Kuinka vanhan lapsen olet jättänyt yksin hetkeksi?

Mie otan muksut(3kpl) mukaan koiraa viemään. Kertaakaan en ole jättänyt ilman aikuisen valvomaa silmää minnekkään.

vanhin lapsista 5 vuotias

Meillä 2vuotias on joka päivä yksin koirien pissatuksen ajan aamulla 3 min. Miten ihmeessä muut tämän hoitaa? Jos puen lapsen mukaan lenkille, niin todennäkösesti kuset on jo lattialla ja toisekseen lapsi ei jaksa kävellä aamulla mihkään, eli jää tielle haahuilemaan.

Joskus jätin 1- ja 2-vuotiaat minuutiksi videon ääreen, kun kävin puistelemassa jotain tuuletusparvekkeella.



Varsinaisesti olen jättänyt yksin 6-7-vuotiaan esim. lyhyen kauppareissun ajaksi ja silloin lapsella on ollut puhelin. 8-vuotiaasta alkaen lapsi on iltapäiviä itsekseen kotona pari kertaa viikossa, eli 2-3 tuntia.

Roskien viennin ajaksi.

aina silloin tällöin kun käväisin pesutuvassa.

Jätin vauvan sänkyynsä nukkumaan, kun hain lehden postilaatikosta, vein roskapussin, kävin suihkussa yms. Poissaolon kesto about 1 min. Samoin vauva jäi isompien sisarusten kanssa yksin muutaman minuutin ajaksi (kun esim. kävin laittamassa auton lämmitystolppaan). Koskaan ei vauva edes itkenyt. Hälyytin oli aina mukana, kun olin vauvan kanssa kaksin kotona ja muina aikoina isommat lapset olivat pystyneet soittamaan, jos olisi herännyt.



Kun vauva oli kolmevuotias, niin jätin hänet isompien lasten kanssa 10-15 min ajaksi, kun ulkoilutin yksin koiraa tai kävin pika-asialla kaupassa. Isommilla jälleen puhelin (pääsisin takaisin parissa minuutissa) ja esikoinen osaisi myös soittaa ambulanssin tai hakea apua naapurista, jos tulisi hätätilanne.



Nyt nuorin lapsi on 4-vuotias, enkä ole häntä vielä lehdenhakureissua pidemmäksi ajaksi yksin jättänyt. En, vaikka hän osaa käyttää kännykkää. Eskari-iässä ryhdytään pikku hiljaa opettelemaan lyhyitä poissaoloja. Pakkokin on, sillä kouluun mennessä voi joutua olemaan aamulla ainakin jonkin aikaa yksin. Iltapäivällä menee iltapäiväkertoon. Tokaluokalla ei enää pääse iltapäiväkerhoonkaan, joten sitten on pakko selvitä yksin muutaman tunnin ajan. Itselläni on onneksi 8-16 työ (isä matkustaa työn puolesta paljon, joten hänestä ei ole ollut eikä tule olemaan apua näissä asioissa).



Mielestäni eskari-iästä lähtien asiaa on hyvä pikku hiljaa harjoitella, mutta lapsen kypsyys huomioiden. Omista lapsistani esikoinen on ollut pienestä asti selkeästi omatoimisempi kuin keskimmäinen. Nuorimmasta en osaa vielä sanoa, mutta vaikuttaa omatoimiselta.

kun vein roskat, mutta jäi ainoaksi kerraksi! Lapsiraukka oli ihan hädissään sen 1,5 minuutin ajan!!!



Nyt hän on 15v ja voin jättää yksin kotiin hetkeksi, kun sanoi pärjäävänsä. Todella reipas on.

2v3kk, kävin pyykkituvalta hakemassa pyykit. N. 5min.

Kouluiässä täytyy pärjätä välillä yksin, mutta miksi ihmeessä jo 6-vuotiaan pitäisi pärjätä? On ero lapsen kehityksessä tuolla yhdellä vuodella! Lapseni täyttää kuusi kesällä ja en kyllä aio jättää yksin vielä pitkään aikaan, ekalla luokallakin menee iltapäiväkerhoon. Suomessa lapset itsenäistetään liian aikaisin! Miksi ihmeessä lapsen pitäisi pärjätä yksin 6-vuotiaana? Luuletteko, että sen ikäinen osaisi toimia hätätilanteessa oikein, vaikka sanookin osaavansa? Entä se turvattomuuden tunne, jota lapsi kokee, siitähän ei äidille ja isälle puhuta, eikä sitä edes osata pukea sanoiksi.



