Miksi kaupassa pitää käydä koko perheen voimin?

miksi ei kävisi, mitä se kenellekään kuuluu?

ja tehdä ostoslistan valmiiksi, niin ei tarvitse kaupassa enää montaa tuntia kuljeskella?

ap

Mutta usein kaupassa se ostoslista muuttuu lennossa kun siellä on jotain tarjouksessa/halvemmalla. Miehellä ei valitettavasti ole sitä taitoa että osaisi sitten ostaa jotain muuta sen kanssa jonkun muun tilalle.

ja se jäi sitten vaan tavaksi. Käydään kerran viikossa kaupassa ja lapset saa samalla valita karkkipäivän karkit ja ehdottaa mitä tehtäisiin ruoaksi. Tosin nyt kun kaikki on koululaisia niin ollaan käyty miehen kanssa kahdestaan kaupoilla. Yleensä on aina jotain muutakin ostettavaa (kuin ruoka), joten on kätevämpää käydä samalla reissulla kaikki ostokset (matkaa kaupoille vähintään 12 km suuntaansa).

voin välttää, en mene lasten kanssa kauppaan.

mies tietää mitä haluaa evääksi töihin, mitä jogurttia/vanukasta aamuksi, mitä syö illalla. Meitä on vain kaksi joten kun kauppaan mennään niin täytyy se lapsikin ottaa mukaan.

ÖÖÖÖ, eikä se mies voi käydä ostamassa keskenään ne vanukkaansa - ja sinä niitä ruokia :/ Pitääkö sinne kauppaan yhtäaikaa tunkea?

Yksi tenava nyt on niin helppo napata mukaan ja toisaalta jos toinen on kuitenkin menossa sinne päin ja tapana on tuoda viikon ruuat niin ei tarvitse yksin raahata kaikkea. Toisaalta voi kysyä esim. tarjouslihan kohdalla syökö toinen esim. sitä tai tätä.

mies tietää mitä haluaa evääksi töihin, mitä jogurttia/vanukasta aamuksi, mitä syö illalla. Meitä on vain kaksi joten kun kauppaan mennään niin täytyy se lapsikin ottaa mukaan.

ÖÖÖÖ, eikä se mies voi käydä ostamassa keskenään ne vanukkaansa - ja sinä niitä ruokia :/ Pitääkö sinne kauppaan yhtäaikaa tunkea?

Kävisin itse päivällä. Eli lapsen kanssa ja silloin ne viikon ruokien kantamiset ei ole se lempparijuttu kun se tenavakin pitää auttaa sisälle ja vaatteet ja ostokset yms. Meillä myös mies useinmiten maksaa kaupassa.

jos jotku käy kaupassa koko perheellä. Aika usein näkee kyllä väsyneitä lapsia ja väsyneitä vanhempia. Ja silloin käy vaan mielessä onko se aina pakko hoitaa vaikeimman kautta. Ja nyt älkää hermostuko, mutta sekin käy mielessä, että halutaanko sillä näyttää jotain?

kotimatkalla. Minusta se on helpompaa kuin viedä lapset kotiin ja palata sitten 17 km päähän kauppaan päästäkseni sinne yksin.

sitäkö, että mulla ei ole ajokorttia vai sitä, että ei ole mummoloita, joihin lapset tuupata joka kauppareissun ajaksi.

Miksi koko perheen kanssa kaupassa on hankalaa? Minä en puolestani ymmärrä niitä, jotka eivät kykene tekemään ostoksia lasten kanssa.



Ennen kävin aina yksin lasten kanssa (silloin vauva ja taapero), koska mies oli reissutöissä. Ennen pyhiä otti päähän, muuten selvittiin kyllä. Nykyään elämä on säännöllisempää ja käymme vähän miten sattuu kaupassa. Mies tekee enimmät ruoat, joten käy paljon kaupassakin. Mutta käyn minäkin. Ja jos meillä on aikaa, niin käymme mielellämme kaikki yhdessä - se on ihan hauskaa! Joskus mies ottaa lapset mukaan jotta saan vähän omaa aikaa:) Ei kaupassa käynti ole niin vakavaa, ettei ehtisi lasten anssa samalla höpöttää, antaa pieniä tehtäviä, ihmetellä kalatiskillä kaloja ja tutkia outoja hedelmiä. Ja usein kauppareissu liitetään johonkin muuhun ohjelmaan, jääkö teillä sitten loppuperhe autoon odottamaan? Musta on luksusta, kun on kaksi aikuista miettimässä ja myös pakkaamassa tavaroita.

