Mitä jos tarhatäti antaa suukon lapsenne poskelle?

Tottahan sitä lasta suukotella saa. Hyvä vaan jos on välittäviä aikuisia ympärillä.

se on vain positiivinen asia jos lapsella ja hoitajalla on lämpimät, hyvät välit. Lapsi tarvii rakkautta ja huomiota, myös päivähoidossa.

Mitä pahaa on poskipusuissa?

Mutta yleisesti ottaen en ota tuollaisesta pulttia. Mutta on hyviä hoitajia ja on ihania hoitajia, ja ihanat hoitajat pussailkoot lastani ihan rauhassa.

suukkaan kyllä poskelle niitä lapsia, jotka syliini hamuavat ystävillä ja tuttavilla. Ne on niin ihania nämä pikkulapset ja niitä on niin ihana halitella. Niitten posket suorastaan käskee silitteleen ja suukkaamaan!



Joskus kun menen kyläilemään ovat lapset jo eteisessä hyppimässä ja sitten on kiva seurata miten he pikapuoliin ahtauvat aivan minua lähelle. Ole siinä sitten välinpitämätön!

En nää siinä mitään väärää. Kertoo vain, että on todella lapsirakas ja välittää lapsista.



Itselle jää hyvä mieli kun näkee niin lapsille omistautuneen hoitajan.

Ei läheisyys ja hellyys ole paha asia. Lapsen tarhakaverin äitin olen ainakin nähnyt halailevan ja pussaavan lastani.



Näin niinkuin tunnevammaisen ja kosketukseen tottumattoman näkökulmasta se on todella hieno juttu. Kaikki halaamiset ja pussailut ovat itselle pitkään aikuisuuteen ollut tabu, riippuuko sitten omasta luonteesta vai lapsuuden (tunnekylmästä?) ilmapiiristä.



Vasta omien lasten myötä olen oppinut luonnollisen läheisyyden.

ja pusuttelen kaikkia hoitolapsia (en suulle),kun syliin tulevat.

Tykkään vaan niistä niin paljon :).