Onko lukion pitkä matikka pakko jos mielii lääkäriksi?

pääsykokeet on muuttuneet? Nykyiset perustuu lukiotietoihin ja yhtenä aineena on juuri pitkä matikka! Eli vähän pakko olisi se lukea, jos meinaa pääsykokeen selvittää. Tietysti teoriassa voi muista osioista saada hirveän hyvät pisteet ja päästä sillä sisään, mutta vaikeaksi menee. Pitkä matikka tukee myös fysiikkaa ja kemiaa.



Eli on valittava, jos meinaa lääkäriksi. Ylipäätään pitkä matikka on tosi hyvä. Ala kuin ala palkitsee lähtöpisteissä pitkästä matikasta ja toisaalta sen valitsematta jättäminen käytännössä sulkeaa monia hyviä, hyvintyöllistäviä ja hyväpalkkaisia aloja pois. Kannattaa ehdottomasti valita, jos vaan jotenkin matikan kanssa pärjää. Tietysti matikka on aina rankempaa ja vaativampaa kuin hörheltää psykologiassa tai terveystiedossa, mutta oikotietä onneen ei ole ole. Ei aina voi mennä sieltä, missä aita matalin.

Itse pääsin lääkikseen tänä vuonna, eikä todellakaan tarvii osata pitkää matikkaa sitä varten. Siihen kuluvan ajan voi käyttää lyhyen matikan, pitkän fysiikan ja kemian lukemiseen perusteellisesti.

Niiden mukaan mennään vuosi vuodelta. Itse olen hakenut ja päässyt lääkikseen v. 1999 jolloin ei tarvittu pitkää matikkaa. Silloin suoritettiin fysiikka, kemia, fysiologia & anatomia, ja aineistokoe (yhden sai joissain yliopistoissa jättää vastaamatta kokonaan). Ja ihan lyhyen matikan pohjalla menin. Kovasti tuputtivat lukiossa minullekin pitkää matikkaa "pakollisena" koska kerroin haluavani lääkikseen. Opon kauhuksi valitsin kuitekin lyhyen matikan ja luin pitkän kemian, fysikan, kaikki bilsan valinnaisetkin kurssit - ja se osoittautui minulle parhaaksi valinnaksi.



MUTTA: nykyisin hakuvaatimukset ovat muuttuneet noista ajoista. Jos haetaan lukion oppimäärällä, niin silloin ehdottomasti pitkä matikka mukaan.



Ja muista olla kannustava äiti tytölle, lääkikseen hakeminen on vaativa ja pelottavakin prosessi kun tietää, että sinne hakee ne ällän ylioppilaat (joihin minä en kuulunut, pääsin pääsykokeella sisään). Tärkein tuki minulle oli se, että vanhemmat uskoivat mahdollisuuksiini täysillä ja sitä kautta uskoin itseeni :)

pääsykokeet on muuttuneet? Nykyiset perustuu lukiotietoihin ja yhtenä aineena on juuri pitkä matikka! Eli vähän pakko olisi se lukea, jos meinaa pääsykokeen selvittää.

Ei pidä paikkaansa. Nykyään vaaditaan biologian, fysiikan ja kemian lukiotiedot pääsykokeissa.

- 17 -

Olen 100-varma, että viime keväänä oli tai sitten oli tarkoitus olla ja siitä oli julkisuudessa.

Pitkä matikka kuitenkin tukee fysiikkaa ja kemiaa. Kannattaa ottaa se. Voihan sen lopettaa, jos ei jaksa tai kiinnosta.

pääsykokeet on muuttuneet? Nykyiset perustuu lukiotietoihin ja yhtenä aineena on juuri pitkä matikka! Eli vähän pakko olisi se lukea, jos meinaa pääsykokeen selvittää.

Ei pidä paikkaansa. Nykyään vaaditaan biologian, fysiikan ja kemian lukiotiedot pääsykokeissa.

- 17 -

Tyttären kannattaa ehdottomasti valita pitkä matematiikka. Vaikka kaikista kursseista ei suoraa hyötyä lääkikseen olekaan, niin kursseista saa laskurutiinia ja päättelykyky kehittyy.



