Lue keskustelun säännöt.
Työkaverini on NIIN ilmiselvästi ihastunut minuun. Ollut jo monta vuotta. Miten suhtautua?
07.03.2012 |
Jos olisimme vapaita, niin saattaisin jopa olla kiinnostunut kokeilemaan. Ehkä. Mutta kun emme ole, minulle on itsestäänselvää ettei mitään tapahdu.
Kyllähän tuo huomio ja ihailu imartelee, myönnän. Mutta välillä hämmentääkin. Sitä on jatkunut jo niin kauan! En tiedä, miten pitäisi olla miehen seurassa. Työasiat hoituvat normaalisti ja asiallisesti tietenkin. Ruokatunneilla, reissuissa ym. meinaa aina lipsahtaa henkilökohtaisemmalle puolelle.
Olisiko parempi ottaa etäisyyttä? Toisaalta sitten menetän mukavan kaverin.
Kommentit (10)
Ei tartte ottaa etäisyyttä, en mä pure...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole sulle sitä kertonut. Onko hänellä ollut suhteita tuona aikana?
Jos ei ole tehnyt minkäänlaista aloitetta romanttisen suhteen suuntaan, vaan ymmärtää, että sellaista ei koskaan tule. Ihastunut voi silti olla ja puhua henkilökohtaisuuksia.
ole sulle sitä kertonut. Onko hänellä ollut suhteita tuona aikana?
niin mitäs voit päätellä, onko suhdetta vai ei?
olin ystävällinen ja tykkäsin työkaveristani, niin hän tuli siitä johtopäätökseen, että olen ihastunut häneen.
Todella nolo hetki meille molemmille, kun hän kerran tuli sössöttämään kyllä pitävänsä musta, mutta olevansa varattu. Kun niitä katseitakin oltiin kuulemma vaihdettu.
Minä ihan hoomoilasena, että mitä!? En ollut koskaan ajatellut ko. henkilöä siinä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut samassa tilanteessa. Kun mies vihdoin tunnusti tunteensa ja sai multa pakit, niin veti pahasti herneen nenään. Olin kuulemma antanut ymmärtää kaikenlaista, ja nyt en ymmärtänyt antaa.
Kolme kuukautta tapeltiin pitkin ja poikin työpaikkaa (lähinnä kylmin katsein ja meilein, jotteivat työkaverit huomaisi). Lopulta tilanne rauhoittui, mutta kyllä kadutti, etten ollut ajoissa siirtynyt henkisesti loitommas tästä ihastujasta.
miksi sä asiaa edes mietit, jos ei sulla itselläsikin ole tunteita? Saahan tuota huomiota miehiltä nyt varmaan kaikki naiset. En mä sinuna jaksaisi siitä noin paljon perustaa, jollei se missään itsellä tuntuisi. Enkä kyllä mitenkään ruokkisikaan sitä, jos ei itseä kiinnostaisi. Taidat olla vähän ihastunut? Hih. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut samassa tilanteessa. Kun mies vihdoin tunnusti tunteensa ja sai multa pakit, niin veti pahasti herneen nenään. Olin kuulemma antanut ymmärtää kaikenlaista, ja nyt en ymmärtänyt antaa.
Kolme kuukautta tapeltiin pitkin ja poikin työpaikkaa (lähinnä kylmin katsein ja meilein, jotteivat työkaverit huomaisi). Lopulta tilanne rauhoittui, mutta kyllä kadutti, etten ollut ajoissa siirtynyt henkisesti loitommas tästä ihastujasta.
ei liity tähän, mutta tuli mieleen, onko rädyn ja ahteen välillä käynyt joku sama. Jossain sanottiin, että ne oli ennen hyvää pataa ja sit välit jääty
ystävällinen, hymyilevä, nauraa sinun jutuille ja juttelee niitänäitä?
Vai nuolaisee huuliaan teidän keskustellessa, sormet korjailevat hiuksia ja katse harhailee?
Oletko oikeasti varma työkaverisi ihastuksesta?
ole sulle sitä kertonut. Onko hänellä ollut suhteita tuona aikana?