Lasten vuoksi yhdessä? - Isän tilitys
Seksittömyys ja seksuaalisuuden "olemattomuus" suhteessa on karua ja se on ajamassa liittomme jonnekin mitä en tiedä...
Liittomme ei ikinä ole ollut mitenkään huiman seksuaalinen = vaimo ei ole koskaan ollut todella halukas, mutta kuitenkin näkisin, että seksimme on ollut monin tavoin normaalia useita vuosia.
Nyt tilanne on kuitenkin ajautunut siihen pisteeseen, ettei seksiä enää ole. Seksi ei kiinnosta vaimoa, ei yhdyntä eikä minun tyydyttäminen muutenkaan. Se kelpaa kyllä, että teen osani kotitöistä, hoidan perheen talouden suurimmalta osin, hoidan lapsia (tietenkin hoidan kun heitä rakastan) ja toimin muutenkin kuten kai nykyaikana vastuullinen isä/aviomies toimii. Ulkoisesti suhteemme ja kotimme on kunnossa, varsin keskiluokkaisia kai olemme monin tavoin. Lapset ovat normaalin reippaita, hienoja pakkauksia.
Seksiä ei kuitenkaan ole. Se painaa mieltäni lähes tunneittain. On karua, kun toista ei kiinnosta asia, joka minulle on tärkeä. Vaimo ei halua, että seksistä juuri puhuttaisiin. Totta kai se vaikuttaa myös minun haluihini ilmaista hellyyttä, kun tiedän, että toinen on täysin pidättyväinen seksin suhteen eikä ota minua yhtään huomioon. Ja hellyyden vähäisyys varmasti vaikuttaa osaltaan seksittömyyteen. Kun on tullut tolkuttomasti torjutuksi seksin saralla, niin ei oikein ole tarpeeksi helliä ajatuksia toista kohtaan. Mutta kyllä meillä hellyyttäkin on, ja minusta tuntuu tuon olevan yksi (teko)syy siihen, ettei vaimolle vain seksi ole tärkeää. Se olisikin vielä ihan ok, mutta se tuntuu pahalta, ettei minu tyydyttäminen edes silloin tällöin jollain tavoin kiinnosta häntä.
Ja kyllä, asioista on puhuttu.
Nyt tuntuukin, että olemme yhdessä vain lasten vuoksi. Kuten sanoin, olen vastuullinen isä, joten en oikeastaan näe eroa vaihtoehtona. Toisaalta, puhtaan itsekkäästi ajatellen mietin, että mitä helvettiä sitten teen? Ei minua kiinnostaisi vieraisiin mennä, haluaisin seksiä vaimoni kanssa. Tämähän se niin pirun paradoksaalista onkin: moni kaveri tai tuttu haaveilee vieraasta naisesta, mutta itse haaveilen lähinnä vaimosta, turhaan!
Sekavaa tilitystä, kunhan kirjoittelin, kun kurjalta tuntuu. Tiedän, ettei seksi ole maailman tärkein asia, mutta ei kai sille mitään voi kun fiilis on koko ajan itsellä paska? Lapset ovat elämäni suuri ilo ja heistä saan virtaa.
Kommentit (59)
Kuulostat ap fiksulta mieheltä. Aivan kuin omanikin :) Meillä minä vaimona en ole oikein koskaan halunnut seksiä...en tiedä syytä! Haluaisin haluta!!! Mieheni on ihana, huolehtii kotitöistä ja puuhaa paljon lasten kanssa...tekee pitkiä työpäiviä ja tiedän miten paljon hän haluaisi minua, mutta itse olen jotenkin "lukossa". Asiasta on puhuttu paljon ja avoimesti. Mutta eipä se juuri ole tilannettamme auttanut...mies haluaisi, mutta on tullut torjutuksi jo niin pitkän aikaa, ettei juuri tee enää aloitteita :( Olisi ihanaa tyydyttää mieheni ja toisaalta tulla tyydytetyksi. Asiaan vaikuttanee varmasti se, että en ole koskaan saanut orgasmia ( säälittävää, eikö )....jotenkin vain me molemmat luotetaan siihen, että tilanne tulee helpottumaan kunhan lapset ovat isompia. Nyt seksiä on ollut ehkä kolme kertaa puolessa vuodessa :(
Tiedän, että tulemme tarvitsemaan ammattiapua...niin haluton olen. En vain tiedä miksi?!! Olen todella kiitollinen omalle ihanalle miehellani että hän on pysynyt kaikesta huolimatta rinnallani ja itselläni on vahva usko tulevaan. Yhdessä, rauhassa, ilman painostusta...vielä jonakin päivänä meidänkin makuuhuoneessa alkaa peitot heilua :)
Miten määrittelet seksittömyyden? Mun mies valittaa olemattomasta seksielämästä, harrastamme seksiä 1-2 kertaa viikossa. Toki se on harvoin vrt. aikaan ennen lapsia, mutta onhan se enemmän kuin "ei mitään".