Myös tekemisen meininkiä ja ponnistelua on hyvä opetella jo lukiossa, jos aikoo itsensä lääkäriksi opiskella.



Toki, jos pitkä matematiikka osoittautuu liian vaikeaksi, niin sen voi vaihtaa lyhyeen. Tosin usein tällöin myös fysiikka tuottaa ongelmia, joten lääkikseen pääseminen on todella vaikeaa -ei kuitenkaan mahdotonta.



T. matikan ope

Pitkä kannattaa ottaa, koska ei se oo niin vaikeaa kun luullaan. Itekin otin lukiossa alkuun lyhyen matikan koska luulin etten pärjää pitkässä, mutta onneksi mahtava matikanopettajani suostutteli mut vaihtamaan.

Pitkä matikka ei ole pakollinen, mutta pitkä fysiikka ja kemia on. Fysiikan ja kemian laskuja mielestäni tukevat enemmänkin lyhyen matikan päättelytehtävät kuin pitkän matikan "opettele ulkoa ja sijoita kaavaan"-tyyliset tehtävät. Luin itse kyllä pitkän matikan, mutten tajunnut siitä tuon taivaallista, enkä jaksanut opetella niitä asioita ulkoa. Fysiikkaa ja kemiaa sen sijaan tajusin.



T. top 10 aikanaan pääsykoepisteillä sisäänpäässyt.

ottaa pitkä matikka ja yrittää pärjätä siinä. Siitä voi vaihtaa lyhyempään, jos tuntuu liian haastavalta. Lyhyestä pitkään matikkaan taas ei voi vaihtaa, vaikka myöhemmin kaduttaisikin. Ehdottomasti on hyötyä laskurutiinin kannalta ja kyllä matikka - fysiikka -kemia on sellainen kokonaispaketti, että kaikki tukee toisiaan ja ilman matematiikkaa noista kahdesta muusta on paljon haastavampaa selvitä, ei toki mahdotonta silti.



Kannattaa myös muistaa, että pitkällä matikalla jättää auki paljon muitakin opiskeluvaihtoehtoja, joihin matikka on edellytys tai joihin siitä on iso hyöty, esim. tekniikan alat (joissa on paljon aloja, jotka ovat muuta kuin jotain konesuunnittelua tai lujuuslaskentaa - esim. energia- ja ympäristötekniikka, materiaalisuunnittelu, lääketieteen tekniikka jne. jne.), psykologia (tarvitaan paljon matematiikkaa ja matemaattista hahmotuskykyä) jne.



Eli pitkällä kannattaa aloittaa ja jos liian vaativaa, sitten vaihtaa eka vuoden jälkeen lyhyeen. Jos pitkä matikka on ylivoimaisen vaikeaa kovalla työnteollakaan, ei ehkä kannata miettiä sitten lääkistäkään.

mutta matematiikka on aputiede, jota ilman pääsykokeissa etenkin fysiikka hankalaa. Kemiaan ei niinkään vaikuta. Lääkiksessä sisällä tai lääkärin ammatissa ei matikkaa tarvitse, joku hassu tilastotieteen kurssi. Tietysti tutkijat käyttää tilastomatemattiikkaa paljonkin.

mietin tässä vaan tyttäreni valintoja. Itse luin aikoinaan lyhyne matikan ja silloin kaikki kauhistelivat pitkää matikkaa. Se oli kuitenkin 80-luvun alussa.

Älä nyt vaan tyttäresi kuullen Kauhistele pitkää matikkaa. Juuri tuollaisella taustalla varmistetaan se, että tytöt valitsevat mahdollisimman kunnianhimottomat vaihtoehdot ja päätyvät matalapalkka-alalle, vaikka lahjoja ja motivaatiota olisi voinut olla mihin vain! Nämä ovat juuri näitä osittain piilossa olevia asenteita, joilla vaikutetaan siihen, että pojat ajautuvat "poikien aloille" ja tytöt "tyttöjen aloille".

