Meidän työt on ihan mahdottomat perheen kannalta. Silti yritetään lasta :) Mitä mieltä?
Mitä mieltä olette tilanteestamme?
Yritämme vauvaa koko ajan, ja toivon niin kovasti että onnistuisimme :)
Silti minua huolestuttaa kovasti, miten mahdottomaksi meidän elämä tuleekaan menemään...
Mieheni on vuorotöissä, asuu työpäivinä toisella paikkakunnalla. Kotona 4 pvää, ja sitten töissä 6 pvää. Tulee ekan kahden päivän jälkeen iltapäivällä kotiin, ja lähtee taas seuraavana päivänä puolen päivän aikaan työpaikakunnalle, ja on sitten loput neljä päivää putkeen pois kotoa.
Minä teen töitä yleensä 1-2 päivää viikossa kotona, mutta muuten reissaan työssäni koko ajan. Työmatkani ovat reissupäivinä 50-300 km. Lähden töihin yleensä klo 6-8 ja palaan 16-20 välillä.
Asumme maalla, lähimpään päiväkotiin 40 km. Isovanhemmat yhtä lukuunottamatta vielä työelämässä. Toinen mummi voisi ehkä hätätapauksesaa auttaa lapsenhoidossa, koska on eläkkeellä. Emme kuitenkaan laske hänen varaansa lapsenhoitoa.
Olen ajatellut, että jos saisimme lapsia, niin alkaisin tekemään osa-aikatyötä, ja voisin käydä töissä etenkin silloin kun mieheni olisi kotona lapsen/lasten kanssa.
Onko kukaan muu tehnyt lapsia yhtä hankalassa tilanteessa?
Kommentit (53)
40km matkaa pvkotiin. Eli lapsi istuu 80km autossa per päivä.Ja pitkät hoitopäivät päälle. Ei onnistu, ei sitten millään. Kamalalta kuulostaa.Arki tulee olemaan sietämättömän raskasta. Kaiken a ja o lyhyet matkat, ei tod mitään kymmenien kilometrien reissuja.
missä asumme kyllä kaikkien muidenkin lapset matkustaa sinne päiväkotiin, eikä kukaan edes kyseenalaista asiaa.
Matka vie noin 30 min.
Itse en aio tehdä pitkää päivää töissä, jos saamme lapsen, vaan haluaisin hoitaa lapsen mahdollisimman pitkään kotona, ja tehdä osa-aikaista työtä.
Ap
jos ette voi joustaa mihinkään suuntaan niin ei ole mitään järkeä yrittää lasta. Mut jos meette lapsen ehdoilla niin mikä ettei.
40km matkaa pvkotiin. Eli lapsi istuu 80km autossa per päivä.Ja pitkät hoitopäivät päälle. Ei onnistu, ei sitten millään. Kamalalta kuulostaa.Arki tulee olemaan sietämättömän raskasta. Kaiken a ja o lyhyet matkat, ei tod mitään kymmenien kilometrien reissuja.
missä asumme kyllä kaikkien muidenkin lapset matkustaa sinne päiväkotiin, eikä kukaan edes kyseenalaista asiaa.
Matka vie noin 30 min.
Itse en aio tehdä pitkää päivää töissä, jos saamme lapsen, vaan haluaisin hoitaa lapsen mahdollisimman pitkään kotona, ja tehdä osa-aikaista työtä.
Ap
jos kerran muitakin lapsia siellä asuu. Jotenkin en osaa kuvitella kuntaa, jossa lähimpään hoitopaikkaan on 40km. Ymmärrän tuon jossakin Kainuun korvessa, mutta yleensä siellä ei sitten olekaan lähettyvillä enää mitään lapsiperheitä.
Aloitusviestissä ilmoitit ja seuraavissakin vielä, ettet ole valmis mihinkään muutoksiin!! Teitkin takinkäännön jo ennen kuin vauva ehti täyttää sen 1kk ;D
40km matkaa pvkotiin. Eli lapsi istuu 80km autossa per päivä.Ja pitkät hoitopäivät päälle. Ei onnistu, ei sitten millään. Kamalalta kuulostaa.Arki tulee olemaan sietämättömän raskasta. Kaiken a ja o lyhyet matkat, ei tod mitään kymmenien kilometrien reissuja.
missä asumme kyllä kaikkien muidenkin lapset matkustaa sinne päiväkotiin, eikä kukaan edes kyseenalaista asiaa.
Matka vie noin 30 min.
Itse en aio tehdä pitkää päivää töissä, jos saamme lapsen, vaan haluaisin hoitaa lapsen mahdollisimman pitkään kotona, ja tehdä osa-aikaista työtä.