Voi kun keksisin syyn tähän alentuneeseen libidoon. Meillä mies syyttää tilanteesta täysin minua, eikä näe omaa osuuttaan asiassa. Toki pienet lapset vievät energiaa, mutta koen, että mieheni ei kannusta minua, aina vaan saan häneltä negatiivista palautetta, jolloin seksikään ei huvita, kun toinen on kokoajan arvostelemassa.
Mutta esitänkin sinulle kysymyksen: mitä itse olet tehnyt sen eteen, että seksielämänne saisi uutta potkua?
Oletko kokeillut hieromalaitetta(kiltorikseen), joka on tarkoitettu kehon eri osien, lihasten ym. hierontaan? Nämä ovat huomattavasti tehokkaampia laitteita kuin hieromasauvat. Entä oletko kokeillut kiertää suihkun kahvan pois ja kohdistanut siitä tulevan voimakkaan, lämpimän suihkun suoraan klitorikseesi, esim istuallaan? Jos nämä eivät auta, niin vasta sitten uskon, että tilanteesi on haastava, jopa vaikea.
Asiaan vaikuttanee varmasti se, että en ole koskaan saanut orgasmia ( säälittävää, eikö )....jotenkin vain me molemmat luotetaan siihen, että tilanne tulee helpottumaan kunhan lapset ovat isompia.
Haet seksiseuraa muualta ja ilmoitat vaimolle että näin on nyt näppylät t n39
Kuulostat ap fiksulta mieheltä. Aivan kuin omanikin :) Meillä minä vaimona en ole oikein koskaan halunnut seksiä...en tiedä syytä! Haluaisin haluta!!! Mieheni on ihana, huolehtii kotitöistä ja puuhaa paljon lasten kanssa...tekee pitkiä työpäiviä ja tiedän miten paljon hän haluaisi minua, mutta itse olen jotenkin "lukossa". Asiasta on puhuttu paljon ja avoimesti. Mutta eipä se juuri ole tilannettamme auttanut...mies haluaisi, mutta on tullut torjutuksi jo niin pitkän aikaa, ettei juuri tee enää aloitteita :( Olisi ihanaa tyydyttää mieheni ja toisaalta tulla tyydytetyksi. Asiaan vaikuttanee varmasti se, että en ole koskaan saanut orgasmia ( säälittävää, eikö )....jotenkin vain me molemmat luotetaan siihen, että tilanne tulee helpottumaan kunhan lapset ovat isompia. Nyt seksiä on ollut ehkä kolme kertaa puolessa vuodessa :(
Tiedän, että tulemme tarvitsemaan ammattiapua...niin haluton olen. En vain tiedä miksi?!! Olen todella kiitollinen omalle ihanalle miehellani että hän on pysynyt kaikesta huolimatta rinnallani ja itselläni on vahva usko tulevaan. Yhdessä, rauhassa, ilman painostusta...vielä jonakin päivänä meidänkin makuuhuoneessa alkaa peitot heilua :)
Kannattaa ehkä myöntää että rakkaus on loppu kun seksi ei kiinnosta ja silloin on tehtävä valinta haluaako elää rakkaudettomassa liitossa. Rakkaus ilman fyysistä halua on toveruutta eikä mitään naisen ja miehen välistä intohimoista rakkautta. 3 kertaa puolessa vuodessa on aivan liian vähän eikä yksikään mies voi olla siihen tyytyväinen, enkä minä olisi naisena.
