Joudunko jakamaan perinnön siskopuolten kanssa?
Isäni on naimisissa, ja vaimolla on edellisestä liitosta kaksi tytärtä. Minä olen isäni ainoa lapsi. Avioehtoa ei isällä ja vaimolla ole, eli miten perinnönjako (tai siis en tiedä onko mitään perittävää edes, mutta esim. tavaroiden jako) sitten menee?
Jos isäni kuolee ennen vaimoa, voidaanko minulta vaatia jotain, esim. osallistumista hautajaiskustannuksiin, tai voidaanko minulta estää pääsy hautajaisiin?
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:40"]
Joudut jakamaa. Hautajaiskuluista vastaa kuolinpesä eli sinä, äitipuoli ja äitipuolen lapset.(ellei testamenttiä) Hautajaiskulujen jälkeen jäävä omaisuus jää kuolinpesän haltuun, joka jaetaan tai jätetään jakamatta. Koska me lapset kunnioitamme vanhempiamme, kuolipesä jaetaan vasta kun leski kuolee. Ja sitten vasta kiukuttelemme keskenämme, kenen muisto on arvoikkain.
[/quote]
Voidaanko minulta siis odottaa osallistumista hautajaiskustannuksiin, mutta kieltää tuleminen hautajaisiin jos ne on vaikka isän kotona (jonne en saa nytkään mennä koskaan)?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:40"]
Joudut jakamaa. Hautajaiskuluista vastaa kuolinpesä eli sinä, äitipuoli ja äitipuolen lapset.(ellei testamenttiä) Hautajaiskulujen jälkeen jäävä omaisuus jää kuolinpesän haltuun, joka jaetaan tai jätetään jakamatta. Koska me lapset kunnioitamme vanhempiamme, kuolipesä jaetaan vasta kun leski kuolee. Ja sitten vasta kiukuttelemme keskenämme, kenen muisto on arvoikkain.
[/quote]
Voidaanko minulta siis odottaa osallistumista hautajaiskustannuksiin, mutta kieltää tuleminen hautajaisiin jos ne on vaikka isän kotona (jonne en saa nytkään mennä koskaan)?
[/quote]
No ei...kulut menee isäsi omaisuudeta
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:40"]
Joudut jakamaa. Hautajaiskuluista vastaa kuolinpesä eli sinä, äitipuoli ja äitipuolen lapset.(ellei testamenttiä) Hautajaiskulujen jälkeen jäävä omaisuus jää kuolinpesän haltuun, joka jaetaan tai jätetään jakamatta. Koska me lapset kunnioitamme vanhempiamme, kuolipesä jaetaan vasta kun leski kuolee. Ja sitten vasta kiukuttelemme keskenämme, kenen muisto on arvoikkain.
[/quote]
Voidaanko minulta siis odottaa osallistumista hautajaiskustannuksiin, mutta kieltää tuleminen hautajaisiin jos ne on vaikka isän kotona (jonne en saa nytkään mennä koskaan)?
[/quote]
Kuolinpesä (isäsi tili) maksaa hautajaiset.
Kirkossa saat olla hautajaisissa, mutta muistotilaisuus on yksityinen, sinne ei ole asiaa jos ei erikseen pyydetä. (oli se sitten isäsi kotona tai seurakuntasalissa)
Avioliitto päättyy kahdessa tapauksessa; Käräjäoikeuden tuomitsemalla avioerolla tai toisen puolison kuolemalla. Sen jälkeen tehdään ositus.
Kuolemantapauksissa ositus tehdään niin että puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia. Mikäli elävällä puolisolla on enemmän omaisuutta, hänen ei siitä tarvitse tasinkoa kuolinpesälle antaa.
Sen jälkeen tapahtuu perinnönjako: rintaperilliset eli biologiset ja/tai adoptoidut lapset perivät kuolleen henkilön omaisuuden.
Miten te voitte oikeasti olla noin uunoja näin selkeissä asioissa?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:08"]
Yritin googlettaa näistä perintöasioista, ja parikin lähdettä väittää, että ensisijaisena perijänä ovat lapset ja vasta jos näitä ei ole niin sitten aviopuoliso perii. Eihän se oikeasti näin mene? Eikö puoliso peri puolet omaisuudesta? Vaarini kuoli äskettäin ja tietääkseni mummoni eli hänen vaimonsa peri puolet yhteisestä talosta ja lapset sitten toisen puolikkaan..?
