Oletko koskaan tehnyt 3-vuorotyötä? kuinka sopeuduit?

Hyvin olen sopeutunut. Saa viikolla vapaita ym mukavaa =).

Sairaanhoitajana. Eniten oli kuitenkin aamuvuoroja, koska niissä on suurin miehitys melkein kaikilla osastoilla. Kuuden viikon jaksoon sisältyi aina 3-4 yötä. Teimme myös halutessamme jonkin verran pitkiä vuoroja joissa yhdistetään aamu- ja iltavuoro.



Sopeuduin ihan hyvin, olin vieläpä raskaana, eivätkä yövuorot silti tehneet yhtään heikkoa.



Osasyynä pidän sitä, että pidin hyvää huolta omasta levostani enkä lähtenyt uhkapelaamaan levon määrällä, ja pyrin tekemään työvuorolistasta ns. ergonomisen eli eteenpäin kiertävän. Aamuvuorojen jälkeen iltavuoroja ja sitten yövuoroja. Vaikka toisella tavalla olisi ehkä saanut pidempiä vapaita, niin tämä on todettu parhaaksi työssä jaksamisen kannalta ja ainakin itselleni sopi.



Pidin vuorotyöstä, sen vaihtelevuuden vuoksi! Nykyisessä elämäntilanteessa se ei onnistu ja puudun 8-16 -työssä.....

Hyvin sopeuduin vaikken olekaan kovin hyvä päivällä nukkumaan. Ajattelin ennen, ettei päivätyö mulle edes sovi. Nyt kun olen noin kaksi viimeistä vuotta tehnyt töitä päiväpainotteisesti, niin olen huomannut, että puolensa kummallakin työtahdilla. Tosin "oikeasta" päivätyöstä ei ole kokemusta koska teen silti myös yövuoroja harvakseltaan sekä noin neljä työpäivää viikossa. Ma-pe 8-16 voisi olla aika puuduttavaa.

elektroniikkatehtaalla, vuorot 6-14, 14-22 ja 22-06. Alkuun jaksoi hyvin mutta mulla alkoi jo 25 ikävuoden paikkeilla käydä hyvin hyvin raskaaksi, varsinkin aamuvuorot (olen äärimmäisen aamu-uninen ihminen). Päätinkin siksi lähteä koulunpenkille vielä ja kouluttautua alalle jossa ei vuorotyötä tarvitse tehdä. Nyt nelikymppisenä en enää usko että pystyyisin kolmivuorotyöhön millään.

Ja sopeutuihan sitä siinä 12 vuoden aikana, mutta ei se mitään herkkua koskaan ollut. Varsinkin yövuorojen jälkeiset aamuvuorot muutaman tunnin unien jälkeen tökki aina ja se, että runsaiden ilta- ja yövuorojen vuoksi sosiaalinen elämä rajoittui pitkälti työpaikalle.