Uskoisin, että jos suhteessa on kunnioitusta ja hellyyttä, niin orgasmit herättävät sen todelliseen kukoistukseen! Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia menetelmiä orgasmin saavuttamiseen.
Kannattaa ehkä myöntää että rakkaus on loppu kun seksi ei kiinnosta ja silloin on tehtävä valinta haluaako elää rakkaudettomassa liitossa. Rakkaus ilman fyysistä halua on toveruutta eikä mitään naisen ja miehen välistä intohimoista rakkautta. 3 kertaa puolessa vuodessa on aivan liian vähän eikä yksikään mies voi olla siihen tyytyväinen, enkä minä olisi naisena.
Olen jo nyt tyytyväinen, että aloitin tämän ketjun ja kirjoittelin tänne. Viesteistä voi huomata, että tilanteita on monenlaisia, ja jotain noista viesteistä ehkä on jäänyt omaankin reppuun. En ehkä vielä tiedä mitä konkreettista, mutta ainakin fiilis siitä, että joku ymmärtää ja se, etten taida olla ihan ainoa ongelmasta kärsivä.
Ajatukset ovat silti hieman sekavat. En usko tai olen oikeastaan ihan varma, ettei pettämisestä vaimon taholta ole kysymys toisin kuin yksi kirjoittaja ehdotti. Tietysti vaimo voisi haluta seksiä jonkun muun kanssa, sitä en epäile.
En toisaalta myöskään usko, että vaimolla olisi mitään suurta ongelmaa sinänsä oman seksuaalisuutensa kanssa, mutta halua vain paljon ole. Tuo "nelikymppisen miehen" kirjoitus oli ajatuksia herättävä, ja on ihan mahdollista, että mekin tulevaisuudessa löydämme kultaisen keskitien.
Ongelmista puhumisesta ja omista vioista: Puhuttu tosiaan on ja todettu on sekin, että vikoja löytyy peiliin katsomallakin. Siltikin haluttomuus vaimon taholta hämmentää edelleen mitä suurimmassa määrin. Tuntuu vain, että seksin merkitys on hänellä ja minulla ihan eri tasoilla elämässä. Ehkä jotenkin siten, että minulla se on listalla siellä olennaisena osana parisuhdetta, siis kärkipäässä, kun vaimolla seksi on listalla siellä "kaikkien muiden asioiden" jatkona. Sitten kun kaikki muu on täydellisesti, niin seksiä ehkä voisi olla tai jotain sen suuntaista.
Ero tosiaan on se viimeinen vaihtoehto, eniten lasten vuoksi. Vaikka tuossa joku kirjoitti lasten kyllä pärjäävän ja eroamisen olevan ihan tavallista, niin silti olen erittäin vahvasti sitä mieltä, että nykypäivänä erotaan liian helposti. Totta kai silloin kun suhteessa on vaikkapa väkivaltaa, niin ero on mielestäni välitön vaihtoehto, mutta meidän tilanteessa se viimeinen. Isyys on minulle elämän tärkein asia, eikä lasten "pärjääminen" ole se mitä haluan. Haluan, että heillä on isä läsnä arjessa ja että heillä on hyvä olla.
Seksittömyyden määritelmää minulle joku kysyi:
Minulle viikon tauko ei vielä ole seksittömyyttä, kuten joillekin kirjoittajille. Seksittömyyttä sen sijaan on se, ettei seksiä ole joskus kuukauteen, jopa kahteen. Sitten kun sitä on niin sitä on ehkä sen kerran, ja taas tulee vastaavanmittainen tauko. Jotain tällaista. Minulle riittäisi ihan hyvin esim. kerran viikossa tahti. Joskus varmasti haluan useammin, mutta tietenkään vaimon ajoittain kieltäytyminen ei olisi ongelma.
ap
tästä olen ihan varma. On syy sitten vauva- ja pikkulapsivaiheen rankkuus valvomisineen ja imettämisineen ja siitä seurannut mahdollinen masennus tai työn ja kodin yhteensovittaminen tms.
Ihailen ap:n tapaa käsitellä kypsästi asiaa ja tehdä kaikki mahdollinen ennen eroa. Moni tosiaan heitää hanskat tiskiin liiankin helposti. Ap tosiaan rakastaa vaimoaan kun miettii erilaisia vaihtoehtoja!
