Vanhempien syytä jos lapsi ei nuku tai syö

ei se mitään. Sä olet varmaan muuten mukava.

Sisällön kanssa täysin vastakkainen mielipide.



Eli suurimmassa osassa nukkumis - ja syömisongelmia vikaa löytyy vanhemmista. Ei siis kaikissa tapauksissa, mutta useinmiten.



Meillä taas on käytetty kolmen lapsen kanssa näitä tiukempia kasvatusmetodeja, jotka ap:n mielestä ovat ongelmien aiheuttajia. Hyvin ovat toimineet. Kolme hyvin nukkuvaa, kaikkiruokaista ja hyväkäytöksistä lasta olemme saaneet (onneksi) kasvatettua.

sulla on helpot lapset.



Kenellekään en haluaisi huonosti nukkuvaa lasta, mutta ymmärrystä pliis. Ei se aina ole vanhempien "huonosta" kasvatuksesta kiinni. Jotkut lapset vaan nukkuvat huonosti.



Ole sinä onnellinen omistasi.

meillä ensimmäinen nukkui hyvin..toinen ei..niin kyllähän mä pystyn vanhempana vaikuttamaan siihen että hampaita tulee 12 puolen vuoden aikana, ja varmaan olis pitänyt pystyä noi korvatulehduksetkin/flunssat estämään ni oltas saatu nukuttua..niin ja vieressä meilläkin nukutaan!

Ensimmäinen on taas tosi pieni ruokanen toinen taas syö ihan ok..ja samoin on toimittu kummankin kanssa. Täysimetetty reilu 5kk, tehty itse soseita sekä pilttejä tarjottu..syöty yhdessä jne..

lapset eivät enää halua nukkua vieressä?

Meillä on kyllä siihen 6-7v nukkuneet vieressä, mutta sen jälkeen eivät enää halua nukkua samassa sängyssä.

En myöskään mahda sille mitään, että koulun ruoka on kamalaa, mutta kotona syövät kaikkea

En vaan ymmärrä. Meillä on kolme lasta. Kenenkään kanssa ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa syömisen, nukkumisen tai minkään muun asian kanssa. Kaikkia pidetty paljon sylissä ja nukuttu pitkään perhepedissä. Kaikkien kanssa ollaan/ oltu kotona vahintään 1,5- vuotiaaksi saakka.

Mitä juttelee mammojen kanssa, alkaa tuntumaan siltä, että taitaa johtua vanhemmista nuo lasten nukkumis- tai syömisongelmat. Ruokailusta tehdään ahdistavaa valtataistelua tai nukkumisen kanssa lasta huudatetaan sängyssä.

Taidat olla aika nuori, tai sitten muuten yksinkertainen. Ensimmaisen parantaa aika ;)

Lapset ovat yksiloita. Ole onnellinen helpoista lapsista Ja ala tuomitse toisia

Ap:lle on sattunut temperamentiltaan hyvin sopeutuvat ja joustavat lapset.



Minulla esikoinen nukkui huonosto 8 kk ikään asti, kunnes lopetin yösyötöt ja lapsi alkoi parissa yössä nukkumaan yöt läpeensä. Esikoinen on helposti sopeutuva ja sosiaalinen lapsi, joka täyttää jo pian kuusi ja nukkuu edelleen hyvin.



Kuopus taas on eri maata. Nukkui huonosti ensimmäiset puolitoista vuotta, vaikka teimme kaiken samallalailla kun esikoisen kanssa. Imetin häntä pidempään, n. 1 v 3 kk, mutta yösyöttöjen lopetus ei juuri helpottanut yöheräilyä. Edelleen lapsen ollessa 2,5-vuotias, hän heräilee pari kertaa yössä, välillä itkemään, välillä peitto on huonosti tms. On luonteeltaan arempi kuin esikoinen, ja näkee ilmeisesti paljon painajaisia.



Kovin erilaisia ovat siis lapset ja se, mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. Syömisen kanssa meillä ei ole ollut ongelmia, molemmat lapset ovat syöneet hyvin, tosin nyt 2-vuotias in uhman alkaessa hieman alkanut temppuilla.

Mutta on niitä ihan aitojakin ei vanhemmista johtuvia ongelmia, jotka johtavat ongelmiin syömisen ja/tai nukkumisen kanssa.



Itselläni on kaksi allergialasta, joista toinen on aina nukkunut ja syönyt hyvin, myös niitä ruokia, joille on allerginen. Toinen ei nukkunut ensimmäiseen 4 vuoteen yhtään kokonaista yötä, ja edelleen 7-vuotiaana syömisen kanssa joudutaan käymään neuvotteluja. Allergioiden lisäksi hänellä on aistiyliherkkyyttä, joka aiheuttaa mm. sitä, että tietyt ruoka-aineet, kuten riisi, tuntuvat suussa pahalta, eikä hän sen vuoksi tahdo niitä syödä. No, helpoimmalla pääsisi, kun jättäisi riisit keittämättä, mutta, ylläri ylläri, toimintaterapeuttisen työotteen vuoksi nimenomaan pitää keittää sitä riisiä, ja lapsen on syötävä sitä edes vähän joka kerta kun sitä on. Aistiyliherkkyyden vuoksi myös esim. pukemisen kanssa on ongelmia, ja joudun kotona toteuttamaan toimintaterapeutin käskystä harjoituksia, jotka kuulostavat lähinnä lapsen kiusaamiselta (kuten vaikkapa mattoon kääriminen).



