Minun motiivini pitää lapseni kotihoidossa.
En tiedä, olenko ainoa lajissani, mutta minä haluan oppia TUNTEMAAN kaikki lapseni. Pidän lapsiani ennenkaikkea pieninäihmisinä ja persoonina, joista olen kiinnostunut. Haluan viettää heidän kanssaan mahdollisimman paljon aikaa, jotta opin tuntemaan, mistä he pitävät, mistä eivät pidä, mikä heitä naurattaa ja mistä he pahoittavat mielensä.
Jos he ovat toisella hoidossa, menetän jotain oleellista, koen menettäväni otteen siitä, mitä he ihan oikeasti ovat.
Kommentit (67)
munkki. Mä olen sulle, 11, todella kateellinen, että teillä on isovanhemmat, jotka hoitaa päivästä toiseen ilmaiseksi teidän lapsia. Toivottavasti ymmärrät, kuinka hyvä tuuri teillä on.
Ymmärrän kyllä, että meillä on käynyt munkki. On sekin silti väärin, ettei tarhaan mahdu vaikka molemmat käyvät töissä. Meillä mummo hoitaa ilmaiseksi mielellään, ei suostu ottamaan rahaa.
Tälläkin palstalla on jatkuvasti aloituksia joissa kotiäidit hehkuttavat omaa erinomaisuuttaan, mutta uraäitieen vastaavia ei juurikaan. Joten kukahan tässä on epävarma... Ja aina voi luottaa näihin "ehkä et rakasta lastasi tarpeeksi" tai "sinulla ei ollut vaihtoehtoa" -kortteihin. Yes, keep telling your self that :D
Ja mää lupaan ajatella sun kärsimyksiäs huomenna kun istun kaikessa rauhassa työpaikkalounaalla. Jos ottais vaikkaa ihan skumppaakkin noin niinku kaikkien kotiäitien kunniaksi.
Niin ja vielä, toi kotiäitien perusargumentaatio: "tää kiireetön ihana elämä lässyn lässyn..." jota seuraa: "kehtaatko todella väittää että kotona lasten kanssam oleminen on helppoa?!?" on tosi noloa. Miettikääpä vaikka ensin rauhassa että onko se a) helppoa ja lepposaa vai b)ihan tosi rankkaa ja pokaalin arvoista ennen kuin alatte huuteleen.
kyllä se täysipäiväisestä "työstä" käy, kun hoitaa kolme lasta yksin. Ei pph:llakaan ole kuin neljä lasta ryhmässä ja täyttä palkkaa nostavat siitä samasta työstä jonka tekevät.
On aika härskiä puhua, että kyse olisi kotona lorvimisesta!
Enemmänkin kirjoituksestasi paistaa, että olet itse todella katkera pohjimmiltasi, että sinusta ei löydy ap:n kuvailemia rakastavia tunteita, tai sitten voisi löytyä, mutta sinulla ei ollut vaihtoehtoa vaan sinun oli pakko mennä töihin.
Tai sitten sinulla ei ole lapsia. Se olisi kyllä onni!
aamulla aikainen herätys ja kaikkea.
päivän tunteja jossain muualla. On ihanaa olla silloin paikalla, kun lapsi uteliaana tutkii koppakuoriaista tai keväistä jääpuikkoa. Upottaa pienet sormensa taikinaan tai maistelee mustikoita. Silloin pystyn itsekin olla läsnä parhaiten, kun ei ole ainainen kiire paikasta a paikkaan b paikan c kautta.
Läsnäolo syntyy pienistä hetkistä kiireettömyyden keskellä ja niissä olen itsekin kaikkein onnellisin.
ap
Oikeesti oot heikkohermoinen wt joka rääkyy lapselle mustikkatahroista vaatteissa ja kieltää laittamasta jäätä ja lunta suuhun. Sait illan tekopyhyyspalkinnon, onnea vaan, ap.
paradoksia olen itsekin usein kummastellut...
Niin ja vielä, toi kotiäitien perusargumentaatio: "tää kiireetön ihana elämä lässyn lässyn..." jota seuraa: "kehtaatko todella väittää että kotona lasten kanssa oleminen on helppoa?!?" on tosi noloa. Miettikääpä vaikka ensin rauhassa että onko se a) helppoa ja lepposaa vai b)ihan tosi rankkaa ja pokaalin arvoista ennen kuin alatte huuteleen.
sinne omaan kuntaasi heti huomenna ja kysyä mitkä ne todelliset kustannukset ovat. Saisit mielenrauhan. Meitä muita kun on selvästi vaan pissattu silmään liioittelemalla päivähoidon kustannuksia, joten hyvä jos hankit uutta tietoa.
Mmutta silleen jotain faktojakin kaipaisin. Kuka on liioitellut ja mitä? Ja siis ihan oikeaastiko jokaisen perhepäivähoidettavan kustannuksista yli puolet menee jonnekin muualle kuin hoitajalle?