On äärettömän surullista jos joutuu elämään parisuhteessa, missä toiveet ja tarpeet seksin suhteen eivät kohtaa. Toiset elävät kavereina kämppisliitossa ja tämäkin on ihan ok, jos molemmat ovat sitä mieltä, että seksi sivuseikka.
En kuitenkaan ymmärrä niitä parisuhteen osapuolia, jotka antavat toisen kärvistellä ilman seksiä jos kerran tietävät, että se ei ole näille yhdentekevä asia! Seksi on kuitenkin niin äärettömän tärkeä osa parisuhdetta: energian lähde, rentoutumisen keino ja rakkauden vahvistaja sekä arjen ilo ja piristys.
En ole ennen osannut ajatellakaan miten onnekas olen parisuhteessani, jossa seksi kiinnnostaa kumpaakin yhtä paljon ja intoa ja mielenkiintoa riittää vielä nelikymppisinäkin. Ellei ole vielä parempaakin kuin parikymppisenä! Sängyssä on niin älyttömän kiva pitää hauskaa; nauraen kutitella ja kiusoitella toista, nauttia toisen ihon kosketuksesta ja pötkötellä laukeamisen jälkeen nirvanassa fiilistelemässä uusintaa.
Toivon sydämestäni ap, että saatte vaimosi lukot avattua. Google käyttöön vaan ja etsimään sopivaa seksuaaliterapeuttia. Tsemppiä!
n40
Voi sua. Olen pahoillani, ettei seksi suju vaimosi kanssa. Voin kuvitella ( siis tiedän) miltä se tuntuu. Olen elänyt tuollaisen miehen kanssa, siis joka ei seksistä juuri piitannut ja jos sitä joskus oli, se oli sisään-ulos ja kellahdus-tyyliin..:(
Kunnioitan sua, että ajattelet noin lapsistasi, sinä todellakin rakastat heitä ja ajattelet heidän elämäänsä ennen omaasi (ainakin tavallaan), eli voisiko sanoa, että hieman uhraudut heidän eteensä, mikä on ihan hienoa.
Olen sitä mieltä, että vaimosi ei ymmärrä mikä kultakimpale hänellä on sussa. Valitettavasti. Taidat olla tosiaan vähän liiankin kiltti. Annatko koskaan kuulua esim. ko. aiheesta "täyslaidalliselta" ? Eli suututko tosissasi, vaan yritätkö sinnikkäästi aina vaan keskustella rauhallisesti. Näytä vaimollesi, että sinäkin voit ärsyyntyä ja kyllästyä tilanteeseen ! Ei sun ole mikään pakko aina olla se periksiantava osapuoli. Riita oikein kunnon huutoinen joskus, mutta huom. vain joskus voi puhdistaa ilmaa, sekä herättää toista horroksesta !
Kummallista, ettei vaimosi halua niinsanotusti koko pakettia, vaan hän tyytyy osatoimitukseen, eli susta kelpaa se isä ja puoliso, muttei intiimiä kanssakäymistä, joka nimenomaan juuri kruunaisi teidän lähes täydellisen liittonne.
Toivon sulle sydämestäni voimia kestää tuo kaikki, sekä uskoa siihen, että parempaa on tulossa. Nimittäin sitä seksiä ja hellyyttä ja tyydytystä !
Halaus sinulle ap !
Kiitos hyvistä ajatuksista ja kauniista sanoista.
En oikein osaa seksistä suuttua. Totta kai olen suoraan sanonut mitä seksistä ajattelen ja kuinka tärkeää se minulle on. Ehkä asia ei ole vielä mennyt perille, ja puhumista jatketaan. Mutta kuten sanottua seksistä suuttumista en oikein osaa. Seksi avioliitossakin perustuu mielestäni vapaaehtoisuuteen, joten suuttua en osaa. Ärsyyntynyt ja vit***tunut olen kylläkin. Kun seksiä ei ole, on oma pinnani varmasti tahtomattakin kireämmällä. Tämä tietysti johtaa siihen, ettei suhde muutenkaan toimi ihan täydellisesti, vaikkei mitään isoja riitoja tai ongelmia olekaan. Kun suhde ei ole ihan täydellinen, on vaimonkin helppo olla ottamatta minun tarpeitani huomioon. Varmaan voisi sanoa, että tietynlaisesti oravanpyörästä on kyse. Vaimo ei saa ihan kaikkea mitä haluaa, ja siten kokee ettei seksikään kuulu kuvioihin etenkin kun ei itse siitä ota paineita.
