60-luvulla tai 70-luvun alkuvuosina syntyneet: mikä oli lapsuutesi eksoottisin kotiruoka?

tulivat vasta aikaisintaan 80-luvun alussa. Siihen mennessä eksoottisinta taisi olla lämpimät voileivät.

Mainittakoon, että olen elämäni ensimmäisen kerran maistanut - ranskanleipää 8v:na sairaalassa - vm-63

Siis ylipäänsä vaaleaa leipää. Kotona syötiin vain ruisleipää.

joskus n. 10-vuotiaana tätini luona, oli pakastekanasta tehtyä ruokaa. Pizzaa söin ensimmäisen kerran lukioikäisenä, hampurilaisen hiukan aikaisemmin. Kiinalaista ruokaa söin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1985. Kotona oli täysin perus-perus -ruokaa ja mausteina vain suola ja maustepippuri. Olen syntynyt 60-luvulla pikkukaupungissa keski-Suomessa.

äiti teki valkosipulileipää (kun valkosipuli tuli kauppohin) laittamalla sitä raskanleivän väliin tai päälle. Se oli tosi erikoista eikä sitä ollut kavereiden kotonakaan. Erikoista oli myös lämpimät leivät. Asutiin kaupungissa.



vm68

meidän kyläkauppaan oli tullut tuoreita persikoita n. 1973. Niitä sitten meillekin ostettiin kaksi kappaletta ja niiden sisällä olleita kiviä ihmeteltiin monta viikkoa..



Nykyisinkin vanhemmat ostaa ja kokeilee kaikkia uutuustuotteita. tosin ne ei ole enää persikoita:D

Muistan kuinka suurena herkkuna laitettiin katkarapuleipiä (kuorimattomista katkaravuista) ja sen kuinka 70-luvun loppupuolella tuli kiiwit kauppaan ja niitä mainostettiin superterveellisinä. Äiti ei voinut vuosiin uskoa, että olen niille allerginen. Eksoottista oli myös se, että tölkkiananksen viipaleita laitettiin milloin minkäkin ruuan päälle :)

keitettyä riisiä, lihaa ym. Lusikkalla sitä popsittiin:)

Äitini oli niihin ihastunut ja niitä meillä syötiin eri muodoissa ja kaverit ihmetteli. En tiedä, mistä äiti niitä hommasi, ehkäpä jossaion Stockan ruokaosastolla myytiin? Tai sitten joku toi niitä ulkomailta meille (äiti oli sellaisessa työssä, jossa monet työkavarit reissasivat paljon).



Fondueta syötiin myös meille. Se fonduepata oli sellainen kuparinen jossa oli joku kaasulla toimiva tulisysteemi alla.

Hirveitä despootteja monen isät. Meillä oli myös kaikkea uutta vastustava vanha jäärä, joka söi keitettyjä perunoita, lihapaistia ja ranskanleipää (ihme ja kumma). Siksi ei kokeiltu mitään eksoottista ikinä ruokapöydässä.

Muistan kuinka suurena herkkuna laitettiin katkarapuleipiä (kuorimattomista katkaravuista) ja sen kuinka 70-luvun loppupuolella tuli kiiwit kauppaan ja niitä mainostettiin superterveellisinä. Äiti ei voinut vuosiin uskoa, että olen niille allerginen. Eksoottista oli myös se, että tölkkiananksen viipaleita laitettiin milloin minkäkin ruuan päälle :)

eli en muista 1970-luvun ruokia, mutta pakasteranskalaisia äiti paistoi kerran pannulla, olivat pahoja (80-luvun puolessavälissä), tonnikalasalaattia maistoin serkuilla samoihin aikoihin ekan kerran. Kanaa sai vasta koulussa maistaa.



Perunoita syötiin, makkaraa, jauhelihaa, veripalttua, ruskeakastiketta kaiken kanssa.

70-luvun puolivälissä

laittoivat siihen ainakin tomaattia ja sipulirenkaita. Mä söin vaan reunoja :))

Eli yleensä perunaa ja kastiketta. Kaverin äiti leipoi usein pullaa, muttei lasten toivomuksesta koskaan korvapuusteja, koska perheen mahtivaltias eli isä ei tykännyt niistä.

Melkein epäilen, että halusi käyttää valtaansa tuolla tavalla, koska kuka nyt ei muka korvapuusteista tykkää, jos pullaa syö. Äijä halusi varmaan, että vaimo passaa vain häntä ja halusi myös näyttää sen.

Hirveitä despootteja monen isät. Meillä oli myös kaikkea uutta vastustava vanha jäärä, joka söi keitettyjä perunoita, lihapaistia ja ranskanleipää (ihme ja kumma). Siksi ei kokeiltu mitään eksoottista ikinä ruokapöydässä.

Tarkoitatko, mikä ruoka lapsuudesta on jäänyt mieleen ja mitä ei enää syödä vai mikä silloin tuntui eksoottiselta, mutta on nyt normaalia vaiko mikä oli silloin ja olisi nytkin eksoottista?

Meillä syötiin hyviä kotiruokia, suorastaan gourmeeta, sillä äiti oli taitava kokkaamaan. Kaikki kuitekin ns. Normaalia, huokeaa ja itse tehtyä alusta loppuun. Mummo oli karjalainen ja teki piirakoita ym. sen alueen perinneruokia siihen päälle. Hyvät oli ruoat meillä.

Leipäpaistista puhui joku. Meillä ainoa isän tekemä ruoka oli iltaherkkua, jossa paistettiin kuivia leipiä voissa ja maitoa pannulle lisäämällä saatiin siitä ihana sakea mikä- lie, leipäressuksi meillä kutsuttiin.

kun minä kuvittelin, että olen unta nähnyt leipäressusta, jota meillä 50-luvulla syötiin ja en ole ennen tätä koskaan kenenkään muun kuullu sitä syöneen. t.mummeli

Hirveitä despootteja monen isät.

Tuntuu uskomattomalta että lapsuudessani ruoassa oli oikeastaan aina perunoita, koska isä halusi. Riisiä tai makaronia ei syöty kotona koskaan vaikka koulussa niitä jo oli. Kanaa ei myöskään syöty eikä kalaruokia.

Nyt isä on jo oppinut hieman joustamaan, eli kalaa syö hieman ja pakon edessä kanaa tai riisiä mutta ne eivät ole kunnollisia ruokia kuten perunat ja lihakastike.

Joskus kaksin ostettiin äidin kanssa grillattu broileri, mikä oli todella ihanaa.