Mulle on ennenkin sanottu tällä palstalla, kun olen joskus valittanut, miten raskasta on tän aistiyliherkän lapsen kanssa, että olen itse aiheuttanut ongelmat. Edelleenkään en ole saanut vastausta siihen, että mitä minä tein, jotta lapsestani tuli aistiyliherkkä - ehkä ap voisi sen lopultakin mulle kertoa?

vaan uudesta lääkityksestä miedän esikoisen kohdalla, onneksi menee ohi. Ei vaan paranis kauheesti laihtua, kun on muutenkin aika kuikelo 157cm/n. 40kg. :/



Ja on meillä vaikeita kausia pienempienkin kanssa, uhmaikää ja keskimmäisellä kummallinen pelkokausi meneillään, vaikka muuten koen heidät melko helpoiksi lapsiksi. Aika aikaa kutakin, nää hetket menee taas ohi.



Syömisongelmia meillä ei ole, terve lapsi syö kun sen on nälkä, en siis pakota syömään vitsa kädessä pöydän vieressä vahtien, mutta sen verran vaadin, että maistaa pitää. Ja 90% sen maistamisen jälkeen ruoka maistuu. Pienet annokset (puolikas peruna ja yksi nakki tms.) helpottaa kovasti lasta joka syö huonosti, ei synny mitään paniikkia annoksen nähdessään.



Ap:sta muodostin taasen ihan oman käsitykseni, jääköön se minun tietooni. On katsos opetettu, etä jos ei ole mukavaa sanottavaa voi olla hiljaa ;)

nukkuu perhepedissä edelleen. Ja on ollut hoidossa perheen ulkopuolella noin 5 kertaa, ei yhtään yötä.



Ja lapsi on ollut erittäin huono syöjä, alipainoa -15%. Ollaan ravattu ravintoterapeutilla, verikoikeissa ym.



Nukkuminekaa ei oikein suju.



Mahdan olla paska äiti kun perhepedistä ja kotihoidosta huolimatta kaikki menee päin helvettiä.



Oisitko kiltti ja kertoisit missä meni vikaan? Tai tulisitko meille tänne ja näyttäisit miten ne hommat tehdään.

nukkuu perhepedissä edelleen. Ja on ollut hoidossa perheen ulkopuolella noin 5 kertaa, ei yhtään yötä.

Ja lapsi on ollut erittäin huono syöjä, alipainoa -15%. Ollaan ravattu ravintoterapeutilla, verikoikeissa ym.

Nukkuminekaa ei oikein suju.

Mahdan olla paska äiti kun perhepedistä ja kotihoidosta huolimatta kaikki menee päin helvettiä.

Oisitko kiltti ja kertoisit missä meni vikaan? Tai tulisitko meille tänne ja näyttäisit miten ne hommat tehdään.

2 muuta nukkuvat kuin tukit. Joskus kun herään yöllä vessaan niin tämä 10vee saattaa olla vielä puolen yön aikaan hereillä. Piirtelee huoneessaan, lukee läksyjä jne.

mutta väittäisin että suurin osa ongelmista ei ole vanhempien aiheuttamia. En tiedä meneekö meidän kuopus kategoriaan uniongelmainen. Todella pienenä alkoi jo nukkua kokonaisia öitä, mutta ne yöt vaan olivat todella lyhyitä. 1-2 vuotiaana normaali yöuni oli 6-8 tuntia lisäksi nukkuin yhdet tunnin päikkärit. Poika oli kuitenkin aina pirteä ja iloinen ja kehittyi normaalisti. Onneksi iän myötä (ainakin tilapäisesti) on unentarve kasvanut niin ehditään me vanhemmatkin joskus nukkua.



ps. Tiedän muuten useammankin perheen, joissa uniongelmat ovat ratkenneet kun lapsi on siirretty omaan sänkyyn pois tuosta hehkuttamastasi perhepedistä.

mutta väittäisin että suurin osa ongelmista ei ole vanhempien aiheuttamia. En tiedä meneekö meidän kuopus kategoriaan uniongelmainen. Todella pienenä alkoi jo nukkua kokonaisia öitä, mutta ne yöt vaan olivat todella lyhyitä. 1-2 vuotiaana normaali yöuni oli 6-8 tuntia lisäksi nukkuin yhdet tunnin päikkärit. Poika oli kuitenkin aina pirteä ja iloinen ja kehittyi normaalisti. Onneksi iän myötä (ainakin tilapäisesti) on unentarve kasvanut niin ehditään me vanhemmatkin joskus nukkua.

ps. Tiedän muuten useammankin perheen, joissa uniongelmat ovat ratkenneet kun lapsi on siirretty omaan sänkyyn pois tuosta hehkuttamastasi perhepedistä.

Meillä nukuttiin perhepedissä ekat 3kk ja kukaan ei nukkunut hyvin.. sitten lapsi omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen ovi auki, niin että pienetkin äänet kuuluu meidän makkariin vastapäätä. Ekasta yöstä lähtien nukkui koko yön heräämättä. Että näin, joillain perhepeti toimii, joillain ei..

Myöskään kantoliinailu tai kestovaippailu ei ollut meidän juttuja.. Kivittäkää vaan..

Täysimetys 6kk asti ja itsetehdyt soseet, paitsi hedelmät..