Minäpä menen nyt nukkumaan, hyvää yötä sinulle ja kaikille muillekin!
Lapsistaan onnellinen ap
eikös se palstan mukaan just niillä kotiäideillä ole se aikainen herätys ja taas yksi rankka päivä edessä kun muksut herättää kuudelta ja koko päivä taas silkkaa ruoanlaittoa, siivousta ja huushollausta tiedossa...? ;)
aamulla aikainen herätys ja kaikkea.
liian nuoret ei sais roikkua näillä aikuisten palsoilla. Sulla ei ole elämänkokemusta ymmärtää näitä asioita. Jos sä vietät täällä liian paljon aikaa, sun maailmankuva vääristyy.
Netti on täynnä nuorille ihmisille suunnattuja palstoja, mene sinne ihan sun oman kehityksen vuoksi.
tää ketju sen taa paljasti. Nainen on naiselle susi.
Erimieltä ei saa olla tai jos olet saa kuraa niskaasi.
Miehet on kyllä niin paljon fiksumpia.
Hyvää naistenpäivää jo etukäteen arvon naiset.
Nimimerkillä Omatapa elää ei ole se ainoa ja oikea
haukkuu ap:n aloitusta? Mä en pysty ymmärtämään noita hirveitä viestejä, en siis ollenkaan, vaikka tilanteeni ei olekaan samanlainen kuin ap:lla. Rakkauden lapsiin ja nuo pienet hetket kyllä allekirjoitan ja niitä meilläkin on onneksi mahdollisuus jakaa kahden lapsen kanssa yllin kyllin.
Mielestäni noista viesteistä paistaa raivokas kateus. Ehkä tilanteesta ei olla kateellisia, mutta ap:n hyväntahtoisuudesta ja hänen hyvistä väleistään lapsiinsa. Niitä ei tosiaan kaikille suoda, joten suotakoon kateus niille joilla sitä ilmenee.
että uraäidit ovat kyllästyneet kotiäitien jatkuvaan itsensä kiillottamiseen ja rivien välistä vihjailuun, etteivät he voisi esim. tuntea lapsiaan kunnolla, kuten tässä tapauksessa.
t. kotiäiti joka ei kuvittele olevansa hyvä äiti vain sen vuoksi että on hoitaa lapsensa kotona
haukkuu ap:n aloitusta? Mä en pysty ymmärtämään noita hirveitä viestejä, en siis ollenkaan, vaikka tilanteeni ei olekaan samanlainen kuin ap:lla. Rakkauden lapsiin ja nuo pienet hetket kyllä allekirjoitan ja niitä meilläkin on onneksi mahdollisuus jakaa kahden lapsen kanssa yllin kyllin.
Mielestäni noista viesteistä paistaa raivokas kateus. Ehkä tilanteesta ei olla kateellisia, mutta ap:n hyväntahtoisuudesta ja hänen hyvistä väleistään lapsiinsa. Niitä ei tosiaan kaikille suoda, joten suotakoon kateus niille joilla sitä ilmenee.
että uraäidit ovat kyllästyneet kotiäitien jatkuvaan itsensä kiillottamiseen ja rivien välistä vihjailuun, etteivät he voisi esim. tuntea lapsiaan kunnolla, kuten tässä tapauksessa.
BINGO!
Vaikka tunnistan kyllä ap:n ajatukset siltä ajalta, kun palasin töihin. Jotenkin sitä kuvitteli, ja pelkäsikin, että menettää otteensa omiin lapsiinsa. Ei siinä sitten niin käynytkään, että vaan suhde on pysynyt hyvin läheisenä ja lujana.
niihin välittömiin veroihin, joita työssäkäyvä maksaa. Miksi tämä on niin mahdoton asia ymmärtää? Työssäkäyvät pitävät rattaat pyörimässä, saavat myytyä tuotteita ja palveluita ulkomaille, ja siitä tulee rahaa Suomeen. Ei siitä, että me hoidetaan täällä pelkästään toistemme lapsia tai silitetään toistemme paitoja. Tai hoidamme peräti omia lapsiamme :D
ja aletaan laskemaan, montako tuhatta euroa se työssäkäyvä äiti ja isä maksaa joka kuukausi veroja, ja montako tuhatta euroa yhteiskunta pistää siihen työssäkäyvän perheen lasten päivähoitoon. Vain hyvin harvoissa tapauksissa tavallinen työssäkäyvä pariskunta saa verorahoilla maksettua edes ne välittömät kulut, mitä lapsen päivähoito yhteiskunnalle maksaa. Sitten, kun mennään esimerkiksi siihen, paljonko lasten sairastelut maksaa vanhempien poissaolona töistä jne. niin summasta tuleekin mielenkiintoinen.
Sinä voit riehua ihan niin paljon kuin haluat, mutta fakta on se, että lapsen kotihoito on tälle yhteiskunnalle kaikkein edullisin tapa hoitaa lapset.
ja perus asiahan ei mihinkään muutu. Äiti sitä on jokatapauksessa lapsilleen.