Lapsia todellakin rakastan enemmän kuin ketään. En koe, että vielä olisi suuresta uhrauksesta kyse, kun näin kurja tilanne ei vielä ole kestänyt ikuisuutta(useita kuukausia,muttei sentään vuosia). Mutta syy siihen, että tänne kirjoitin on tietysti huolestuminen tulevasta. Jos näin tulisi jatkumaan vuosia, en varmaankaan jaksaisi eikä se liene tarkoituskaan. Uskon, että tilanne voi parantua, mutta kuten varmaan viesteistä on käynyt ilmi, hyvin huolestunut olen.
ap
Hei taas, kun kirjoitin suuttumisesta, en tarkoittanutkaan, että suuttuisit seksistä. Vaan tarkoitin lähinnä sitä, että suutut ihan mistä vaan, jos siltä tuntuu, tarkoitin että purat sen suuttumuksen, tarkoitin siis nimenomaan siltä kantilta katsottuna, että "olet liian kiltti", ymmärsitkö nyt ?
Ja tuosta uhrautumisesta, senkin tarkoitin siis hyvällä tavalla uhrautumista, jonka siis haluaakin tehdä. Niin mäkin teen, kaikkeni lasteni eteen.
Jos, vaikka toivon sun puolesta ettei niin tule käymään, mutta JOS sulle joskus tulee eteen se tilanne, ettet enää kestä, niin sinne toivon sun kohdalle sellaista ihmistä osuvaksi, jolla on sydän paikallaan, koska mitään ihmissuhdesotkuja ei sun tielle soisi.
Voimahalaus !
Paitsi että tilanteeseen hieman antaa toista perspektiiviä se, että meillä on pienet lapset ja mies haluaisi seksiä 3 kertaa päivässä. Ja jos ei saa joskus kokonaiseen vuorokauteen, niin on heti valittamassa tuohon sävyyn ihan tosissaan.
t. nymfomaaninainen 30v mutta voimavaransa ite kullakin arjessa lasten kanssa.
Minulla e-pillerit aiheuttivat haluttomuutta. Ja en siis todella silloin halua muitakaan miehiä. Ne yhdistettynä stressaavaan arkeen tekivät minusta kuta kuinkin aseksuaalisen.
Se on kamalaa, kun tietää, että haluaisi haluta, mutta ei halua. Varsinkin jos samalla on univaikeuksia ja yllin kyllin tekemättömiä töitä ja huolia.
Useita kuukausia kestävä seksittömyys on varmasti itsetunnolle kamalaa, mutta pitkässä ja hyvässä avioliitossa kuitenkin mielestäni melko lyhyt aika. Useamman vuoden kohdalla alkaisin jo miettiä tosissani liiton kannattavuutta.
Minä olen useita kertoja ehdottanut meillä sellaisia leikkejä, joissa olisi yhdessä sovittu, että ei saa johtaa yhdyntään tai suuseksiin. Se voisi nostaa haluja, kun voisi rauhassa paijata ja helliä ja tunnustella ja vaikka vähän alkaisi himottaa, ei tarvitsisi heti ottaa stressiä, että "ahaa, nyt haluan, toivottavasti tämä jatkuu, aargh, pakko haluta"... ja sitten flop. Mies ei näistä ole innostunut, mutta on muuten tosi kärsivällinen pakkaus.
Onneksi hormonaalisen ehkäisyn jättäminen ja töissä ein sanomisen opetteleminen --> stressin väheneminen, näyttää minulla tuottaneen tilanteen, jossa seksi on ollut parempaa kuin koskaan aiemmin. Mutta en silti halua koko ajan, en edes viikottain. Tärkeintä silti on, että silloin kun haluamme toisiamme, teemme sitä täysillä.
Tsemppiä!