Ap
Eli teette lapsen, olet kolme vuotta kotona kotihoidontuella. Sitten aloitat taas työt ja viet lapsen sinne päiväkotiin, jonne muutkin alueesi vanhemmat lapsensa vie. Ja muutat työsi osa-aikaiseksi. Esim. 50% työaika. Pitäisi hyvinkin onnistua taloudellisestikin, kun kerran asunto on jo maksettu ja muutenkin halpaa asua.
olet kotona 6 vuotta.
6 vuotta aikaa miettiä miten eteenpäin.
Asiat järjestyy aina, kun miettii tarpeeksi.
Maalla on hyvä asua. Ei kannata muuttaa.
se sujuu, jos sulla tosiaan mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä ja/tai kotona töitä. Ja teet ne pidemmät työpäivät/-reissut niinä päivinä, kun miehesi on vapailla.
Meillä sujunut hyvin näin jo reilu 6 vuotta.
Ei kaikilla ole 8-16 työpäivää molemmilla vanhemmilla vaikka täällä sellainen näkemys tuntuukin olevan... ;)
Kyllä täytyy nyt kommentoida ja ihmetellä. Kirjoitit että teillä on velaton asunto! Mihin ihmeeseen tarvitsette rahaa niin että kahden ihmisen täytyy noin hosua ympäriinsä? Mikä ihmisiä vaivaa, miksi rahaa täytyy olla käytössä niin paljon! Elämä menee aivan hukkaan touhutessa tuolla tavalla. Toinen aikuinen kotiin ja lapsesta nauttimaan.
siksi, että juuri sen vuoksi, kun asumiskulumme täällä maalla ovat niin pienet, voisin olla lapsen ensimmäiset vuodet kotona, ja sen jälkeen osa-aikatyössä (50-60 % työaika) mikä olisi lapselle/lapsille parasta.
Mieheni on vasta saanut elämänsä ensimmäisen vakituisen työpaikan, joten se on hänellle tärkeä, koska hän on ollut välillä työttömänä pitkiäkin jaksoja.
Emme siis "hosu"ympäriinsä, vaan yritämme järjestää sellaisen elämän, jossa lastenkin olisi hyvä olla.
Ap
Kyllä täytyy nyt kommentoida ja ihmetellä. Kirjoitit että teillä on velaton asunto! Mihin ihmeeseen tarvitsette rahaa niin että kahden ihmisen täytyy noin hosua ympäriinsä? Mikä ihmisiä vaivaa, miksi rahaa täytyy olla käytössä niin paljon! Elämä menee aivan hukkaan touhutessa tuolla tavalla. Toinen aikuinen kotiin ja lapsesta nauttimaan.
siksi, että juuri sen vuoksi, kun asumiskulumme täällä maalla ovat niin pienet, voisin olla lapsen ensimmäiset vuodet kotona, ja sen jälkeen osa-aikatyössä (50-60 % työaika) mikä olisi lapselle/lapsille parasta.
Mieheni on vasta saanut elämänsä ensimmäisen vakituisen työpaikan, joten se on hänellle tärkeä, koska hän on ollut välillä työttömänä pitkiäkin jaksoja.
Emme siis "hosu"ympäriinsä, vaan yritämme järjestää sellaisen elämän, jossa lastenkin olisi hyvä olla.
Ap
asioita voi suunnitella loppuun asti etukäteen. Eikä elämällä ole tapana mennä niinkuin on itse ajatellut. Jos toivotte lasta, niin siitä vain yrittämään. Töihin liittyvät ongelmat ratkaisette sitten kun on niiden aika. Turha murehtia tässä vaiheessa.
Vaikka sä kuinka miettisit hienoja ratkaisuja, parissa vuodessa sun työkuviot voi muuttua ihan työnantajankin toimesta, puhumattakaan siitä, että lapsen myötä sun (teidän) arvomaailma muuttuu.
Meillä oli miehen kanssa kummallakin reissutyö. Nyt lapsia on kaksi, mä olen kouluttautunut uudelleen ja työllistynyt suht. normaaliin työaikaan. Mies reissaa vielä. Lapset ovat kouluikäisiä, mutta olivat jossain vaiheessa vuorohoitopäiväkodissakin, kun tein vielä entistä duunia. Sitten vain yks kaunis päivä mä tiesin, että nyt tää säätäminen loppuu ja muutetaan työkuviot täysin.
Mitä mieltä miehesi on?
rennosti, eikä näe asiassa mitään ongelmaa. Hänelle asiat, joita mitä mietin ja murehdin, ovat yleensä hyvin yksinkertaisia.
Ap
ihmetellä. Kirjoitit että teillä on velaton asunto! Mihin ihmeeseen tarvitsette rahaa niin että kahden ihmisen täytyy noin hosua ympäriinsä? Mikä ihmisiä vaivaa, miksi rahaa täytyy olla käytössä niin paljon! Elämä menee aivan hukkaan touhutessa tuolla tavalla. Toinen aikuinen kotiin ja lapsesta nauttimaan.