Esim englannissa alle 12-vuotiaan jättäminen yksin kotiin on laitonta!

Kouluiässä täytyy pärjätä välillä yksin, mutta miksi ihmeessä jo 6-vuotiaan pitäisi pärjätä? On ero lapsen kehityksessä tuolla yhdellä vuodella! Lapseni täyttää kuusi kesällä ja en kyllä aio jättää yksin vielä pitkään aikaan, ekalla luokallakin menee iltapäiväkerhoon. Suomessa lapset itsenäistetään liian aikaisin! Miksi ihmeessä lapsen pitäisi pärjätä yksin 6-vuotiaana? Luuletteko, että sen ikäinen osaisi toimia hätätilanteessa oikein, vaikka sanookin osaavansa? Entä se turvattomuuden tunne, jota lapsi kokee, siitähän ei äidille ja isälle puhuta, eikä sitä edes osata pukea sanoiksi.

Esim englannissa alle 12-vuotiaan jättäminen yksin kotiin on laitonta!

5-vuotiaina kouluun (loppuvuodesta syntyneet) ja kävelleet yksin kotiin muutaman korttelin koulumatkan. Samoin kävelevät naapurien lapset myös. Suomessa varmasti tästä tavallisesta käytännöstä tehtäisiin lastensuojeluilmoitus?

Vartin kauppareissun ajan 5-6 vuotias pärjää Suomessakin varmasti kotona, jos on normaali sen ikäinen.

että säilyy hengissä? Jos tarkoittaa, pidän mieluummin itse lapsestani huolen. Itse muistan, kuinka minua ekan luokan keväällä pelotti olla yksin kotona vaikka ihan lyhyenkin aikaa. Onneksi minun ei tarvinnut olla, kun minulla oli isosisko, joka oli yleensä aina kotona.



Meillä ei ole tarvetta jättää 5-vuotiasta yksin kun meillä on myös 2-vuotias lapsi. Tuskinpa vuosikausiin menemme kauppaan siten, että lapset jäävät kotiin, ehkä sitten kun kuopus on 7-vuotias, voimme puoli tuntia olla poissa. Lapset pääsevät onneksi iltapäivätoimintaan eka- ja tokaluokkalaisina.

5-10 min, kun haen päiväkodilta vanhempaa. Ei haluu lähtee mukaan, mieluummin oottaa kotona. 6-vuotias tyttö ei ole ollut koskaan yksin kotona (ei ole ollut tarvetta + pelkäisi olla yksin ainakin pidempään tai pimeällä). Yhtään pidemmäksi aikaa en haluaisi jättää. Todennäköisesti 6-7 vuoden iässä voisin jättää 20 minuutiksi, tosin en tiedä mikä olis niin lyhyt reissu. Vauva on sisällä yksinkin, kun vien roskat pihalle tai haen autotallista jotain (esim. rattaat).

eka kerran jätin n. 10 min yksin illalla pinnasänkyynsä nukkumaan koiran pissatuslenkin ajaksi. Näitä iltapissatuksia, jolloin jouduin jättäämään lapsen yksin oli vain satunnaisesti muutama siihen asti kunnes lapsi täytti kaksi. Muutimme silloin omakotitaloon, jonka pihalle päästän nykyään koiran iltapissalle yksin.



Kun asuimme kerrostalossa, ei ollut muita vaihtoehtoja niinä kertoina, kun mies oli työreissussa. Pakko se koirakin oli pissittää, eikä nukkuvaa lasta oikein voinut mukaankaan ottaa.

isompaa lasta kävellen vastaan

( oli kauhea myrsky, oli pakko ).

5v oli kotiin tullessani kääriytyneenä mun peittoon ja sanoi, että oli pelännyt kovasti ja että aika oli tuntunut hirveen pitkältä.

Se oli enismmäinen kerta, kun 5v lapsi oli yksin.



