Mitä sait syntymäpäivälahjaksi mieheltäsi.....

nimpparilahjaksi kengät ja naistenpäivänä tulee yleensä kukkia

Jouluna sain suklaata, korun ja havuvettä.



Nimipäivänä onnitteli ja antoi suklaata :)



Naistenpäivänä saan kukkia.



Ei oo mies mokaillut lahjojen suhteen.

Jouluna sain suklaata, korun ja havuvettä.

Nimipäivänä onnitteli ja antoi suklaata :)

Naistenpäivänä saan kukkia.

Ei oo mies mokaillut lahjojen suhteen.

Ensimmäisenä yhteisenä jouluna sain mieheltäni ihanan valkokultaisen kaulakorun. Sen jälkeen en ole saanut mitään jouluna tai synttärinä yms.



Äitienpäivänä olen kylläkin saanut mitä olen halunnut. Mulla on aina kamala piha-kuume niihin aikoihin ja olen aina pyytänyt miestä tuomaan jotain tiettyä, kuten viimeksi kaksi köynösruusua.



Tätä päivää tuskin mitenkään noteeraa. Eilen kyllä kalenteria tutkiessamme huomasi, että tänään on naistenpäivä ja pohti että pitäisikö ostaa mulle ruusu. Tuskin enää tänään muistaa, eikä se mua haittaa. Mies yleensä huomioi mua arjessa ihan kiitettävästi, eilenkin toi uuden maton eteiseen kun pyysin.

Mies lähti käymään kaupassa samantien.



Toi sieltä kaupan viimeisen kukkasen, joka oli kukan irvikuva. Lehdet rikkoutuneet ja ruskettuneet, kukat lähes kaikki pudonneet, pari rikkoutunutta jäljellä.





En voinut edes kiittää, itku melkein tuli.

Näin vähän mua rakastettiin.

ihan tässä muutama vko sitten,

sain mieheltä tikkareita :)

synttärinä illallisen kiinalaisessa ravintolassa, jouluna en mitään ja ystävänpäivä on kaupallista hömppää jota mieheni ei aio tukea. Että joo. Joulu oli yhteinen sopimus, mutta tuo synttäri kieltämättä v-tuttaa, tuo illallinen ei kieli mistään muusta kuin haluttomuudesta keksiä mitään persoonallista lahjaa.

ja sain aamulla lahjakortin hemmotteluhoitoon. Plus kukkia. Olen oikein onnellinen!

että toinen viedään synttäreinä ulos syömään. Molemmat osaavat itse ostaa omat tarpeelliset tavaransa, eikä lahja mene ainakaan pieleen :) Jouluna ostamme yleensä jonkin yhteisen lahjan, tänä vuonna uuden lampun keittiöön.

En synttärilahjoja, en joululahjoja, en hääpäivän kunniaksi mitään, saatikka naistenpäivänkunniaksi. Mieheni ei vaan ostele lahjoja. Viime jouluna annoin sille 50e rahaa, että ostais mulle joululahjan niin osti hopeisen ranneketjun.

Olisin lievästi sanottuna yllättynyt jos saisin kukkia.

Pahoitin mieleni kun yhtenä äitienpäivänä en saanut edes kukkia. No viime äitienpäivänä sain sitten kokonaisen ruusupuun, kiitos tyttäreni joka patisti miestäni.

Emme osta toisillemme lahjoja merkkipäivinä. Toista ihmistä voi huomioida jatkuvasti arjessa ja juhlapäivinä myös, mutta sen ei tarvitse tapahtua ostamisen eikä varsinkaan kalliiden lahjojen kautta. Eikä nyt aikuisena ehkä muutenkaan ole niin tärkeää saada nimenomaan joku paketti. Kyllä meille riittää se, että tulee vaikka aamulla suukottelemaan ja onnittelemaan. Sen kummempaa ei tarvita. Rakkaus ja välittäminen osoitetaan pitkin vuotta toisen huomioimisena ja tasa-arvoisena kohteluna.



