Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1v:n itkuun tikahtuminen!? Neuvoja kaivataan!
18.11.2005 |
eli tyttömme on siis nyt 1v ja on aina ollut aika aurinkoinen, mutta vilkas ja menevä! =) no, nyt sitten kiipeilee joka paikkaan ja sohvalta on pari kertaa tullut aika lahjakkaasti alas.. eilen sitten tippui ja itki niin että meinasi tikahtua ihan kokonaan! koko tyttö meni jo ihan veltoksi kun ei saanut henkeä kun itki niin kamalasti! minä tietysti säikähdin kamalasti ja yritin herätellä, sitten tajusin kääntää tytön pääalaspäin ja se helpotti. pelottaa että tuollaisia " kohtauksia" tulee enemmänkin... sydän pomppasi kurkkuun äidillä kun tyttö lyyhistyi käsivarsille ikäänkuin elottomana... =( kuinka tässä tilanteessa pitäisi toimia " oikeasti" ???
Kommentit (13)
meillä poika ei välillä muista hengittää kesken itkun ja menee sen takia veltoksi. Olen kokenut hyväksi yhtäkkiä kesken itkun puhaltaa suoraan naamaan jolloin lapsi vetää automaattisesti henkeä. Voisko tästä olla teille apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuo ylösalaisin käätäminen on suositeltava keino ja sitten kuulemma kylmällä pelästyttäminen. Siis että vie lapsen esim. pakastimen luokse ja laittaa kasvot lähelle oviaukkoa kun avaa sen. Mutta tuo puhaltaminenkin kuulostaa hyvältä konstilta! Ei kai siinä kovin montaa konstia ole. En ole lääkäri tms., mutta luulisin vaivan johstuvan kehkojen ja pallean yhteistyöstä, eli pallea jotenkin kramppaa, kun lapsi itkee kovasti ja sitten ei keuhkotkaan saa ilmaa vedettyä sisäänsä. Jollain tapaa sama juttu, kuin hikassa. Tosin siinä kestää kerrallaan vain hetken aikaa ja hikkaankin lopetuskeinoina käytetään pelästyttämistä tai jotain uutta aktiviteettia pallealihakselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoisella ja näyttää, että juniorilla on ko. kohtauksia. Meillä auttaa kasvoihin puhaltaminen ja ulos viileään vieminen. Menee lääkärin mukaan ohi 6 ikävuoteen mennessä. Säikäyttää kyllä äidin kohtaukset pahasti...itku tulee itseltäkin. Tsemppiä !
Tuossa tilanteessa kyllä sanoisin, että no tukehdu sitten ja antaisin pennun haukkoa. Kysyisin että Meinaatko aikuisena myös saada tuollaisia itkuraivareita, kun et saa tahtoa läpi tai vähän kolahtaa. Typerä pentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 20:37"]Tuossa tilanteessa kyllä sanoisin, että no tukehdu sitten ja antaisin pennun haukkoa. Kysyisin että Meinaatko aikuisena myös saada tuollaisia itkuraivareita, kun et saa tahtoa läpi tai vähän kolahtaa. Typerä pentu.
[/quote]
Miten meni niinkun omasta mielestä?
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 20:37"]Tuossa tilanteessa kyllä sanoisin, että no tukehdu sitten ja antaisin pennun haukkoa. Kysyisin että Meinaatko aikuisena myös saada tuollaisia itkuraivareita, kun et saa tahtoa läpi tai vähän kolahtaa. Typerä pentu.
[/quote] HALOO YKSI VUOTIAS. Vitun idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kuopuksella oli 9kk iästä saakka satunnaisesti samanlaisia itkukohtauksia, jotka johtivat pökertymiseen hengittämättä jättämisen takia. 1,5v taisi olla viimeinen kerta , eikä sen jälkeen ole enää pyörtymiseen asti itkenyt..
kummallinen antaumuksella itkiä hän on kyllä ollut vauvasta saakka.. taipumus joillain selvästi on..
Naamaan/suuhun napakka puhallus saa haukkaamaan happea ja saattaa ehkäistä pyörtymisen.
nopeasti pitää vaan muistaa toimia, ettei käy niinkuin meillä, että ehti mennä kanttuvei asfaltille päänsä löi... onneksi oli pipo ja huppu pehmentämässä iskua.
Tiedän tuon asian, niiden nimi oli joku affektikohtaus tms. Googleta se, en kännykällä nyt itse viitsi. Kaverin lapsella oli nooita, ovat vaarattomia vaikka vanhemmalle kamalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidänkin lapsella on tuollaisia joskus, jos hermostuu tosi paljon jostain asiasta. Alkaa siis itkeä normaali-itkun sijasta niin kovasti, että tuntuu happi loppuvan ja alkaa sitten haukkoa henkeä. Hengenhaukkominen jatkuu vielä vähän aikaa, kun itku on loppunut. Olen aina ottanut lapsen syliin ja kunnon halaukseen ja yrittänyt rauhoitella, kävellyt hiljaa ympäriinsä ja antanut lapsen tyyntyä, ja vielä rauhoittumisen jälkeenkin sylitellyt vähän aikaa. Sitten lapsi onkin jo reipastunut ja lähtenyt taas leikkeihinsä. Kyllä pelästyin tosi paljon ensimmäisellä kerralla, meidän lapsella kun on vikaa sydämessä ja luulin, että tuli jokin sydänkohtaus. Tuntuu, että lapsikin pelästyy noita hengenahdistusitkuja.
Alue: Aihe vapaa
kiitos kuitenkin diagnoosistakin!