Lapset kun on pienestä asti ollut aina mukana niin hommaan on tullut tietty rytmi ja suoriudutaan yleensä viikon ruokaostoksista noin puolessa tunnissa (paitsi jos, on jostain syystä kamalat kassaruuhkat). En tullut edes ajatelleeksi, että tämä käytäntö olisi jotenkin outo :)

:)

kyllä käyneet kaupassa yhdessä vähän useammin. Ja se on tuntunut jopa ihan elämykseltä. Ei ole ainakaan meillä ollut vaikeudesta kyse, ei ole ollut siihen vain tarvetta. Ja taas kun yksinään saa rauhassa välillä käydä jossain, niin sekin on mukavaa.



ap

Ihan vain siksi että joskus haluan miehen mukaan kantoavuksi ja seuraksi ja ei lasta voi yksin kotia jättää. Usein käyn yksin mutta jos tiedän että pitää ostella paljon, otan miehen mukaan.

kun aivan pikkuvauvat tuodaan ostoskeskuksiin. Sitä minä en aina ymmärrä ainakaan näin tautiaikoina.



ap

Jos ei vauvan kanssa lähde mihinkään. Meillä ei myöskään vauvat viihtyneet koko päivää kotona ja koko perhe voi paremmi, kun välillä käydään kodin ulkopuolella. Se voi olla sitten kävelylle, puistoon, kahvilaan ostoskeskukseen, kauppaan, kylään tai vaikka sille etelänmatkalle. Ei sen pariviikkoisen kanssa ole pakko mennä prismaan pöpöjä keräämään, mutta en mä kyllä voi linnoittautua kotiinkaan. Ja hauskinta on, kun koko perhe on yhdessä. Maito ja perustarpeet saa lähikaupastakin, joten nälkään ei kuolla, mutta joskus on kiva käydä siellä isommassakin marketissa.

kun näkee paljon ihmisiä. Pariisin lentokentällä kantorepussa oli iso hymy naamalla kun vastaan tuli ihmisiä :D

perheessä, siis minä ja avomieheni. Haluan silti käydä yhdessä vaikka lähikaupassa, jos tekee mieli herkutella. Itsellä ainakin joskus todella vaikeaa päättää, että mitä haluaa, joten toisen mielipide auttaa asiassa aika paljon, kun pitää tehdä päätöksiä :) Meillä ei myös ole autoa, joten jos menemme isompaan kauppaan, niin on kantoapuakin. Tietty sillon teemme viitteellisen kauppalistan, eikä mennä vain hortoilemaan, kun siellä menee muutenkin enemmän aikaa. Annan myös siedätyshoitoa miehelleni, koska hänkään ei ole mikään kaupassa kävijä, enkä halua ottaa koko vastuuta kaikista ostoksista. Ja vaateostoksilla hänellä on parempi pelisilmä, kuin minulla, johtuen kyseisestä halusta vältellä kauppoja ;) Emme siis kumpikaan nauti erityisemmin shoppailusta, joten helpotamme molempien elämää käymällä ostoksilla yhdessä. Jaettu kärsimys on tuplasti kärsimystä vai miten se meni?

koska minulla ei ole ajokorttia ja haluan ihmisten ilmoille täältä aina välillä:D Lisäksi me tykätään käydä koko poppoo yhdessä.

Meillä siis matkaa lähimpään isoon markettiin reilu 20 kilsaa eikä minulla ole ajokorttia joten ruokaostokset olisivat aina miehen vastuulla.

Ja me kyllä tykätään käydä porukalla kaupassa. 6v. on aina innoissaan lähdössä mukaan ja vajaa 2v. noh...ei nyt vielä mitään asiaan sanokaan =D

Emme me ole asiaa ainakaan hankalaksi kokeneet. Lapset ovat vauvoista asti olleet mukana, joten ovat tottuneet siihen. Siis kaupassa käyntiin ylipäänsäkin.

Useimmat näyttävät nauttivan kaupassakäynnistä yhdessä sekä lapset että aikuiset. Silloinhan se on hyvä asia. Kyllä täytyy myöntää itsekin, että viimeksi oli todella mukava kauppareissu meilläkin yhdessä.



Ehkä sitä kiinnittää huomionsa niihin perheisiin, joissa lapset kiukuttelevat ja itkevät esim. karkkien ja lelujen perään. Silloin mielessä käy, onko aina se aina pakko.



Mukavia kauppareissuja kaikille yksin tai yhdessä!



ap