, HAHHAH, kysyn vaan miksi???

Ihmisille tulee joskus ikäviä tapoja, jotka pahenevat, jos niitä ei tiedosta ja tajua lopettaa. Kiroilu, tukasta kiinni ottaminen pienestäkin syystä, turha huutaminen, jokin pakkoneuroosi jne.



No joo. Minun lapseni ovat jo isompia, ja muistan itsekin omanneeni huonoja tapoja. Eka oli joskus äänen korotus tilanteissa, joissa ei olisi tarvinnut. Lopetin sen, kun tajusin, että mua ei ikinä totella mistään syystä, jos huudan ihan turhastakin. Jotain omien paineiden purkua se on, kuten tämä läppäisykin. Minäkin harrastin joskus sitä, mutta lopetin, kun muksu nosti kädet pään eteen jos yritin vähänkin komentaa, kieltää tms. Nämä lasten kanssa olemiset eivät ole ihan yksoikoisia juttuja, ja joskus sitä on huomannut olevansa omituinen peto, eikä mikään pullantuoksuinen täydellinen äiti. Ja kyse on musta vähän myös kuin pakkoliikkeestä, asioita on niiiin helppo toistaa uudelleen.



Päätä että lopetet, sillä se menee ohi. Olet jo tiedostanut asian ja kirjoittanut sen, ikäänkuin sanonut ääneen, joten sun täytyy vaan tiedostaa mitä teet. Kun tulee läppäisyfiilis, kun toimit refleksinä, PYSÄYTÄ LIIKE. Refleksihän se tavallaan jo on. Lopeta, poistu huoneesta hetkeksi, ja hoida asia toisin kuin tähän asti. Ok???

Sun pitää vain tiedostaa asia, ei se käsi yksinään liiku:)

Mutta millaista tukea odotit täältä saavasi.



Henk.koht. voin sanoa että minulta ei riitä ymmärrystä lapsiaan pahoinpiteleville vanhemmille.



t.3

Mutta mies tekee pitkää päivää ja olen paljon yksin lasten kanssa.

Sitä tässä mietinkin, että muistaako lapsi että äiti lyö kun se suuttuu?

Miten rangaista pientä kiukkuista uhmaikäistä temppuilijaa joka ei usko ollenkaan ei sanaa?



-ap-

huilata ja keskittyä vauvaan.







Vie vaikka 2-v päiväkotiin jos et sen kanssa muuten pärjää.

[/quote]

Ja tosiaan, äitisi on oikeassa: Ota lasta hartioista kiinni, katso silmiin ja toista asia, ÄLÄ HEITÄ VAUVAA LELUILLA. Toista se niin monta kertaa rauhallisella äänellä, että muksu on varmasti kuullut. Minusta tuon ikäisen voi myös viedä rauhoittumaan omaan huoneeseen, nurkkaan tms. Kyllä sun kärsivällisyys siitä kasvaa, älä ota sen tekemisiä niin raskaasti, vaan tyyliin " asia on selitetty 3 kertaa, nyt huoneeseen" ja avaa vaikka päivän lehti. Ei ole sun ongelma, jos pentu on ääliö...

Ei haittaa vaikka lapsi huutaa. Pidät kiinni ja puhut rauhoittavasti. Ennenkaikkea pysy rauhallisena itse!

Olisiko joku kirja joka kannattaisilukea uhmaikää ajatellen?



-ap-

Voisiko käytös olla osin mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan?



Tuota päivähoitoa (silloin tällöin) kehottaisin minäkin harkitsemaan.

Eli jos ei hyväksy lapsen pahoiinpitelyä,on sekopää?



Taidat kuulua itse samankaltaisiin ihmisiin kuin ap?