Vielä alkukesästä luulin minäkin että vaimoni oli todella haluton eikä seksi kiinnostanut, sillä meillä sitä oli todella harvoin, joskus jopa kuukausien taukoja.
Sitten selvisi että hän oli pitkään elänyt kaksoiselämää, oli löytänyt itselleen toisen varatun miehen jonka kanssa vietti intiimejä päiviä ja muutaman yönkin.
Lasten takia olemme edelleen yhdessä, vaan enpä enää jaksa ihmetellä seksittömyyttä. Se että vaimoni ei piittaa muista kuin itsestään tuli kertaheitolla selväksi, kuitenkin minut oli kiva pitää kuvioissa elättäjänä, laskujen maksajana ja talkkarina.
Ratkaisuni oli helppo kun sattumalta törmäsin aivan fantastiseen naiseen joka nyt on rakastajattareni ja elämäni suola!. Voisin erotakin, mutta ei minua haittaa että vaimoni edelleen asuu saman katon alla kun meillä nyt on näitä yhteisiä lapsia joita molemmat rakastamme. Avioliitto on nyt kuitenkin pelkkä kulissi, enkä minä enään elä tämän emansipoituneen naisen tossun alla.
että sinulla on noin kaunis ja oikea tapa suhtautua vaimoosi ja perheeseesi ja lapsiisi, ja että sinussa löytyy miestä pysymään periaatteissasi!!! Ihan liian harvassa ovat laisesi nykyisin. ...Ja siitä sitten kärsivätkin sitten lapset ja vaimot, ja miehet itse myös. Vaikeasta tilanteesta huolimatta, pitäydy periaatteissasi ja pidä perheesi yhä etusijalla! Toisinaan meille ihmisille osuu vaikeita kausia, ja ne voivat olla pitkiäkin, mutta yleensä ajan myötä tilanteet muuttuvat, ja paremmatkin ajat voivat taas koittaa.
Onko teillä kovin pieniä lapsia? Jos synnytyksestä on alle vuosi, tai vaimosi imettää, hormonitasot voivat jo aiheuttaa haluttomuutta, samaten valvominen ja väsymys ovat erittäin tehokkaita halun viejiä. Onko vaimollasi "omaa aikaa", siis esim. päivä ilman lapsia ja saa tehdä just mistä tykkää. (Vastaan äitinä ja naisena, kerrottakoon.) Jos jatkuvasti on vain muita varten, ja siivoaa, tekee työtä, aina valmiina ryntäämään sinne ja tänne kun joku tarvitsee, ei välttämättä iltaisin jaksa enää kovin kauniisti suhtautua miehen halukkuuteen, saattaa jopa kokea, että siinä on vielä yksi, joka on jotain vailla ja vain ottamassa minulta. Ja itseäni toisinaan iltaisin suututtaa jo se, että päivällä olisi itseäkin kovasti haluttanut, mutta ei vaan ole ollut mahdollisuutta seksiin, ja sitten illalla on ihan puhki ja väsynyt, valmis lähinnä kaatumaan sänkyyn. Seksiin kyllä voi toisinaan ryhtyä, mutta kun tietää, ettei siitä usein itse nauti niin paljon kuin pirteämpänä nauttisi, niin ei oikein huvittaisi edes aloittaa. Ja jos tietää, että se on pois muutenkin lyhyistä yöunista. Puhumattakaan jos stressaa, että mahtaako kostua tarpeeksi, tai onko mies tulossa liian nopeasti sisään.
Jos pystyisit osoittamaan vaimollesi hellyyttä ilman seksiä, ja kauniita sanoja, antaisit hänen tuntea olevansa kaunis ja haluttava, hyvä äiti ja puoliso, antaisit positiivista palautetta hänelle tärkeistä asioista, hän saattaisi pikkuhiljaa sulaa. (Ehkä olet näin tehnytkin, mutta jos "taka-ajatukset" paistavat läpi, sen huomaa aika äkkiä.) Joten anna hellyyttä ja kaunista huomiota ilman, että odotat juuri saman iltana saavasi. Miten olisi ruusukimppu? Hommaisit lapset hoitoon ja veisit vaimon yhden päivän shoppailu-kaupunkilomalle ja yöksi hotelliin? Silläkin riskillä, ettei hän siltikään halua, mutta ihan vain tuottaaksesi hänelle iloa ilman vastapalvelusten odotuksia. Kuulostaa tietty paljolta, mutta kun vaikutat muutenkin niin jämäkältä mieheltä, niin en uskoisi tällaistenkaan olevan ylitsepääsemättömiä juttuja.
