Mistä sinä olet luopunut lastesi hyväksi? Huom! Tämä ei ole marttyyriketju!

muutamat harrastuksetkin olen jättänyt sivuun.

Ehkäpä eläkkeellä sitten ehdin jotain omaakin

eikä harmita tippaakaan!

ja kotiin jääminen omaishoitajaksi. Se on ollut aika vaikea tie ja olen jäänyt vähän yksinäiseksikin. Oma elinpiiri on kutistunut tosi pieneksi.

Ensinnäkin töistä ulkomailla ja työkeikoista. Voisin muuttaa ulkomaille töihin, mutta lasten kanssa en halua, ja yksi lapsista on erityislapsi, jolle vieraaseen kieliympäristöön joutuminen olisi mahdoton ajatuskin. Työkeikoista olen luopunut, koska ne olisivat miehelle liian kova rasitus.



Isosta läjästä rahaa. Hoitovapaan aikana (2 vuotta) persnettoa tuli joka kk pari tuhatta euroa. Osittaisella hoitovapaalla olin viisi vuotta, persnettoa 400 euroa joka kk.



Muuten en ole kauheasti luopunut asioista. Vuorotyön takia en ole ennen lapsiakaan kauheasti harrastanut. Ja vapaa-ajalla matkustamme lapsien kanssa ulkomailla aika lailla entiseen tahtiin, siis koko perhe yhdessä.

äärimmäisestä spontaaniudesta. lasten kanssa joutuu aina vähän miettimään ja suunnittelemaan.

ei tuu mitään lasten kanssa. Suosiolla laitoin homman jäihin, kyllä minä vielä joskus saan rauhassa tehdä.



Musiikin kuuntelu muuten kuin korvalapuilla ja yksin autossa. Tykkään sellaisesta örinästä, joka ei mielestäni ole kovin hyvää lasten korville.



Omat vaateostokset. Rahaa ei ole liikaa. Tärkeämpää on hommata lapsille sopivat vaatteet kuin ostaa itselle.



Liikunta. Ei vaan ole niin paljon aikaa itselle, kun pitää olla lasten kanssa. Omia harrastusiltoja on vähemmän kuin ennen ja jos tulee valintatilanne, minun harrastukseni väistävät lasten harrastuksia.