Minulla oli aikoinaan pitkä matikka ja fysiikka. Vaikeus riippuu totta kai ihan omista lahjoista, motivaatiosta ja sinnikkyydestä, miten paljon jaksaa harjoitella. Ei sitä voi tietää ennen kuin kokeilee. Kaipa nykyisetkin matikan numerot jo jotain kertovat, että onko taipumuksia osata matemaattisia aineita?

Minä kannustan jokaista tyttöä, joka pärjää matikassa, seuraamaan omia kiinnostuksenkohteitaan! Olen NIIN tyytyväinen, että uskalsin aikoinaan kuunnella itseäni, vaikkei kenelläkään (opo mukaanlukien) ollut mitään hajua esim. siitä mitä teknillisessä yliopistossa opiskellaan. Onneksi kuitenkin otin riskin ja etsin oman tieni. Olen siis päässyt todella kivoihin töihin ja juuri itselleni sopivaan ympäristöön ja haasteisiin.

Ei sitä tyttöjen matikkapelkoa pitäisi yhtään enempää lietsoa! Jos joku siihen suuntaan haluaa mennä, niin hieno juttu!

Juurikin näin! Suomessa on kasvatettu vuosikausia tyttöjä siihen, että tietyt asiat nyt vaan ovat liian vaarallisia tai vaikeita asioita hoitaa naispuolisille.

Mielestäni pitkä matikka on ihan ehdoton lääkikseen pääsyssä, tai ainakin pitkä fysiikka ja kemia, jotka ovat haastavampia, kuin pitkä matikka. Mieluitenkin tietenkin kaikki nuo kolme pitkänä, niin ei tarvitse bingota montaa kertaa pääsykokeissa.

Matikka nyt on muutenkin semmoinen aine, että siellä se raha työelämässä pyörii. Päätyy sitten minne päätyy opiskelemaan, mutta kaikilla aloilla missä palkat on vähänkään keskitasoa paremmat vaaditaan matemaattisia taitoja ja ajattelukykyä.

Vaikka ei pärjäisi kirjoituksissa kovinkaan hyvin, niin siitä pitkästä sai ainakin ennen todella paljon lähtöpisteitä, tyyliin c:stä sai jotain 8 pistettä. Pitkä fyssa ja kemia myös + valmennuskurssit, niin eiköhän ala lääkiksen ovet avautua.

Pitkä matikka ei ole pakollinen, mutta pitkä fysiikka ja kemia on. Fysiikan ja kemian laskuja mielestäni tukevat enemmänkin lyhyen matikan päättelytehtävät kuin pitkän matikan "opettele ulkoa ja sijoita kaavaan"-tyyliset tehtävät. Luin itse kyllä pitkän matikan, mutten tajunnut siitä tuon taivaallista, enkä jaksanut opetella niitä asioita ulkoa. Fysiikkaa ja kemiaa sen sijaan tajusin.

T. top 10 aikanaan pääsykoepisteillä sisäänpäässyt.

Sama kokemus itsellä. Hyvin monta jättää vuosittain lääkikseen hakematta koska ei ole pitkää matematiikkaa suoritettuna. Tällaiset luulot jotka elävät sitkeästi estävät yrittämästä. Rohkeasti vain, toki pitää olla erinomaiset tiedot ja osaaminen lukion fysiikasta ja kemiasta, mutta pitkää matematiikkaa ei niihin tarvita.

Vaikka ei pärjäisi kirjoituksissa kovinkaan hyvin, niin siitä pitkästä sai ainakin ennen todella paljon lähtöpisteitä, tyyliin c:stä sai jotain 8 pistettä. Pitkä fyssa ja kemia myös + valmennuskurssit, niin eiköhän ala lääkiksen ovet avautua.

Pisteitä saa hyvin myös esim. äidinkielestä, pitkästä vieraasta kielestä, ruotsista ja reaalikokeista. Eri kaupunkien painotukset vaihtelevat.

En kadu, että sain hyvän yo-todistuksen ja sitä kautta paljon lähtöpisteitä lääkiksen kokeeseen vaikka pitkä matematiikka puuttui. Jos olisin keskittynyt vain matematiikkaan, olisi aika ollut pois muista oppiaineista.