Myöskin jotkut elämän surut ja menetyksen voivat viedä halut joksikin aikaa, esim. jos joku läheinen kuolee. Sellaisetkin tilanteet kannattaa huomioida puolison elämässä.
Ja sitten vielä... Voihan sitä pahimman paineen tullen vetää käteen... Tietty olisi hyvä, jos ei sotkeutuisi mihinkään pornoon tai sellaiseen, se johtaa helposti vain paineen lisääntymiseen itsellä ja on varsin loukkaavaa vaimoa kohtaan. Toki parempi sekin kuin vieraisiin lähteminen, mutta varsin usein on näyttänyt käyvän niin, että porno yms johtaa vieraisiin lähtemiseen ennemmin tai myöhemmin, jos sen itselleen salllii. (Tästä varmaan moni on erimieltä, suotakoon täällä erilaisetkin mielipiteet.)
Mutta jokatapauksessa, elämässä tulee tuskia ja surua muutenkin, kannattaa ehdottomasti tehdä kaikkensa avioliiton ja perheen eteen, perhettään ei kannata rikkoa uskottomuudella tai erolla. Siinä kun vielä eniten kärsivät lapset. Avioliittoristeilyt tai leirit voisivat myös olla paikallaan. Ammattiapukaan ei välttämättä ole ollenkaan tarpeetonta ja turhaa. Ainakin avioliittoviikonloput ja ME-viikonloput ovat sellaisia, joissa voi oman yksityisyytensä pitää, ja silti saada hyviä eväitä avioliittoonsa!
Toivotan teillä lämpöistä avioliiton jatkoa ja myös kuumiakin tunteita peliin!
Vaimo ja äiti
hyvät neuvot ja jättää huonot omaan arvoonsa. Tuhottua avioliittoa ei koskaan enää saa ennalleen, ja jos vieraisiin lähtee, on saman tien valmis myös tuomaan lapset ja koko perheensä nenätysten avioeron kanssa, vai kuka rohkenee vaatia vaimoa pysymään avioliitossa miehen kanssa, joka pettää? Minä jättäisin tuollaisen seksologin höpötykset omaan arvoonsa. Ja jos eroa aikoo, on reilumpaa erota rehellisesti, kuin yrittää pimittää toiselta syrjähyppyjä. Siinä tulee mukaan sitten kaikki tautiriskit ym, eikä niitäkään ole reilua avioliittoon tuoda.
Ja vaimosi vastauksesta, luottamukseenhan avioliitto pitäisi perustua, jos et voi luottaa vaimosi vastaukseen, niin voitko luottaa mihinkään. Typerää toisten kylvää tuollaisia epäilyjä. Toki asiaa kannattaa sopivassa ilmapiirissä kysellä uudelleen, mutta taustalla todennäköisimmin on ihan jotain muuta kuin toisen miehen kaipuu. Mistä tiedät, vaikka vaimollasi olisi joku trauma varhaisemmilta vuosilta, tai sitten vain synnytysten myötä itsetunto vajonnut niin alas, ettei vaan kertakaikkiaan pysty seksiin, jos häpeää itseään?
Ei seksitön suhde ole parisuhde, se on vaan ystäväsuhde. Eräs seksologi sanoi palstallaan, että avioliitossa torjutun osapuolen on oikeus käydä vieraissa jos kotona ei saa, tai sitten vaan erota ja etsiä halukkaampi puoliso.
En ymmärrä ollenkaan miten jotkut voivat vuodesta toiseen olla seksittömissä suhteissa, todella outoa.
Vaimosi voi herättää jossain vaiheessa toinen mies, jos hän sattuu ihastumaan. Hän ei vain halua sinua ja kilttinä ihmisenä sanoo, ettei halua muitakaan. Mutta takuulla jossain on mies, joka saa hänenkin sukat pyörimään jaloissa ja pään sekaisin. Kunhan hän vain ensin kohtaa Sen Miehen.
