Lue keskustelun säännöt.
Moraalinen dilemma
26.03.2012 |
Minkä vaihtoehdon allaolevista kolmesta huonosta valitsisit? Tämä ei mene yksi yhteen meidän elämän kanssa, joten yksityiskohdista on turha kinata, mutta periaate on tärkein.
Sanotaan että olet yh, jonka elämässä on Iso Ongelma, jonka ratkaiseminen vaatisi paljon rahaa. Jota ei ole. Rahan puutteessa joudut seuraamaan, miten perheesi hyvinvointi pikkuhiljaa ja vääjäämättä rapistuu ja syntyy vaurioita, joita ei ennen pitkää mikään määrä rahaa pysty korvaamaan. Yhteiskunta voi auttaa korkeintaan lieviämään oireita, ei poistamaan syytä, joten hidas alamäki on väistämätön.
Sinulla on melko varakkaat yrittäjävanhemmat, jotka nauttivat eläkepäivistään kovalla työllä ansaitsemallaan pesämunalla. Josta he eivät luonnollisesti ole kovin helposti halukkaita luovuttamaan penniäkään - kukapa olisi? Niinpä he myöskin tavallaan hieman sulkevat silmänsä ongelmiltasi ja olet ollut liian ylpeä pyytääksesi suoraan apua, kun sitä ei kerran ole tarjottu, vaikka tilanne on periaatteessa tiedossa. Jonain päivänä he tietenkin jättävät perinnöksi ison pinon rahaa, mutta se on hyvin kaukana ja peruuttamattomia vaurioita on jo ehtinyt tapahtumaan vuosikymmenten ajan.
Mitä tekisit:
1) Eläisit vain tilanteesi kanssa, paniikkia taka-alalle painaen. Joskus se pääsisi pintaan, niin että menettääisit yöunesi - kuten nyt. Yrittäisit sopeutua siihen että elämäsi vain meni näin, vaikka ratkaisu olisi niin lähellä mutta niin kaukana.
2) Yrittäisit taivutella/painostaa/syyllistää varakkaat yrittäjävanhempasi auttamaan ja luopumaan osasta pesämunaansa. Tästä seuraisi toiselle osapuolelle vaivaannuttavaa kiitollisuudenvelkaa ja häpeää ja toiselle osapuolelle katkeruutta kovalla työllä hakitusta omaisuudesta luopumisesta.
3) Tekisit huonoimpana hetkenä itsemurhan tai laajennetun itsemurhan. Toki tästä seuraisi muutama vuosi kurjuutta vanhempiesi (ja lähisukulaistesi elämässä), mutta sen jälkeen heillä olisi edelleenkin mukava ja turvatut elämänsä, lasten ja lastenlasten laumat. Eikä heidän tarvitsi katsoa pikku hiljaa oman elämänsä ahdistavaa ja väistämätöntä rapautumista.
Kommentit (5)
tietää mikä tilanne on.
Mut sen sanon, et kylmät vanhemmat jotka ei lastaan auta vaikka siihen mahdollisuus olisi. Jos kerta jäis iso summa rahaa perinnöksiasti lapselle, miksi sitä rahaa ei voi silloin antaa kun se lapsi sitä kipeimmin tarvitsee.
Kolmonen poissuljettu vaihtoehto kuitenkin, olitilanne mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omia talousmokiani en pistäisi heidän kontolleen
Lapsi on sössinyt raha-asiansa pahemman kerran; osa-maksuilla turhaa tavaraa, pikavippejä, biletystä jne. Apua on tarjottu, mutta se olisi vaatinut myös hänen omaa panostaan: vapaaehtoinen luottokielto, luopuminen turhasta tavarasta kuten liian kalliista autosta sekä sitoutuminen maksamaan velkaa vanhemmille tietyllä summalla kuussa kun vanhemmat olisi kuitannut velat pois. Vastaus oli: "kyllä mä omat raha-asiani hoidan, ei tartte niihin puuttua". Lapselle olisi siis kelvannut vain raha, jota ei tarvii maksaa takaisin.
Lapsi kuvittelee, että yrittäjävanhemmilla on rahaa mielin määrin, mutta se ei pidä paikkaansa. Monet työntekijät yrityksessä tienaavat enemmän kuin itse yrittäjät. Työ on kovaa ja jos rahaa on, niin ne on firman rahoja, joita ei noin vain oteta käyttöön.
Eli sinuna tekisin niin, että kysyisin apua vanhemmilta; lainaa heidän ehdoillaan. Onko vanhempiesi varallisuus todellista vai vaan kuvittelua? Jos vanhempasi eivät voi/halua auttaa, ei voi muuta kuin yrittää sinnitellä.
kuin viimeisin kirjoittaja. Laina vanhemmilta, reilusti paperille kaikki ja jos mahdollista, joustava takaisinmaksuaikataulu. Koronkaan ei tarvitse olla kova. Tällä keinolla kaikki voivat säilyttää kasvonsa eikä mene raha-asioiden takia suhteet solmuun, kuten omassa suvussani on käynyt.
Omat asiasi niin älä ainakaan ala sössimään eläköityvien vanhempiesi raha asioita. He ovat kuitenkin säästäneet koko ikänsä ja eivät tarvitse ketään taukkia polttamaan rahojaan. Ilmeisesti tälläinen riski asiassa kuitenkin on, koska olet ilmeisesti onnistunut keikauttamaan taloutesi kunnolla. Sellaista juttua ei Suomessa olekaan, josta edes YH ei pääse yksin Suomessa yli. Ulosottokin jättää aina suoja-osuuden ja joskus ne velatkin vanhenee. Työttömälläkin velkaisella on aina katto päänsä päällä.
eli vastaan 1.