Lapsen puhe

sanoi ekan sanan yhdeksän kuukauden iässä (äiti). Sitten sekin sana hävisi, ja lapsi puhui tosi pitkään sellaista omaa kieltään. Joitakin yksinkertaisia sanoja oli, mut hyvin vähän. Kun lapsi oli kolmevuotias, puhe tuli yhtäkkiä, siis todellakin parissa päivässä, ja oli parin viikon kuluttua hyvin selkeää ja helposti ymmärrettävää eikä eronnut mitenkään muista kolmevuotiaista. Puheterapeutin testien mukaan sanavarasto oli jopa ikäistään laajempi.



Meillä lapselle on aina luettu paljon, on laulettu ja loruteltu paljon ja on osoiteltu esineitä. Tehtiin myös motorisia harjoituksia, tavutettiin sanat taputtamalla ja tietenkin toistettiin jokainen lapsen sanoma sana selkeästi ääntäen. Meillä tehtiin kaikki mikä suinkin olisi edistänyt sitä kielen kehittymistä, mut puhe tuli vasta kun lapsi oli kypsä siihen.

Iso merkitys oli sillä, että lapsemme ei tunne suullaan yhtä hyvin kuin muut lapset, ja hän on todella huono syömään, joten motoriikka ei kehittynyt.

kuopus on nyt siis kohta vuoden, ja sanoo muutaman sanan; äiti, rekka, auto, anna. Jännityksellä odotan, häviääkö nämäkin sanat, mut en usko. Ensinnäkin esikoinen toistaa noita noin satatuhatta kertaa päivässä, joten ne pysyvät yllä, ja lisäksi tämä lapsi on erittäin hyvä syömään, joten motoriikkakin kehittyy.