Itse tykkäsin toisaalta olla töissä, tienasi enemmän ja oli enempi aikuisia kontakteja, mutta lapsille oli aina ikävä.
Kotiäitinä nautin kun saan olla enemmän lasteni kanssa ja elo on kiireettömänpää. Tosin seinät ja rahattomuus välillä ahdistaa.
Miksi ei saa tehdä niin kuin haluaa. Olla töissä tai hoitaa kotona? Nää vihamieliset kommentiti kyllä saa ajattelemaa, että ollaa kateellsia.
Työssä olvat kenties haluaisi olla enempi kotona ja kotiäidit tahtosi enemmän rahaa.
Mutta kuten sanottu, kannattaa miettiä millaisen esimerkin antaa lapsilleen jos itse on suunapäänä raivoamassa muille joiden valinnat ja tapa elää on erilaiset kun omat.
tämän tyyppiset aloitukset ovat syvältä. Ensin piilosyyllistetään työssäkäyviä naisia ja sitten vingutaan, kun "palaute" ei kas kummaan olekaan järin positiivissävytteistä ja nostetaan kateuskortti esiin. Hohhoijaa.
että uraäidit ovat kyllästyneet kotiäitien jatkuvaan itsensä kiillottamiseen ja rivien välistä vihjailuun, etteivät he voisi esim. tuntea lapsiaan kunnolla, kuten tässä tapauksessa.
t. kotiäiti joka ei kuvittele olevansa hyvä äiti vain sen vuoksi että on hoitaa lapsensa kotona
haukkuu ap:n aloitusta? Mä en pysty ymmärtämään noita hirveitä viestejä, en siis ollenkaan, vaikka tilanteeni ei olekaan samanlainen kuin ap:lla. Rakkauden lapsiin ja nuo pienet hetket kyllä allekirjoitan ja niitä meilläkin on onneksi mahdollisuus jakaa kahden lapsen kanssa yllin kyllin.
Mielestäni noista viesteistä paistaa raivokas kateus. Ehkä tilanteesta ei olla kateellisia, mutta ap:n hyväntahtoisuudesta ja hänen hyvistä väleistään lapsiinsa. Niitä ei tosiaan kaikille suoda, joten suotakoon kateus niille joilla sitä ilmenee.
Ihanaa tuntea lapsensa kunnolla, saada viettää heidän kanssaan aikaa niin paljon kuin mahdollista. Itse suunnittelen nyt vanhimman lapseni kotioppimista eli en lähettäisi kouluun. Miksi pitäisi, koska itsekin olen korkeastikoulutettu ja muutenkin kotona vauvan kanssa. Kouluopetus on muutenkin mielestäni vanhanaikaista ja jatkoa vain päivähoidolle, mitä emme tarvitse. Lapsi on 6v. ja osaa jo vähän lukea, siihenkään ei koulua tarvittu :). Kavereita meillä on lapselle tarpeeksi muutenkin.
suomessa lapset viedaan hoitoon liian aikaisin - LIIAN PITKAKSI PAIVAKSI. kylla se pienen lapsen paivasta vie ison osan ja pian onkin nukkuma-aika ja sitten jaa vain viikonloppu.
Olen sitä mieltä, että kotiäidit ovat kotona ennen kaikkea itsensä vuoksi vaikka kuinka runoilisivat leppäkertuista täällä.
Tämä kertoo vain ja ainoastaan sinusta, ei meistä muista =)
Minä voin vakuuttaa kyllä käsi sydämellä että olen lasten takia ollut kotona ja lasten takia olemme tehneet ratkaisuja vielä hoitovapaan jälkeenkin. MINÄ pääsen helpommalla töissä, vaikka työni ihan hemmetin kiireistä onkin. Mutta voin sen ihan rehellisesti myöntää että näin ja voisin myöntää senkin jos laiskuuttani olisin kotona maannut. Meillä tilanne on kuitenkin se ettemme IKINÄ veisi vauvaa hoitoon, emme edes 1-vuotiasta. Ei IKINÄ. Tälläkin hetkellä vaikka toinen on jo kouluikäinen teen osa-aikatyötä. Ja ei tätäkään ei yhteiskunta kustanna. Hoitovapaallakin kävin töissä että aika täydellinen mutsi olen siinä mielessä =) (vitsi, ei tarvi vetää hernettä nenään) Osa-aikatyötäkään ei oikein pelkän laiskottelun takia viitsisi ottaa koska siinä menettää rahaa. Paljon rahaa. Mutta se ei ole meille ikinä tärkeintä ollutkaan. Eikä edes toiseksi. Tai kolmanneksi. Fakta on myös se että kun käyt töissä ja varsinkin jos käyt kokopäivätöissä niin menetät mielettömästi aikaa lasten kanssa. Tuohon on ihan turha urputtaa vastaan, siitä vaan alkaa laskemaan.
Ap:n työstä meillä ei ole mitään käsitystä joten annetaan olla sen ruotiminen.