Mulla on hirviölapsi enkä tajua miten pärjään sen kanssa.

Tämä lapsi on täysin mahdoton. Joka asiassa taistelee, ei tottele, hajottaa, on ilkeä. Lyö sisaruksiaan, rikkoo heidän tavarat, karkailee, sammuttaa tietokoneen vaikka joku muu käyttää sitä, ei syö, varastaa herkkuja jne. 

Minä en saa tähän lapseen mitään otetta. On kasvatettu ja rakastettu kuten muutkin, on saanut samat rangaistukset kuin muutkin, vaan mikään ei toimi.

Päiväkodissa käyttäytyy hyvin, suorastaan mallikelpoisesti, saa kehuja siitä. Olemme käyneet erilaisilla terapeuteilla ja aina todettu terveeksi lapseksi. 

Mutta ei tuo ole normaali. Mä en jaksa sitä enää. Hänellä on nytkin voimassa pelikielto (kaikki laitteet), karkkipäivät on menetetty, ei tv:tä, jäähyllä istuu nyt, vaan kun mikään ei tehoa. Jos olisi entisaika, antaisin risulla persuuksille vaan kun ei voi. 

Nyt on lisäksi alkanut kakkailla tahallaan housuun (tahallista, ei vahinkoja), sitä tapahtuu useamman kerran päivässä. Ei kylässä, ei mummulassa, ei hoidossa, vain kotona. 

Siitä ei ole kyse että ei saisi huomiota, kyllä saa. On pidetty sylissä, on paijattu, on rakastetty, on pidetty kuri, vaan kun ei mikään toimi. Mun pää ei kestä tätä jatkuvaa vääntöä kuukaudesta toiseen. Olen ihan loppu ja tekisi mieli vain huutaa tuolle pennulle.

Hieman helpotti tämä purkaus. Kerään voimia uloslähtöön (taas jotakin kivaa odotettavissa). Muut sisarukset jo välttelevät tämän yhden seuraa kun on niin kamala, alkaa keinot loppua.