Lue keskustelun säännöt.
Miksi joissain perheissä lapsilla ei ole lempi/hellittelynimiä?
16.03.2012 |
Mielikuvituksen vai hellyyden puutetta?? Mun serkku asuu australiassa paikallisen miehen kans, heillä on tyttö ja poika 'charlotte' ja 'alexander'. Lapsilla ei ole muita kutsumanimiä, ja kuulostaa hassulta kun nimet lausutaan aina suomeakin puhuttaessa huolellisesti niin kuin englanniksi oikein. Ei siis [aleksander] vaan [alegzändö]. Hassua. Viettävät kesät suomessa ja asuvat ausseissakin suomal.yhteisössä. Mä ainakin oisin vääntäny vähintään nimistä lempparit, mut omilla on ihan muitakin nimiä. Ja tiedän ettei näillä ole kun asiaa kysyin. Miten teillä?
Kommentit (12)
lapsella ei ole lempinimeä -> hellyyden puute.
Kuule kyllä se hellyys on ihan muita asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ne aina vähän muuttuvatkin ajan myötä :)
Oletetaan että mun miehen nimi on vaikka Harri, niin sit jotkut kysyy mitä Hapalle kuuluu.
Kiitos, Harrille kuuluu hyvää (arrgh sen nimi ei ole mikäään Hapa!)
Heillä on sellaisia kyllä paljonkin. Esikoiselle ei alkuun tullut sellaisia niin helposti, koska hänellä on lyhyt nimi.
Ap-keittiöpsykologi diagnosoisi varmaan meidänkin perheen, että ollaan tylsiä mielikuvituksettomia vanhempia ja lapsilla hellyyden puute.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lempinimiä, oma nimenikin on sellainen, että siitä on vaikea keksiä lempinimeä (vaikka on ihan tavallinen suomalainen nimi). Joskus koululaisena äidiltäni tivasin, miksi minulle on annettu nimi, josta ei ole olemassa yleistä lempinimeä, niin äitini totesi, että lapselle pitää antaa niin kaunis nimi, että sitä ei ole tarvetta vääntää miksikään muuksi. Äitini ei vieläkään pidä lempinimistä, ei esim. suostu kutsumaan lapsenlapsiaankaan lempinimillä, vaikka kaikki kovin rakkaita hänelle ovatkin.
Teini-ikäinen poika ei yleensä ole järin ihastunut kun äiti kavereiden kuullen kutsuu häntä "Hentsukkaiseksi" tai "Viljamiiniksi" tai edes "Waltsuksi". Kultapuppelista puhumattakaan.
Ihmisen oman nimen käyttäminen on ihan kunnioitusta häntä ja hänen identiteettiään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa on tapana vääntää ihan kaikista nimistä jokin lempinimi. Myös muille kuin perheenjäsenille. Se menee jo taas välillä suorastaan koomiseksi. Lempinimi voi tulla ihan mistä vaan, vaikka siitä että jokin sana alkaa samalla kirjaimella. Joskus olen ihan pihalla kenestä puhuvat kun niitä nimiä on tusinoittain.
käytetään toisistamme perheen kesken lempinimiä vain kotona, kun ei ole muita kuulemassa. Muut eivät varmasti tiedä meidän mussupussulempparinimiä.
Ja ehkä lasten nimet äännetään, miten ne äännetään, oli kieli mikä tahansa. Hassua mielestäni olisi jos nimi muuttuisi kielen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäis sanoa suomalaisittain?
En tiedä, ehkä vaan tuli mieleen kun itse asuin usassa, oli normaalia ettei kukaan osannut sanoa terhi, vaan olin aina terri. Nykyäänkin sanon ulkomaalaisille suoraan, että ääntäkää vaan terri (terry). Muut suomalais-ulkomaalaiset tuttavaperheet ovat nimenneet lapsensa niin että sopivat molempiin kieliin, ja nämä emmat, annat ja kasperit äännetään eri tavoin suomeksi ja kotimaan kielellä - ei kukaan puolijenkki anna ole 'äna' kun puhumme suomea. Joo, ehkä toi hellyyden puute -epäily oli turhan kärkäs. Johan tässä muutama vastaus tulikin, kiitos niistä.
käytetään toisistamme perheen kesken lempinimiä vain kotona, kun ei ole muita kuulemassa. Muut eivät varmasti tiedä meidän mussupussulempparinimiä.
Ja ehkä lasten nimet äännetään, miten ne äännetään, oli kieli mikä tahansa. Hassua mielestäni olisi jos nimi muuttuisi kielen mukaan.
Mussuttamisnimistä: en mäkään mun lapsia esittelis tai julkisesti kutsuis tietyillä kotinimillä, mut en ole koskaan kuullu että näillä serkun lapsilla olis edes vauvana ollu mitään, ja kun kysyin että mitä lempinimiä on, serkku sanoi että ei yhtään mitään, mutta kun 'charlotte' aloittaa koulun, on ajatellut että 'Lottie' vois olla kiva.
sillä nimet ovat kivat ja hyvät.
Hellittelynimiä on kyllä. Mutta harvemmin niitä käytän muiden kuullen.