[/quote]
Ei puoliso mitään PERI, vaan hän OMISTAA puolet yhteisestä omaisuudesta.
Tässä on kai se perusoletus, että vaimolla ei ole itsellään yhtään mitään omaisuutta, mies yksin omistaa ja kaiken ja kuolee ensin. Siinä tapauksessa todellakin alkuperäisestä miehen omaisuudesta puolet siirtyy leskelle, mutta se on TASINKOA, ei PERINTÖÄ.
Puoliso perii jotain vain siinä tapauksessa, että lapsia ei ole.
Ei aloittajaa voida vaatia osallistumaan hautajaiskuluihin, sillä ne maksetaan aina vainajan varoista. Jos niitä ei ole, haetaan sosiaalitoimistosta ikään kuin viimeisenä palveluna.
Hautajaisiin osallistumisen kieltäminen on vähän monimutkaisempaa, sillä kyllä Suomessa on aivan mahdollista antaa hautauslupa ja vainaa voidaan haudata niin salaa ja pienellä porukalla vaikka yöllä, että ketään ei-toivottua ei pääse osallistumaan.
Kannattaa pyytää nuo asiat isältäsi ETUKÄTEEN, varmasti ne antaa jos puhut "pelostasi" ettet niitä saa. Kyse on ilmeisesti tavaroista joilla on tunnearvoa ei niinkään rahallista arvoa =varmasti isäsi ymmärtää ja saattaa antaa nuo sinulle jo vaikka nyt.
Jos sinua ei kutsuta hautajaisiin, nosta asiasta metakka. Puhu isäsi sukulaisille asiasta, ts. pyydä heitä kertomaan missä huatajaiset ovat jos et saa tiwtoa muuten. Tee myös kaikille mahdollisille ihmisille selväksi että sinun ei sallittu tulevan oman isäsis hautajaisiin JOS noin käy. Jos äitipuoli ei salli sinun oman isäsi hautajaisiin tulevan on se todella noloa, ja taatusti joku asiasta sanoisi hänelle. Luultavasti jos asia kaikkien tiedossa etukäteen hänen on pakko sinne sinut kutsua.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 14:45"]
Jos heillä ei ole avioehtoa, kun jompi kumpi, isäsi tai hänen puolisonsa kuolee, heidän omaisuutensa jaetaan puoliksi. Eloonjäänyt pitää näistä oman puolikkaansa ja kuolleen puolikas jaetaan hänen perillisilleen. Eloonjääneen puolikas jaetaan sitten hänen kuoltuaan hänen perillisilleen. Näin, ellei testamentilla muuta määrätä. Jos se eloonjäänyt on avioliiton kestäessä omistanut enemmän kuin se kuollut puoliso, hänen ei tarvitse maksaaa omasta osuudestaan tasinkoa, jotta palaset saataisiin yhtä suuriksi.
Kuolevat vanhempasi sitten missä järjestykesstä tahansa, sinulta ei voida vaatia hautauskuluihin osallistumista. Hautajaisiin osallistumisen kieltämisestä ei ole olemassa mitään määräyksiä kuka ja mitä saa päättää tai kieltää. Puoliso on aina lähin omainen, yleensä viimeisijainen sana on hänen. TOisaalta vain sivistymättömät ihmiset ryhtyvät tämmöisistä kiistelemään ja vain hölmöt käyttäytyvät niin, että on ryhdyttävä kiistelemään. Suosittelen,e ttä elät sovussa isäsi ja hänen valitsemansa kumppanin kanssa.
[/quote]
Ei se ihan noin yksinkertaista ole, että omaisuus jaetaan tuosta vaan puoliksi. Jos eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin vainajalla, hän voi ilmoittaa ettei maksa tasinkoa perikunnalle. Aivan laillista. Mutta jos vainaja oli varakkampi puolisoista, hänen omaisuudestaan maksetaan tasinkoa leskelle. Jollei siis testamenttia tai avioehtoa kuoleman varalle ole.
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako määrittelee.