Toki lapset vaistoavat jos on kovin kireä ilmapiiri, mutta ei sekään eron uhalle ja äidin ja isän menettämisen pelolle vedä vertoja. Ja usein kyllä lapsilta jää asioita tietämättä, jos vanhemmat näkevät vaikaa siinä, että aikuisten asiat pysyvät vain aikuisten omana tietona, eikä riidellä lasten kuullen.
Me emme ole tässä onnistuneet olemaan kovin hyvä esimerkki, mutta tiedän monia, jotka ovat kertoneet olleensa täysin tietämättömiä vanhempiensa välisistä isoistakin avioliitto-ongelmista lapsena, ja vasta aikuisena kuulleensa vanhemmiltaan, millaisten ongelmien kanssa ovat kamppailleet. Ja silti pysyneet yhdessä ja suoneet lapsilleen turvallisen kodin ja onnellisen lapsuuden. Se on sitä uhrautumista, mikä ei ole nykyään ollenkaan muodissa. Ei edes omien lasten tähden, mikä hyvin surullista.
mutta miettiessäsi tuota vieraisiin lähtemistä, oletko tullut ajatelleeksi, kuinka tuhoisaa vaimosi itsetunnolle ja elämälle olisi, jos lähtisit pettämään?! Osaatko kuvitella, kuinka paljon naiseen sattuu, jos mies meneekin toisen naisen syliin? Niistä haavoista ja traumoista ei toivu ikinä. Ei useimmat miehetkään, mutta nainen on usein se paljon haavoittuvampi näillä alueilla, sanoisin. Rakastatko vaimoasi? Rakkaushan ei halua toiselle mitään pahaa... Silloin ei petetyksi tulemisen tuskaakaan... Koittakaa saada puhuttua! Lapsia hoitoon, jotta saisitte olla kahden. Eikä näin vaikeat asiat yleensä yhdessä illassa täysin selviä, pitää olla valmis pitkäjänteisempään tahtiin. Ehkä vaimollsi on puhuminen vaikeaa? Mutta muista, olipa syy mikä hyvänsä, tilanne saattaa korjaantua jopa "itsestäänkin" ajallaan, joten ole kärsivällinen, äläkä omien halujesi tähden uhraa perhettäsi!
Äiti-vaimo-nainen
varsinaisista terapeuteista en tiedä, mutta luulen, että jos lähtisitte johonkin avioliittotapahtumaan, niin sieltä löytyisi kuuntelijaa ja opastajaa eteenpäin, ellette jo aiemmin löydä jotain. Katsopa hakusanoilla avioliittoneuvonta, avioliittoristeilyt, ME-viikonloput, josko löytyisi jotain sopivaa apua. Vertaistuki on myös erittäin hyödyllistä.
Muuten, tuli mieleen, että appivanhempani ovat eläneet kai suht epätyydyttävää parisuhdetta, muutenkin kuin seksin suhteen (vaimo koki jäävänsä varsin usein liian vähälle!), mutta lapset ovat jälkeenpäin olleet erittäin onnellisia siitä, että vanhemmat kuitenkin pysyivät yhdessä, ja ovat arvostaneet vanhempiaan tässä suuresti!
Olen nainen, jolla on joskus noita haluttomia kausia ja ne johtavat helposti kierteeseen, jos mies alkaa murjottamaan saamattomuudestaan. Meillä murjotus tarkoittaa sitä, ettei mies edes tee aloitteita, eikä muutenkaan juuri kommunikoi (tätä yleensä edeltää pari aloitetta, joihin en vastaa ssystä tai toisesta toivotusti). Ja onpas mukava alkaa lohduttelemaan seksuaalisesti murjottavaa miestä, siinä ei yleensä ole omat halut kovin korkealla. Tulee olo, että mies kiristää murjotuksella ja omanarvontunto ei sallisi nöyrtyä.
Onneksi meilläkin tilanne on parantunut, viikon tauko ei vielä laukaise tuota kierrettä. Ehkä se reilun kymmenen vuoden satunnainen avautuminen aiheesta on lopulta tuottanut tulosta?
Ja muuten mies on tosi hyvä puolisona, hoitaa kotia ja lapsia oma-aloitteiseti ja muutenkin ottaa vastuuta.