Miehen tapa hoitaa lasta ärsyttää!
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä lähes kymmenen vuotta. Meillä on yksi lapsi. Periaatteessa meillä on kaikki ok, mutta lapsen tulon jälkeen olen huomannut ettei mieheni ole sitä mitä haluan. Nyt jälkiviisaana ajattelen ettei minun olisi ikinä pitänyt hankkia lasta tämän miehen kanssa!
Mies on ihan hyvä isä, siis silloin kun sille päälle sattuu. Olen aloittanut muutama kuukausi sitten uudessa työpaikassa, joten minulla ei ole lomaa vielä ollenkaan. Mies sen sijaan on pitänyt talvilomaa, jolloin vei lapsen lähes joka päivä päiväkotiin kuudeksi tunniksi. Minä sitten hain töiden jälkeen lapsen. Mies kokkailee n kerran viikossa, muuten ruuanlaitto on minun vastuullani. Usein mies syöttää lapselle pelkkää jugurttia, leipää ja leikkeleitä. Pääsinkin tuolloin suoraan ruuanlaittohommiin kotiuduttuani töistä. Siivota ei tietenkään voinut, koska se on lapsen kanssa niin vaikeaa. Tietenkin jokainen saa lomallaan tehdä mitä haluaa, mutta talvilomaviikkonsa aikana mies ryyppäsi neljänä iltana aamuyöhön asti. Lapsi kävi kanssani nukkumaan ajoissa ja heräsi myös aamulla aikaisin. Mies ehti nukkua 3-5 tuntia näinä öinä. Kertoi laittaneensa lapsen katsomaan piirrettyjä ja itse nukkui sohvalla. Toisaalta on hyvä, että mies vei lapsen päiväkotiin. Uskon lapsen olleen siellä paremmissa käsissä. Ärsyttää miehen tyyli mennä sieltä mistä aita on matalin.
Arkena (siis kun molemmat olemme töissä) minä vien ja haen lapsen, koska työpaikkani on lähempänä. Hoidan kaikki lapseen liittyvät asiat, paitsi yhden lääkäriajan mies on hoitanut. Senkin vain siksi, että nalkutin asiasta kaksi viikkoa melkein päivittäin. Välillä mietin, että jos eroaisimme niin pääsisin helpommalla. Ei tarvitsisi vääntää miehen kanssa joka asiasta. YH:na hoitaisin nämä asiat yksin joka tapauksessa.
Huokaus, kylläpä helpotti tämä avautuminen, vaikka tulikin melko sekava kirjoitus. Eikä tuo otsikkokaan oikein sovi tekstiin.
Kommentit (7)
Kuten sanoit lomansa saa viettää kuten haluaa, mutta katso nyt vielä se kesälomakin. Jos se menee ryypätessä, ottaisin asian puheeksi.
Meillä oli yhteisiä lomamatkoja ennenkuin palasin töihin. Miehellä joskus lähtee juominen käsistä. Harvoin, mutta kuitenkin. Jouduin kerran pakkaamaan aamuyöllä vauvan autoon ja hakemaan miestä kaupungin toiselta laidalta. Oli ollut turhan kostea ilta eikä osannut tulla kotiin bussilla. Miehelle on joskus meinannut käydä kännissä huonosti.
Mun mielestä teillä olis nyt se hetki, kun asioista puhutaan ja kunnolla. Ilman syyttelyitä, kiristystä tms vaan asiat esiin sellaisina kuin ne on.
Puhukaa!
Paitsi tuo ryyppäysosio.
Itsekään en tiedä mitä tekisin, me ollaan jo vuosi oltu pariterapiassakin, mutta eipä auta ei.
Tosin nämä keskustelut ovat pääasiassa olleet pelkkiä monologeja. Miehen mielestä kaikki olisi hyvin, jos minä olisin vain hiljaa. Enää en jaksa edes nalkuttaa ja sehän on miehelle merkki siitä, että kaikki on hyvin. Olen ehdottanut pariterapiaa tms ja mies onkin aluksi pitänyt sitä hyvänä ajatuksena. Mutta kun pitäisi asian vuoksi tehdä jotain konkreettista, mies peruu koko homman.
Tosin nämä keskustelut ovat pääasiassa olleet pelkkiä monologeja. Miehen mielestä kaikki olisi hyvin, jos minä olisin vain hiljaa. Enää en jaksa edes nalkuttaa ja sehän on miehelle merkki siitä, että kaikki on hyvin. Olen ehdottanut pariterapiaa tms ja mies onkin aluksi pitänyt sitä hyvänä ajatuksena. Mutta kun pitäisi asian vuoksi tehdä jotain konkreettista, mies peruu koko homman.
En kestäisi minäkään. Minun ei koskaan tarvitse antaa miehelle ohjeita lasten hoidosta, hän tekee sen yhtä hyvin kuin minäkin. En osaa edes kuvitella muuta. Istuta mies vielä kerran alas ja kerro, miten lapsen kanssa on pakko olla.
Kuten sanoit lomansa saa viettää kuten haluaa, mutta katso nyt vielä se kesälomakin. Jos se menee ryypätessä, ottaisin asian puheeksi.