Mikä ihme sai sinut nostamaan tällä täysin turhalla viestillä 10 vuotta vanhan ketjun?
Miehelläni on siskopuoli, eli heillä oli yhteinen isä, joka kuoli. Jo hyvissä ajoin mieheni äiti oli järjestänyt niin että myös hänen äidistään oli tehty yksi kerrostaloviisiön (Hki, Kantakaupunki) osakas ja niinpä oman äitinsä kuoltua mieheni äiti omisti siitä 70%. Lisäksi äidin äidistä oli tehty myös pariskunnan yhteisen kesämökin ( Hirssala, Kirkkonummi) osakas. Tällöin jälleen miehen osuus oli enää 30% omasta sukutilastaan.
Mies oli koko avioliiton ajanmaksanut kaikki laskut, ruokaostokset ym juoksevat kulut ja kaikki muu varallisuus (osakkeet, säästötilit, henkivakuutus ym oli siirretty mieheni äidin nimiin ja hänestä tuli tietysti henkivakuutuksen edunsaaja.
Perintöveroa siskopuoli sai toki maksaa isänsä osuudesta kerrostaloasuntoon, muttaleskellä on siihen asumisoikeus, tietenkin. Siskopuolelle tuli yllätyksenä, että hän ei saanut käytännössä mitään.
Anoppi järjesti perinnön pojalleen miehensä lapsen ohi.
Ketjunnostohullu näköjään vauhdissa. Tämäkin ketju jo 10v vanha, joten eiköhän ap ole saanut jo vastauksen ja perintökin jaettu ajat sitten
Vierailija kirjoitti:
Ketjunnostohullu näköjään vauhdissa. Tämäkin ketju jo 10v vanha, joten eiköhän ap ole saanut jo vastauksen ja perintökin jaettu ajat sitten
Ihmisiä kuitenkin kuolee edelleen ja perintöjä jaetaan. Joka toinen perhe on uusperhe.
Lähtökohtaisesti sinä perit oman isäsi ja oman äitisi. Isäsi leski, kun isäsi kuolee, ei peri yhtään mitään ellei hänen hyväkseen isäsi ole tehnyt testamenttia. Myöskään sisaruspuolet, eivät voi periä henkilöä jolle eivät ole biologista sukua, ellei isäsi ole adoptoinut heitä, tai tehnyt heidän hyväkseen testamenttia.
Avioliiton päättyessä, kuolemaan lesken ja edesmenneen kummankin varat-velat, kokonaisuus, lasketaan osituksessa yhteen ja tulis jaetaan kahteen osaan. Toinen puoliosuus leskelle. Toinen perillisille. Vain jos jäljellejäävä leski on varakkaampi, hän voi kieltäytyä antamasta tasinkoa kuolleen perillisille. Jos puolisoilla on ollut avioehto, se muuttaa ositusta, avioehdon määrittämään suuntaan. Koko ositusta ei silloin tehdä, tai ositus tehdään vain avioehdon salliminen osin.
Jos isäsi kuolee ensin, äitipuolellasi on oikeus jäädä hallintaoikeudrlla yhteisenä kotina olleeseen asuntoon. Loppurlämäkseen, vaikka itse asunnon tai kiinteistön jossa asunto on, omistaisikin kuolleen perillinen tai perilliset. Monesti leski pitää koko jäämistön hallinnassaan. Et joudu maksamaan hallintaoikeutetulle koituvia käyttökuluja. Esimerkiksi sähkö, vesi, jätehuolto jne. sillä ne kuuluvat lesken maksettaviin. Samoin esim lumityöt, polttopuiden teko tai ha kinta tai teettäminen kuuluvat leskelle.
Ja lisäksi leski vastaa käypään vuokratasoon asti korjauskuluista. Isomman remontin osalta leski ja perilliset sopivat, kuinka kulut jaetaan.
Leski on kuolinpesän osakas osituksen tekemiseen asti. Eli isitus jannattaa tehdä mahdollusimman pian, jos väleissä on skusmaa, että kuolinpesä pääsee päättämään kuolinpesän omaisuudesta itsenäisesti.