Mutta tää meidän 7-vuotias jää kotiin jo ihan mielellään, vaikkapa kauppareissun ajaksi ( tutkii todennäköisesti sillä välin asuntoa ja toivoo löytävnsä jotain yllättävää ).

pikapissattamassa koiran ollen koko ajan näkö/huutoetäisyydellä. Korttelin ympäri olen saattanut mennä, kun esikoinen oppi käyttämään kännykkää.



Eskari-ikäisenä esikoinen oli toisinaan harjoituksen vuoksi yksin, kun halusi harjoitella. Ja menin esim. käymään nuorempien kanssa kaupassa. Ekaluokalla oli tytön mielestä tosi juhlaa, jos joskus mentiin pienempien kanssa vaikka mummille ja sai tulla yksin tyhjään kotiin, laittaa itse välipalat jne. (Vaikka oltaisiin oltu poissa vaan vartti :D)



Nyt kun on tokalla, ei se enää olekaan niin hienoa... (palasin töihin syksyllä ja joutuu olemaan iltapäivisin toisinaan yksikseen) :P



Keskimmäinen täyttää kohta 6v ja menee syksyllä eskariin. Kännykkäharjoitukset on menossa, muttei ole vielä ihan yksikseen ollut kotosalla. Joskus silleen, että muu perhe on ollut pihalla ja poika sisällä (mutta ollaan oltu siis omassa pihassa)



kaikki lapset ovat olleet keskenään sisällä joskus kun ollaan miehen kanssa esim. tehty pihatöitä tai siivottu tyyliin varastoa siitä lähtien kun olivat 8v, 5v ja 2v. Nuorin tosin useimmiten on ollut samaan aikaan päiväunilla. Ja joskus ovat olleet keskenään ulkona. Isommat pitkiäkin aikoja, nuorin joitain hetkiä esikoisen "vahtiessa"

kun ihan pyytää aina, että voisiko jäädä yksin kotiin kun lähden johonkin? On siis tosiaan ollut yksin jopa 30min kun olen käynyt lenkillä. Eikä mitään ongelmaa ole miksi en voisi jättää. Jää katselemaan videota tai lueskelemaan kirjoja. Kovin tarkasti on tietysti selitetty miten pitää toimia jos syttyy tulipalo tai jos joku pimpottaa (ei saa mennä avaamaan). Mutta eikö täällä kenenkään muun 5-vuotiaat nauti siitä yksin olosta?



Sama poika käy myös lähikaupassa yksin. Sekin on hänelle tärkeä juttu, joka päivä olis menossa, välillä annan sitten hakea maitoa. Tosi hienosti menee, olen ekat kerrat vakoillut perässä, nyt en enää edes seuraa kun osaa niin hienosti.



Tiedänhän minä, että on reipas poika, mutta en tajunnut, että vallan poikkeuksellinen! Vasta kun näitä lukiessa.

eli lastenhuoneessa lapsi on ihan yhtä yksin, olin minä hakemassa postia tai keittiössä. Joka päivä siis jätän lapset keskenään ja menen keittiöön tekemään ruokaa. Lapset nyt 1.5 v ja 4v.

Eskaritaksi tuo 600 m päähän, sieltä lapsi tulee kävellen kotiin ja käy vilkaisemassa meitä töissä. Sitten joko menee sisälle kotiin katsomaan televisiota tai meidän matkaamme. Saa itse valita, mitä tekee. Tietää, mistä meidät löytää.

viitaten martina ketjuun...

tyttäreni ollessa ekaluokkalainen tein lyhyttä työpäivää, joten hän ei tarvinnut iltapäiväkerhoa.

Joutui kuitenkin parina aamuna lähtemään yksin sekä joinakin iltapäivinä olemaan vähän aikaa yksin kotona. Paras päivä hänen mielestään oli keskiviikko, koska silloin hän sai olla yli kaksi tuntia yksin ennen kuin isosisko tuli koulusta ja äiti töistä!

Eskarilaisena hän jo halusi jäädä yksin kotiin esim kauppareissun ajaksi.

Tokaluokalla ehdotimme ip-kerhoa, mutta hän oli aivan "kauhuissaan" asiasta!

Lapset ovat erilaisia; rohkeata lasta ei saa lannistaa eikä aliarvioida. Turvallisuus on tietenkin tärkeätä.