Ja mitä naistenpäivään tulee... ei meidän parisuhteessa tarvita naistenpäivää, koska suhteessamme ei ole tasa-arvo-ongelmia. Naistenpäivähän on oikeastaan naisten oikeuksien päivä ja naisten äänioikeuden päivä. Minulle naisten päivä on siis yhteiskunnallinen, ei henkilökohtainen päivä.



Minusta ehkä pahin moka mieheltä olisi juuri joku naistenpäivän lahja - sellaisella ikään kuin mitätöidään koko päivän poliittinen merkitys ja typistetään se pelkäksi "naisten hemmottelupäiväksi". Monessa maassa, jossa naistenpäivä on ISO JUTTU ja naiset saavat kasoittain kukkia, suklaata, koruja ja lahjoja, on naisen asema itse asiassa tosi huono. Yhtenä päivänä heitä sitten kohdellaan prinsessana, jotta he hiljaa hyväksyisivät huonomman yhteiskunnallisen asemansa - kun saa kuitenkin sitten välillä sitä prinsessan kohtelua.



Ei kiitos minulle! Mieluummin jaan tasa-arvoisen elämän mieheni kanssa, jossa otamme toisemme huomioon koko ajan, erilaisin tavoin. Ja laajemmin yhteiskunnassa haluan mieluummin tasa-arvon kuin muutaman prinsessapäivän vuodessa.

Emme osta toisillemme lahjoja merkkipäivinä. Toista ihmistä voi huomioida jatkuvasti arjessa ja juhlapäivinä myös, mutta sen ei tarvitse tapahtua ostamisen eikä varsinkaan kalliiden lahjojen kautta. Eikä nyt aikuisena ehkä muutenkaan ole niin tärkeää saada nimenomaan joku paketti. Kyllä meille riittää se, että tulee vaikka aamulla suukottelemaan ja onnittelemaan. Sen kummempaa ei tarvita. Rakkaus ja välittäminen osoitetaan pitkin vuotta toisen huomioimisena ja tasa-arvoisena kohteluna.

Ja mitä naistenpäivään tulee... ei meidän parisuhteessa tarvita naistenpäivää, koska suhteessamme ei ole tasa-arvo-ongelmia. Naistenpäivähän on oikeastaan naisten oikeuksien päivä ja naisten äänioikeuden päivä. Minulle naisten päivä on siis yhteiskunnallinen, ei henkilökohtainen päivä.

Minusta ehkä pahin moka mieheltä olisi juuri joku naistenpäivän lahja - sellaisella ikään kuin mitätöidään koko päivän poliittinen merkitys ja typistetään se pelkäksi "naisten hemmottelupäiväksi". Monessa maassa, jossa naistenpäivä on ISO JUTTU ja naiset saavat kasoittain kukkia, suklaata, koruja ja lahjoja, on naisen asema itse asiassa tosi huono. Yhtenä päivänä heitä sitten kohdellaan prinsessana, jotta he hiljaa hyväksyisivät huonomman yhteiskunnallisen asemansa - kun saa kuitenkin sitten välillä sitä prinsessan kohtelua.

Ei kiitos minulle! Mieluummin jaan tasa-arvoisen elämän mieheni kanssa, jossa otamme toisemme huomioon koko ajan, erilaisin tavoin. Ja laajemmin yhteiskunnassa haluan mieluummin tasa-arvon kuin muutaman prinsessapäivän vuodessa.

mä oon kans aina ihmetelly, että tasa-arvon päivä, jolloin naiset odottaa erityishuomiota ja hemmottelua?

saanut mieheltä synttärilahjaksi nätin yöpaidan, ruusuja, illallisen viimeks sain ratsastuslahjakortin, joka kyllä voittaa kaikki lahjat. En ollut päässyt aikoihin ratsastamaan niin sitä ihanempaa lahjaa en voinut toivoa.



En muista mitä aikaisempina jouluina olen saanut lahjaksi. Viime jouluna sain elokuvalahjakortin.



Ystävänpäivälahjoja ja naistenpäivälahjoja en ole edes kaivannut. Nimipäivälahjaksi sain ruusuja ja katetun aamiaisen, vaikka en niitä odottanut. Kylläpä se mies aamulla jottain höpisi, että voitas tänään käydä syömässä jossain.. :)