Irtaimisto ei yleensä ole minkään arvoista, ellei kuolleen omsisuuteen kuulu arvoesineitä, kuten jalometallikoruja enemmänkin tai arvokkaampia tauluja, tai jotain priimakuntoista 1800- luvun tavaraa. Eli mölpelit ja roina, ovat yleensä vain riesa. Suvun valokuvia voit kysyä isältäsi vielä kun hän elää. Monesti nämä hukkaantuvat johonkin kimmallisesti, samoin kuin jotkin kauniit esineetkin ennen perinnönjakoa.
Jos olet isäsi ainia perillinen, perunkirjoituksen jälkeen, kin isituksen hoidatte, koko isältäsi jäänyt omaisuus on yksin sinun. Mitään perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa jos on vain 1 perillinen.
Toivottavasti tästä oli apua.
Miksi pelkäät isäsi puolisoa? Hän ei ole isäsi perillinen. Ei ketään kukaan voi kieltää tai käskeä hautajaisiin. Hautajaiskulut maksaa aina kuolinpesä, ei perillinen.
Vaikket olisi äitipuolesi kanssa väleissä, se ei millään tavalla vaikuta sinun perimiseesi isäsi jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo perii puolet ja sinä toisen puoliskon. Siskopuolillasi ei ole oikeutta perintöön (eivät siis ilmeisesti ole isäsi biologisia lapsia?) ellei isäsi testamentilla näin määrää. Testamentillakaan sinulta ei voida sulkea lakiosaa pois, eli saat joka tapauksessa vähintään 25% jaettavan pesän omaisuudesta. Pesä voi myös huolehtia hautauskuluista ennen perinnön jakamista.
Leski ei peri vaan hän jo omistaa puolet pesästä avioliittolain nojalla. Ja voi käyttää hallintaoikeutta parin yhteiseen kotiin niin kauan kuin haluaa, jos on yhdessä kuolleen kanssa omistanut sen eikä pesässä ole toista asuntoa.
Hei. Minkä vuoksi aloittajan joka on tässä ainoa isänsä lapsi, pitäisi joutua jakamaan oman isänsä perintö sisarpuoltensa kanssa? Eivätkös sisarpuolet peri oman äitinsä, oman isänsä.
Älä jaa väärää tietoa perimisestä.
Tai tietenkin testamentilla aloittajan isä voi määrätä omaisuuttaan täysin vieraille vapaasti. Mutta, sittenkin oikea perillinen voi ja hänen kannattaa vaatia lakiosaa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:40"]
Joudut jakamaa. Hautajaiskuluista vastaa kuolinpesä eli sinä, äitipuoli ja äitipuolen lapset.(ellei testamenttiä) Hautajaiskulujen jälkeen jäävä omaisuus jää kuolinpesän haltuun, joka jaetaan tai jätetään jakamatta. Koska me lapset kunnioitamme vanhempiamme, kuolipesä jaetaan vasta kun leski kuolee. Ja sitten vasta kiukuttelemme keskenämme, kenen muisto on arvoikkain.
[/quote]
Voidaanko minulta siis odottaa osallistumista hautajaiskustannuksiin, mutta kieltää tuleminen hautajaisiin jos ne on vaikka isän kotona (jonne en saa nytkään mennä koskaan)?
Ei voi vaatia maksamaan. Siunaustilaisuus on julkinen Jumalanpalvelus. Sinne saa mennä jopa ventovieras seurakuntalainen (ellei ole lähestymiskieltoa)
Miksi te jankkaatte edelleen tähän 13 vuotta vanhaan ketjuun?
Vaikuttaa olleen erään Outi Alasen ongelma. Hänet isä teki perinnöttömäksi koska Alanen "vietti loukkaavaa ja kunniatonta elämää".
Ketju vuodelta 2013, nostettu 2023 ja jälleen nyt.
Ikäviä nämä välirikot. Aikuiset ihmiset.
Joudut jakamaa. Hautajaiskuluista vastaa kuolinpesä eli sinä, äitipuoli ja äitipuolen lapset.(ellei testamenttiä) Hautajaiskulujen jälkeen jäävä omaisuus jää kuolinpesän haltuun, joka jaetaan tai jätetään jakamatta. Koska me lapset kunnioitamme vanhempiamme, kuolipesä jaetaan vasta kun leski kuolee. Ja sitten vasta kiukuttelemme keskenämme, kenen muisto on arvoikkain.